Maahanmuuttajapalvelut ja tuberkuloosi

Ohje päivitetty 7.12.2023

Tuberkuloosi on nykyään Suomessa harvinainen tartuntatauti, vuosittain todetaan alle 250 uutta tuberkuloositapausta. Näistä noin puolet esiintyy henkilöillä, jotka ovat syntyneet muualla kuin Suomessa. Suuren tuberkuloositaakan maista Suomeen muuttaneet henkilöt ovat merkittävä tuberkuloosin riskiryhmä Suomessa.

Tuberkuloosi voi aiheuttaa infektion missä tahansa elimessä, yleisimmin keuhkoissa. Imusolmuketuberkuloosi on tavallisin keuhkojen ulkopuoleinen tuberkuloosin muoto. Tuberkuloosia sairastavalla henkilöllä voi olla yhtä aikaa sekä keuhkotuberkuloosi että keuhkojen ulkopuoleinen tuberkuloosi. Maahanmuuttajilla keuhkojen ulkopuoleinen tuberkuloosi on tavallisempi kuin kantaväestöön kuuluvilla.

Tuberkuloosin paikallisoireet riippuvat siitä, mikä elimistön osa sairastuu. Keuhkotuberkuloosin tärkein oire on yli kolme viikkoa kestänyt yskä tai kroonisen yskän paheneminen. Yskä on usein limaista ja yskänpuuskan yhteydessä voi nousta kellertäviä, ruskehtavia tai verisiä ysköksiä. Sairastuneella voi olla myös hengenahdistusta tai rintakipua. Tahaton laihtuminen on tavallista, sairastunut voi laihtua lyhyessä ajassa useita kiloja. Muita tuberkuloosiin liittyviä yleisoireita ovat ruokahaluttomuus, väsymys, voimakas yöhikoilu ja selittämätön lämpöily tai kuumeilu.

Imusolmuketuberkuloosissa tulehtunut kaulan, kainalon tai nivustaipeen rauhanen turpoaa, se on tavallisesti aristamaton ja tuntuu kiinteältä. Tulehduksen edetessä imusolmuke voi muuttua hyllyväksi, punoittavaksi ja aristavaksi massaksi tai paiseeksi. Tämä voi kanavoitua märkäeritteenä iholle.

Kaikki tuberkuloosiin sairastuneet eivät tartuta tautia. Tartunta on mahdollista, kun tautipesäkkeitä on hengitysteissä, yleisimmin keuhkoissa. Niistä leviää ilmaan runsaasti tuberkuloosibakteereja, kun sairastunut yskii, aivastaa, puhuu tai laulaa. Samassa sisätilassa (esimerkiksi samassa huoneessa tai asunnossa) pitkään tai toistuvasti oleskeleva henkilö voi saada tuberkuloosibakteereita omiin keuhkoihinsa hengitysilman mukana. Tuberkuloositartuntaa ei voi saada astioiden, juomien, ruoan, vaatteiden tai pintojen välityksellä.

Tuberkuloosi tarttuu melko huonosti. Vain kolmasosa niistä, jotka ovat altistuneet pitkään tai toistuvasti tartuntatilanteille, saa tartunnan. Vain pieni osa tartunnan saaneista sairastuu. Lue lisää tuberkuloosista ja ohjaa asiakkaasikin tuberkuloosi.fi-sivustolle. Katso myös Duodecim oppiportin tuberkuloosi ja maahanmuuttajat -verkkokurssi.

Maahanmuuttajan tuberkuloositarkastuksia koskevat ohjeet

  • Pirkanmaan hyvinvointialueella noudatetaan STM:n ja THL:n antamia ohjeita ja suosituksia. Näiden lisäksi tartuntatautilaki (1227/2016) 55§ velvoittaa tuberkuloositarkastukseen tietyissä tilanteissa ennen työn tai harjoittelun alkua. Katso ohje Maahanmuuttajien tuberkuloosiseulonta.
  • THL:n maakohtainen ohje kertoo, mitä seulontoja maahanmuuttajalle suositellaan. Oireettomalle henkilölle tarjottu seulonta on vapaaehtoista, paitsi seuraavissa tilanteissa:
    • Tartuntatautilaki (1227/2016) 55§ velvoittaa tuberkuloositarkastukseen tietyissä tilanteissa ennen työn tai harjoittelun alkua, jolloin työnantaja ei voi ottaa henkilöä toimimaan sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikössä tai alla kouluikäisten lasten hoitotehtävissä ilman asianmukaista selvitystä.
    • Jos tutkittavalla on oireita, ja on perusteltu syy epäillä hänen sairastavan tuberkuloosia, hänet voidaan ohjata tartuntatautilain 70§ nojalla tutkimuksiin myös omasta tahdosta riippumatta.
  • Tuberkuloosin seulontatutkimukset ovat julkisessa terveydenhuollossa tutkittavalle maksuttomia. Tarkastusten tavoitteena on tunnistaa tuberkuloosiin sairastunut ja ohjata hänet viiveettä jatkotutkimuksiin. 

Tuberkuloosi-tiedon avulla vähennetään tuberkuloosiin liittyviä pelkoja ja väärinkäsityksiä

Suuren tuberkuloositaakan maasta tuleva ei välttämättä tiedä altistuneensa tuberkuloosille lähtömaassa tai kauttakulkumaissa. Oireiseen tuberkuloosiin sairastumisriski on suurin viiden maahanmuuttoa seuraavan vuoden ajan, mutta riski säilyy kantaväestöä suurempana tämänkin jälkeen. Muuttoon liittyvä henkinen ja fyysinen stressi sekä Suomen pitkä pimeä vuodenaika (D-vitamiinivaje) voivat edesauttaa sairastumista.

  • Anna ohje D-vitamiinilisän käytöstä. Aikuiset tarvitsevat D-vitamiinia 20 µg (800IU) ja alle 18-vuotiaat lapset 10 µg (400 IU) päivässä. Lasten ja tummaihoisten maahanmuuttajien tulisi käyttää D-vitamiinilisää kaikkina vuodenaikoina.
  • Maahantulotarkastus tai muu terveystarkastus: hyödynnä usealle kielelle käännettyä terveyskyselykaavaketta, kysymykset 22–30 koskevat tuberkuloosia.
  • Anna terveystarkastuksen yhteydessä tai muissa kohtaamistilanteissa kohderyhmään kuuluvalle omankielinen tiedote tuberkuloosista. Siinä on tietoa tuberkuloosin oireista ja tutkimuksiin hakeutumisesta.
    • Jos henkilö on lukutaidoton tai jos kulttuurissa (esim. somalialaiset) on vahva suullisen viestinnän perinne, lue tiedote hänelle tulkin välityksellä.
  • Motivoi oireetonta henkilöä vapaaehtoiseen, matalan kynnyksen seulontakeuhkokuvaan.
  • Hyödynnä myös muita tuberkuloosia Filhan usealle kielelle käännettyjä materiaaleja
  • Opeta yskimishygienia.

Toimitiloissa voi pitää esillä yskimishygieniajulistetta ja tuberkuloosijulisteita ja –flyereita. Kysy näitä Taysin infektioyksiköstä.

Tunnista tuberkuloosi, ohjaa tutkimuksiin ja hoitoon

Auta tartunnanjäljityksessä

Tartunnanjäljitystoimet käynnistetään potilasta hoitavasta erikoissairaanhoidon yksiköstä. Anna tarvittaessa apua altistuneiden jäljittämisessä. Taysin tuberkuloosiasiantuntijat arvioivat tilannekohtaisesti myös työntekijöiden tutkimisen tarpeen. Vastaanottokeskuksessa tai ryhmäkodissa tapahtuneen joukkoaltistumistilanteen selvityksestä vastaavat hyvinvointialueen tartuntatautivastuuhenkilöt Taysin asiantuntijoiden ohjaamana. Tutkimuksista koituvat kustannukset laskutetaan vastaanottokeskuksen kautta Migriltä.

Tuberkuloosia sairastavan henkilön tuberkuloosihoidon järjestäminen

Taysin potilasta hoitava yksikkö järjestää ja sopii tuberkuloosilääkkeiden valvotun annostelun järjestelyistä tapauskohtaisesti. 

Tuberkuloosin hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että säännöllistä lääkitystä valvoo toinen henkilö. Maahanmuuttajien parissa toimivat työntekijät (esim. vastaanottokeskuksissa) voivat auttaa tässä. Luottamuksellinen suhde sairastuneeseen on tärkeää.

Lääkehoidon valvonta käytännössä:

  • annostele tuberkuloosilääkkeet ja katso, että hoidettava nielee jokaisen lääkeannoksen
  • kuittaa tapahtuma omalla kirjainkoodilla valvotun hoidon seurantakaavakkeelle kyseisen päivän kohdalle
  • seuraa potilaan vointia ja motivoi häntä jatkamaan säännöllistä lääkehoitoa
  • ongelmatilanteissa (esim. hoidettava ei saavu lääkkeen ottoon kahtena perättäisenä päivänä tai ilmaantuu lääkkeiden haittavaikutuksia) ota yhteyttä valvotun hoidon koordinaattoriin, TB-hoitaja Merja Laitalaan.

Yhteystiedot

Tays keuhkoklinikka

Tays infektioyksikkö

Päivystävä infektiolääkäri

Acuta triage

Tampereen infektioiden torjuntayksikkö

Päivitetty 8.12.2023