Pirkanmaan hyvinvointialue

Etusivun kuva ja tekstisisältö

Äiti, isä ja kolme lasta ruokapöydän ääressä pelaamassa lautapeliä.

Pirkanmaan hyvinvointialue

Pirkanmaan hyvinvointialue

Pirkanmaan hyvinvointialue järjestää ja pääosin myös tuottaa julkiset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut Pirkanmaalla vuoden 2023 alusta alkaen. Nykyiset palvelupaikat ja palveluntuottajat pysyvät samoina muutoksesta huolimatta.

Verkkosivuillamme on tekninen häiriö

Verkkosivuillamme on tekninen häiriö

Valitettavasti sivusto ei toimi kaikilta osin tällä hetkellä eikä kaikille sivuille pääse valikoiden kautta. Vikaa korjataan. (1.12.2022 kello 15.01)

Etusivun luumunväriset sisällöt

Tervetuloa Pirkanmaan hyvinvointialueen verkkosivuille! Täydennämme ja kehitämme verkkosivujamme vuodenvaihdetta kohti. Voit antaa palautetta sivustosta palautelomakkeen avulla. 

Jos tarvitset nopeasti hoitoa

soita 116 117

Hätätilanteessa

soita 112

Etusivun uutisnostojen otsikko

Ajankohtaista

Lue kaikki ajankohtaiset

Sisältöjulkaisija

Kaksi naista halaa toisiaan.
Uutinen

30.11.2022

Järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö ja avustustoiminta Pirkanmaalla

Lue lisää

Uutinen | 30.11.2022

Järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö ja avustustoiminta Pirkanmaalla

Kaksi naista halaa toisiaan.

Pirkanmaan asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistä tehdään yhteistyössä pirkanmaalaisten järjestöjen kanssa. Järjestöt ovat hyvinvointialueen merkittäviä yhteistyökumppaneita, jotka vahvistavat alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, täydentävät julkisia palveluita ja ovat osana palvelukokonaisuutta.

Pirkanmaan hyvinvointialueen valmisteluissa on tehty tiivistä yhteistyötä ja vuoropuhelua järjestöjen kanssa. Järjestöjen ja hyvinvointialueen yhteisiä kohtaamisalustoja valmistelutyön aikana ovat olleet erilaiset infotilaisuudet sekä osallistuminen järjestöfoorumeihin. Järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää asukkaiden kokonaisvaltaisten tarpeiden huomioimiseksi palveluiden toteuttamisessa ja kehittämisessä.

Integraation vastuualue järjestötyön kentällä 

Integraation vastuualueen yhdyspintapäälliköt vastaavat yhdyspintatyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta ja kokonaisuuden koordinoinnista alueellaan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiimissä eli HYTE-tiimissä huolehditaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ja ehkäisevän päihdetyön toiminnallisen muutoksen johtamisesta. Järjestö- ja osallisuuskoordinaatio on olennainen osa HYTE-tiimin toimintaa.

Järjestöavustukset hyvinvointialueella

Pirkanmaan hyvinvointialue on vahvistanut järjestötoiminnan yleiset periaatteet 24.10.2022 aluehallituksessa. Hyvinvointialue myöntää avustuksia sellaiseen järjestötoimintaan, joka on hyvinvointialueen strategian mukaista ja noudattaa avustustoiminnan periaatteita täydentäen hyvinvointialueen toimintaa.
Hyvinvointialueen avustusta hakevien sote-järjestöjen toiminnan tulee olla pääasiassa hyvinvointia ja terveyttä edistävää, sosiaali- ja terveyspalveluita täydentävää, alueellista tai ylikunnallista toimintaa. Avustettavien järjestöjen toimintaan ohjaudutaan pääasiassa sote-palveluista.

Yleisavustusten haku (koskee aiemmin kuntien toiminta-avustusta saaneita)

Alkuvuodesta aukeaa Pirkanmaan hyvinvointialueen yleisavustushaku, osittain kuntien yleisavustushakujen kanssa yhtä aikaa. Osa kuntien toiminta-avustusta saaneista järjestöistä siirtyy hyvinvointialueen yleisavustuksen piiriin (mm. potilas- ja vammaisjärjestöt). Hyvinvointialue julkaisee hakuohjeet vuoden alussa. Järjestöt voivat jatkossa saada avustusta sekä kunnalta että hyvinvointialueelta, mutta avustusta ei voi saada molemmista samaan toimintaa. 

Kumppanuusavustushaku (koskee aiemmin kumppanuusavustusta saaneita)

Hyvinvointialueelta haettavien kumppanuusavustusten hakuaika on päättynyt 13.11.2022 ja hakemusten käsittely on aloitettu. Tampereen kaupungilta haettavien kumppanuusavustusten hakuaika päättyy 9.12.2022. Hakuprosessin aikana avustuskokonaisuus, josta avustus myönnetään, saattaa vaihtua ja hakijoilta on hakemuksen yhteydessä pyydetty suostumus hakemuksen siirrolle tarvittaessa. 

Jatkuvuuden varmistamiseksi ja mahdollisesti siirrettävien hakemusten tunnistamiseksi sekä hyvinvointialueelle että Tampereen kaupungille tehtyjen sote-järjestöjen avustushakemukset käsitellään vielä yhteisesti molempien hakuaikojen päätyttyä. 
Päätökset kumppanuusavustuksista tekee Pirkanmaan hyvinvointialueen asiakkuus- ja laatujaosto tammikuussa 2023. 
Avustusta saavien järjestöjen tapaamiset pyritään järjestämään kevään 2023 aikana. 
 

Lisätietoja

Integraatiojohtaja Tuukka Salkoaho, tuukka.salkoaho@pirha.fi.



Lisää aiheesta


Lue kaikki

Sisältöjulkaisija

Mies istuu sohvalla tablet-tietokone käsissään.
Uutinen

29.11.2022

Tule mukaan asukasinfoon 1.12.2022!

Lue lisää

Uutinen | 29.11.2022

Tule mukaan asukasinfoon 1.12.2022!

Mies istuu sohvalla tablet-tietokone käsissään.

Pirkanmaan hyvinvointialue järjestää alueensa asukkaille loka-, marras- ja joulukuussa kolme infotilaisuutta, joita voi seurata verkon välityksellä. Tilaisuuksissa vastataan myös asukkaiden kysymyksiin hyvinvointialueesta ja sen palveluista.

Kolmannessa tilaisuudessa torstaina 1.12.2022 klo 17–18 teemana ovat avopalvelut sekä sairaalapalvelut. 

Seuraa tilaisuutta tämän linkin kautta. 

Kysymyksiä voi esittää etukäteen verkkolomakkeen kautta tai kirjallisesti tilaisuuden aikana.  

Tilaisuudet viitotaan suomalaisella viittomakielellä. 

Teams Live -tilaisuuteen ei ole mahdollisuutta osallistua paikan päällä. 

Lähetä kysymyksesi tämän linkin kautta. 

Asukasinfot tallennetaan ja tekstitetyt tallenteen tulevat katsottavaksi hyvinvointialueen verkkosivuille pirha.fi. 



Lisää aiheesta


Lue kaikki

Etusivun artikkelinostojen otsikko

Uusimmat artikkelit

Lue kaikki artikkelit

Sisältöjulkaisija

Nainen seisoo seinää vasten ja katsoo nauraen kameraan. Seinällä on useita pieniä maalauksia.
Artikkeli

24.11.2022

Vammaissosiaalityössä kiehtovat asiakaskunta ja jatkuva kehittyminen

Lue lisää

Artikkeli | 24.11.2022

Vammaissosiaalityössä kiehtovat asiakaskunta ja jatkuva kehittyminen

Nainen seisoo seinää vasten ja katsoo nauraen kameraan. Seinällä on useita pieniä maalauksia.

Leena Köykkä työskentelee vs.johtavana sosiaalityöntekijänä Tampereen kaupungin vammaispalveluissa. Hän aloitti sosiaalityöntekijän tehtävissä 35 vuotta sitten, ja siinä ajassa maailma on ehtinyt muuttua. Silti työ vammaissosiaalityön parissa edelleen vetää Leenaa puoleensa.

– Tämän työn kulmakivinä ovat asiakaskunta ja asiakastyö. Jos en pitäisi tätä työtä tärkeänä, en olisi täällä töissä, Leena tiivistää ajatuksensa.  

Kun Leena aloitti työt Tampereen kaupungin vammaispalveluissa, hän oli silloin järjestyksessään kolmas sosiaalityöntekijä. Tarkoituksena oli lähteä tuottamaan sosiaalipalveluja viittomakielellä. Viittomakielisyydestä on sittemmin tullut hänen erikoisalaansa, sillä Leena on pääsääntöisesti työskennellyt koko uransa viittomakielisten ja kuulo-näkövammaisten kanssa. 

35 vuoteen mahtuu monenlaisia käänteitä, ja eri tehtävänkuvia on Leenalle ehtinyt vuosien varrella kertyä huikaiseva määrä. Leena tiivistää monipuolisen työhistoriansa yhteen lauseeseen: 

– Olen ollut urani varrella mukana hankkeissa, jotka ovat käynnistäneet jotain uutta. 

Leena Köykkä. Vs. johtava sosiaalityöntekijä Tampereen kaupungin vammaispalveluissa. Työskennellyt 35 vuotta vammaispalveluissa samalla työnantajalla eri tehtävissä, viime vuodet lähiesihenkilötehtävissä. Parasta juuri nyt: Omassa elämässä on juuri nyt kaikki hyvin. Leena kokee olevansa suhteellisen terve, ja hänellä on tukeva kotijoukkue. Ne pitävät pystyssä.
 

Uusien palvelujen kehittämistä 

Leenan aloittaessa työt vammaissosiaalityön parissa samoihin aikoihin tuli voimaan uusi vammaispalvelulaki, ja uutena asiana laissa säädettiin tulkkauspalveluista. Tähän kehittämistyöhön Leena pääsi Tampereen kaupungilla alusta alkaen mukaan. 

– Olen tavallaan jo aikoinaan tehnyt pohjustavaa työtä hyvinvointialuetta ajatellen, kun vuonna 2003 aloimme tehdä Länsi-Suomen lääninhallituksessa kartoitusta Pirkanmaan kuntien tulkkauspalveluista. Raportin ja siitä saatujen tulosten perusteella saimme kilpailutettua tulkkipalvelut 13 pirkanmaalaisen kunnan kanssa. Uuden välitysjärjestelmän avulla saimme huomattavan parannuksen tulkkipalveluihin, ja lopputulos sai hyvän vastaanoton, Leena kertoo. 

Lisäksi Leena on ollut käynnistämässä Tampereelle muun muassa etätulkkauspalvelua kuvapuhelimen avulla yhdessä Kuurojen Liiton ja muiden järjestöjen avulla, toiminut kommentoivassa roolissa lainsäädäntötyössä tulkkipalvelujen siirtyessä Kelalle sekä kehittänyt sähköisen asioinnin ja puolesta-asioinnin prosesseja alusta alkaen.  

– 35 vuodessa olisi ollut kyllä mahdollisuuksia lähteä muuallekin töihin, mutta sellainen ei ole käynyt mielessä, sillä työnantaja on aina tarjonnut kehittymismahdollisuuksia, Leena tiivistää. 

Työyhteisön tuki ensiarvoisen tärkeää 

Kiinnostus alaa ja työtä kohtaan ei ole suinkaan ainoa asia, joka saa jaksamaan työssä. Tärkeänä tekijänä Leena nostaa myös työyhteisön.  

– Lähiesihenkilönä koen olevani siitä onnellisessa asemassa, että minulla on upea, kasvava ja kehittyvä työyhteisö. Tämän alan työhön ei voi tulla niin, että osaisi kaiken valmiiksi, vaan pitää jatkuvasti opetella uutta. Tämä on kova pesti, jos työyhteisöltä ei saa tukea, Leena painottaa. 

Leena viittaa tällä lainsäädännön monipolviseen kokonaisuuteen, jossa riittää jatkuvasti uutta opeteltavaa ja miettimistä, miten eri lakeja sovelletaan käytäntöön. Vammaissosiaalityön asiakastilanteissa tarvitaan toisaalta rutkasti erilaista erityisosaamista, ja tätä haastetta on ratkottu yhdessä koko työyhteisön voimin.  

– Uusien työntekijöiden myötä meille on tullut uutta osaamista ja taitoa työyhteisöön, ja me myös edellytämme täällä oman erityisosaamisen jakamista muille esimerkiksi tietoiskuin, Leena kertoo. 

Lain reunaehdot ja resurssit 

Vammaissosiaalityö on Leenan mukaan tasapainoilua lainsäädännön ja resurssien kanssa.  

– Haluaisimme itse toki tarjota vaikka mitä palveluja, mutta laki antaa rajat, samoin organisaation omat resurssit. Näiden kanssa painiminen on arkeamme. Me emme valitettavasti ole sellainen toimisto, että myönnämme kaikille kaikkea, ja se ei ole helppoa. Meidän tehtävämme on katsoa asiakkaan tilanne ja se, mitä lainsäädäntö siihen sanoo, Leena selittää. 

Vammaispalvelujen ala suuressa muutoksessa 

Hyvinvointialueelle siirtyminen Leenan mukaan sekä haastaa että kiehtoo. 

– Elämme todella isossa muutostilanteessa. Organisaatio vaihtuu, ja jatkossa vammaispalvelut ovat Pirkanmaan hyvinvointialueella ikäihmisten ja vammaisten palvelujen palvelulinjalla. Myös päällikkötason ihmisiä vaihtuu. Lähiesihenkilönä minun tehtäväni on pitää työntekijäni ajan tasalla muutoksesta, Leena toteaa. 

– Toisaalta myös vammaispalveluja koskevaan lainsäädäntöön ollaan tekemässä valtavaa uudistusta tällä hetkellä. Eduskunnan käsittelyssä on uusi vammaispalvelulaki. Tämän lakiuudistuksen keskeisiä punaisia lankoja ovat osallisuuden tukeminen, kommunikaation laaja huomioiminen ja lakiuudistuksessa on nostettu lapset ja nuoret keskiöön, näitä pidän erittäin tärkeinä kulmakivinä lakiuudistuksena. Tässä on meillä valtavasti myös uutta opeteltavaa, kunhan uusi laki aikanaan astuvat voimaan. 

Yhdenvertaisuus huomioitava peruspalveluissa 

Vammaissosiaalityön asiakaskunta ja asiakkaiden tarpeet ovat Leenan mukaan hyvin moninaisia, ja palvelutarvetta on siksi pyrittävä aina katsomaan yksilöllisesti. Tähän Leena toivoo jatkossakin kiinnitettävän huomiota. 

– Haaste hyvinvointialueella tulee olemaan se, miten saadaan hyviä palveluja heille, joilla niihin lain nojalla on oikeus. Palvelurakenteet eivät toisinaan kohtaa ihmisten tarvetta, eikä palvelujen räätälöinti ole aina kovin helppoa. 

– Toisaalta tärkeää on huomioida yleinen saavutettavuus myös peruspalveluissa. Yhdenvertaisuuden pitää toteutua muutenkin kuin vammaispalveluissa. Ei voida vain ajatella, että vammaispalveluita käyttävät asiakkaamme ovat oma erityinen ryhmänsä, joka tarvitsee erityisiä palveluja. 



Lisää aiheesta


Lue kaikki

Sisältöjulkaisija

Artikkeli

21.11.2022

Vammaisten päivä- ja työtoiminnassa tuetaan arjen perustaitojen opettelua sekä omatoimisuutta

Lue lisää

Artikkeli | 21.11.2022

Vammaisten päivä- ja työtoiminnassa tuetaan arjen perustaitojen opettelua sekä omatoimisuutta

Iloa, läsnäoloa ja monipuolista toimintaa. Kävimme kylässä kahdessa vammaisten päivätoimintakeskuksessa, joissa näimme ja kuulimme merkityksellisestä ja palkitsevasta työstä. Päivätoiminta on palvelu, jonka avulla voidaan lisätä vammaisten omatoimisuutta, tukea toimintakykyä sekä antaa mahdollisuus olla osana yhteiskuntaa.

Hämeenkyrön päivätoimintakeskus Pähkinäpolku tarjoaa kehitysvammaisille laadukasta toimintaa arkeen. Päivätoimintakeskuksen työntekijäkolmikko ideoi ja keksii monipuolista tekemistä.  

– Oma mielikuvitus on vain rajana sille, mitä voimme keksiä asiakkaillemme. Arki sujuu pääpainoisesti tiloissamme, mutta teemme myös retkiä lähiympäristöön ja joskus kauemmaksi. Vuodenajat ja juhlapyhät rytmittävät tekemistämme, seuraamme kalenteria ja olemme nykyhetkessä kiinni, kertoo päivätoiminnan ohjaaja Anne Hannula.  


 

Jokaiselle asiakkaalle määritellään oman toimintakyvyn ja jaksamisen perusteella viikoittainen käyntimäärä päivätoiminnassa. Tähän vaikuttaa arvio siitä, millaisesta määrästä kukin asiakas hyötyy eniten. 

– Päivätoiminnan merkitys on asiakkaillemme suuri.  Asiakkaat tulevat tänne mielellään ja saavat sisältöä sekä merkitystä arkeensa. Tarkoitus on aktivoida ja ylläpitää heidän toimintakykyään. Vaikka kaikilla ei ole kykyä puhua, näemme olemuksesta, että täällä viihdytään, toteaa Anne. 

– Käytämme vuorovaikutuksessa paljon kuvia apuna. Näkövammaisen kanssa keskustelemme käsien avulla esimerkiksi niin, että käsien kautta annetaan vaihtoehtoja, joista voi valita. Olemme keskustelleen keskenämme siitä, että päivätoiminta on tärkeä palvelu. Jokaisella on oikeus toimintakyvyn ylläpitämiseen. Mielenvirkeyden ja -terveyden kannalta on välttämätöntä, että on toimintaa, miettii päivätoiminnan ohjaaja Ani Paulaniemi. 


 

Pähkinäpolun päivätoimintakeskuksessa toiminnassa käytetään paljon musiikkia. Usein musiikkia tuotetaan itse, mutta myös musiikkiterapeutin ohjauksessa. Lisäksi toiminnassa on vahva painotus luontoon. Asiakkaiden kanssa ulkoillaan lähiympäristössä ja luonnonmateriaaleja hyödynnetään askarteluissa.  


 

– Koen rikkaudeksi pienen työporukan, jossa synkkaa hyvin. Usein jalostamme toistemme ideoita ja sitä kautta keksimme mukavaa tekemistä asiakkaillemme. Olemme onnistuneet työssämme, kun asiakkaat tulevat seuraavana päivänä innoissaan Pähkinäpolulle. Se on kaikkein tärkein asia, miettii päivätoiminnan ohjaaja Saara Saarinen. 

– Tunnen ylpeyttä tekemästämme työtä. Pyrimme aidosti tekemään monipuolisesti asioita ja voimme järjestää toimintaa asiakkaiden toimintakyvyn mukaan. Meillä työntekijöillä on kivaa yhdessä ja se heijastuu asiakkaisiimme, kertoo Ani. 


 

– Osallisuus. Ja sen tukeminen. 

Näin tiivistää vastaava ohjaaja Piia Raittinen työ- ja päivätoiminnan sekä työvalmennuksen tavoitteet. Nokian Hempankaaressa tarjotaan monipuolista päivätoimintaa, mutta valmennetaan myös palkkatöihin. Lisäksi omana toimintanaan tarjotaan vaikeavammaisten päivätoimintaa. 

– Opetamme työtehtäviä sekä yleisiä työelämätaitoja. Työvalmennuksen asiakkaamme ovat kaikki osatyökykyisiä ja heille räätälöidään oma työnkuva työnantajan sekä työntekijän tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Olemme apuna työn hankkimisessa sekä sen opettelussa, kertoo Piia. 


 

Päivätoiminta tukee osallisuutta, aktivoi ja tarjoaa mielekästä toimintaa. Mahdollisuus on tehdä esimerkiksi käsitöitä, savitöitä, kutoa kangaspuilla ja harjoitella ruoanlaittoa.  

– Viikossa on tietyt ryhmät tiettyinä päivinä ja maanantaisin pidämme asiakkaillemme viikkokokouksen. Tarjolla on esimerkiksi uintia, sählyä, keilausta, kuntosalikäyntejä sekä bingoa. Paljon on myös musiikkia esimerkiksi karaoken tai bändin kautta ja olemme pitäneet levyraatejakin. Taidetta varten meillä on erikseen taideopettaja, kertoo ohjaaja Jonna Aunola. 


 

Työ- ja päivätoiminnan tarkoituksena on kannustaa asiakkaita olemaan itse aktiivisia toimijoita. Asiakkaat ovat tehneet vapaaehtoistyötä esimerkiksi kauppa-apuna ostoskärryjen työntämisessä tai tavaroiden kurottelussa ala- ja ylähyllyiltä. Myös ikäihmisiä on autettu ulkoilussa. 

– Aiemmin asiakkaamme nähtiin hoidettavina. Ja tarpeellisissa asioissa hoidetaan toki, mutta sosiaaliset roolit ovat muuttumassa. Sillä on iso merkitys, että asiakkaamme saavat itse olla toisia auttamassa, miettii Piia. 


 

– Jos tällaista päivätoimintaa ei tarjottaisi, se vaikuttaisi sosiaalisiin ongelmiin sekä mielenterveyteen. Ei kenellekään ole hyväksi, jos on aina kotona toimettomana. Myös vammaisille on annettava mahdollisuus opetella uusia asioita. Näin saamme yhteiskuntaan itsenäisemmin toimivia henkilöitä, toteaa Piia.  

Asiakastyytyväisyyttä on mitattu kyselyillä ja sen niiden perusteella Hempankaaren asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun.  

– Meillä on aikaa asiakkaillemme. Kuuntelemme asiakkaita ja he saavat kokea tulevansa kohdatuksi. Hyvä yhteishenki henkilökunnan kesken heijastuu asiakkaidenkin suuntaan, täällä on kaikkien hyvä olla, toteaa Jonna. 


 

Arjen perustaitojen opettaminen on tärkeää ja se lisää omatoimisuutta. Hempankaaren asiakkaita kannustetaan olemaan vahvemmin osa yhteiskuntaa. 

– Kuuntelemme asiakkaan ääntä siitä, mikä on hänelle hyvä elämä. Jokaisella on tarve tulla kuulluksi ja nähdyksi. Meidän asiakkaamme jäävät useissa palveluissa näkymättömiksi. Tai heitä ei osata kohdata täysivaltaisina asiakkaina. Mutta he ovat osallisia omaan elämäänsä, toteaa Piia.  


 

Asiakkaiden kanssa käydään kirjastossa, kahvilassa ja suunnitelmissa on käynti elokuvissa. Tarkoitus on neuvoa uusissa asioissa ja rohkaista itsenäiseen toimintaan.  

– Ohjaajan pitää olla itse aktiivinen siinä, että on kartalla maailman menosta. Asiakkailla on oikeus olla perillä meneillään olevista ajankohtaisista asioista. Meidän pitää kertoa asioista ymmärrettävästi, esimerkiksi koronasta tai vaikkapa mahdollisista sähkökatkoista, kertoo Piia.  


 

– Meidän työmme on vahvistaa sitä, että on jokaisella oikeus omaan mielipiteeseensä. Emme tee töitä ylhäältä päin, vaan teemme asioita yhdessä tasavertaisina asiakkaidemme kanssa. Kannustamme ja tuemme siinä, että jokaisella on oikeus olla oman elämänsä toimija, kertoo Jonna. 


 

– Koen, että työmme on merkityksellistä. Ajattelemme asiakkaan parasta. Annemme työaikamme asiakkaille, olemme heidän käytettävissään. Meidän tehtävämme on ajaa sellaisia asioita heidän puolestaan, mitä eivät voi itse hoitaa, toteaa Piia. 

– Tiedän tehneeni työni hyvin, kun saan palautetta. Ja palautetta me saamme, se on suoraa ja välitöntä. Koen olevani asiakkaillemme tärkeä, miettii Jonna. 



Lisää aiheesta


Lue kaikki

Sisältöjulkaisija

Sisältöjulkaisija

Nainen seisoo puistossa nurmikolla puiden välissä ja katsoo nauraen kameraan. Nurmikolla on paljon puista pudonneita lehtiä. Taustalla näkyy puiston hiekkateitä.
Artikkeli

28.10.2022

Sosiaaliohjaaja kohtaa työssään asioita, joita tapahtuu meille kaikille

Lue lisää

Artikkeli | 28.10.2022

Sosiaaliohjaaja kohtaa työssään asioita, joita tapahtuu meille kaikille

Nainen seisoo puistossa nurmikolla puiden välissä ja katsoo nauraen kameraan. Nurmikolla on paljon puista pudonneita lehtiä. Taustalla näkyy puiston hiekkateitä.

Katriina Mikkonen työskentelee sosiaaliohjaajana Lempäälän kunnan perhepalveluissa. Sosionomiksi kouluttautunut Katriina on ensimmäiseltä koulutukseltaan lähihoitaja, ja hän toteaa tämän olleen hyvä polku nykyiseen työhön, sillä työ päivähoidossa johti lopulta perhetyön pariin. Katriina tiesi jo lapsena haluavansa työskennellä ihmisten parissa.

Sosiaaliohjaajan työ on sosiaalihuoltolain mukaista perhetyötä. Perhetyössä Katriina Mikkosen mukaan keskitytään vanhempien ohjaukseen, erilaisiin arjen haasteisiin sekä lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Perheet tulevat palvelun piiriin jossakin haastavassa tilanteessa, johon perheohjauksen moniammatillinen tiimi hyppää mukaan auttamaan. Tavanomaisen perhetyön lisäksi Katriinan työnkuvaan kuuluu myös nepsy-ohjausta sekä parisuhdetyötä. 

Katriina toteaa, että auttamistyö on aina prosessi, jolla on alku, työskentelyvaihe ja lopetus. 

– Alkuvaiheessa ihmisellä on yleensä aina kaksi asiaa päällimmäisinä mielessä. Toivo ja ajatus siitä, voisiko joku auttaa minua, ja toisaalta pelko siitä, ettei tästä kuitenkaan ole mitään hyötyä. Ammattilaisen tehtävänä on saada asiakas uskomaan, että tästä voisi olla hyötyä perheelle.  

Katriina Mikkonen. Työskentelee sosiaaliohjaajana Lempäälän kunnan perhepalveluissa. Koulutukseltaan lähihoitaja ja sosionomi. Työskennellyt perhetyön parissa vuodesta 2007 lähtien, sitä ennen päivähoidossa. Parasta juuri nyt: Katriina kokee, että käsillä oleva hetki on aina parasta. Omassa elämässä on meneillään uusia tuulia – vanhin poika on juuri muuttanut pois kotoa, ja Katriina valmistuu ensi keväänä ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi.
 

Kaikki lähtee kohtaamisesta 

Sosiaaliohjaajan työssä on saatava luotua luottamuksellinen suhde asiakkaan kanssa, ja Katriinan mukaan kaikki perustuu ihmisen kohtaamiseen. Sosiaaliohjaajalta vaaditaankin Katriinan mukaan ennen kaikkea kohtaamisen taitoa. 

– Kohtaaminen on kaikki kaikessa, sillä jos ihminen ei koe tulevansa kuulluksi ja nähdyksi, mikään ei voi edes alkaa. Pitää myös sietää epävarmuuden ja riittämättömyyden tunnetta. Meillä ei ole valmiita vastauksia, ja kysymyksiä on usein paljon enemmän kuin vastauksia.  

Lisäksi sosiaaliohjaajan työ vaatii Katriinan mukaan hyvää itsetuntemusta. 

– Pitää olla tietoinen omista tunteistaan. Ihmisen hätä menee helposti omaan kehoon, ja siksi pitää osata nollata omat tunteensa ja ajatuksensa ja myös tuntea omat rajansa. 

Sosiaaliohjaaja johtaa prosessia – muutos lähtee asiakkaasta 

Keskeistä perhetyössä on Katriinan mukaan ymmärtää, että muutos lähtee ihmisestä itsestään. 

– Asiakas itse määrittelee muutosprosessille tavoitteen, jotta hän sisäistää, mitä asioita halutaan edistää. Prosessin pitää olla läpinäkyvä ja selkeä. Perhetyössä ihmiset ovat yleisesti ottaen aina motivoituneita edistämään asioitaan, koska ovat itse alun alkaenkin lähteneet hakemaan apua. Tästä syystä onkin tärkeää, että apua on saatavilla silloin, kun sitä kokee tarvitsevansa. 

– Ammattilainen on ikään kuin työväline asiakkaalle, mutta prosessi on asiakkaan oma. Myös ammattilaisen pitää ymmärtää, ettei ihmistä voi muuttaa miksikään toiseksi. On mentävä kuoppaan asiakkaan luokse ja rakennettava tikapuut sieltä pois asiakkaan omien vahvuuksien varaan.  

Katriina lisää, että Lempäälässä on tehty paljon kehittämistyötä palvelujen ja prosessien parantamiseksi. Hän selittää prosessia auki: kun ihminen lähtee hakemaan apua, sosiaaliohjaajan tehtävänä on lähteä keräämään ympärille ne ammattilaiset, jotka voisivat auttaa perhettä heidän haasteissaan. Katriina painottaa, ettei asiakkaan pidä kokea joutuvansa itse hoitamaan prosessia. 

– Perhetyön ammattilaisena minun tehtäväni on johtaa prosessia. Vuorovaikutuksen pitää toimia sekä asiakkaan että yhteistyötahojen suuntaan. Mitä haastavampi perheen elämäntilanne on, sitä enemmän tarvitaan eri ammattilaisia ympärille. 

Sosiaaliohjaajan työ on vastavuoroista 

Nainen nojaa puuta vasten pitäen toista kättään lantiollaan. Nainen katsoo hymyillen kameraan.
Katriina kertoo, että sosiaaliohjaajan työ on kiinnostavaa siksi, että siinä voi oppia paljon paitsi itsestään myös ihmisten elämistä ja erilaisista tilanteista. 
Sosiaaliohjaaja katsoo asiakkaan tilannetta ulkopuolisen silmin. 

– Työssämme kohtaamme sellaisia asioita, joita tapahtuu meille kaikille. On hienoa aina huomata, kun asiakas tekee jonkin oivalluksen omassa arjessaan ja saa asioita muuttumaan. Toivon säilyttäminen on olennaista.  

Sosiaaliohjaajan työ on myös erittäin itsenäistä, ja siksi Katriina huomauttaakin, että etenkin aloittelevan sosiaaliohjaajan on pystyttävä tukeutumaan muihin ammattilaisiin. 

– On tärkeää, ettei jää yksin, ja siksi työyhteisön merkitys tässä on tosi suuri. Työyhteisön tuki on tärkeä myös siksi, että voi reflektoida omaa tekemistään. Tällä pystytään myös varmistamaan palvelun laatu asiakkaalle. 

Sosiaaliohjaajan työssä pitää Katriinan mukaan muistaa, että muutostyö vaatii aikaa. Tämä on myös työn haastava puoli.  

– Muutokset ovat pitkiä prosesseja ihmisen elämässä, ja toisaalta taas uusia asiakkaita olisi jatkuvasti jonoksi asti. Tästä syystä tarvitaan myös kertaluontoista ohjausta ja muita matalan kynnyksen palveluja, sillä asiakkaalta voi puuttua esimerkiksi isovanhemmat ja muu tukiverkosto ympäriltä. Se jo itsessään voi sitten aiheuttaa haasteita. 

Perhetyöhön tarvitaan monenlaista osaamista 

Katriina odottaa kehittämistyön jatkuvan hyvinvointialueella – etenkin, kun alan tulevaisuuteen liittyy myös haasteita. 

– Toivon jatkossa muidenkin hyvinvointialueella hyötyvän Lempäälässä kehittämistämme käytännöistä. Perhetyössä tarvitaan sekä meitä ruohonjuuritasolla työskenteleviä että myös esihenkilöitä, jotka luovat rakenteet ja joilla on ylätason näkemys kokonaisuudesta ja kehityssuunnasta. Sekin on hienoa, että meillä on työntekijöitä tosi erilaisista taustoista. On tervettä, että tulee erilaisia näkemyksiä. 

– Iso kysymys on se, miten saadaan jatkossakin alalle ihmisiä ja miten saadaan ihmiset pysymään alalla. 

Hyvinvointialueuudistuksessa Katriina kertoo keskittyvänsä positiivisiin puoliin. 

– Minusta on positiivinen asia, että kaikille taataan yhdenvertaiset palvelut. Ei minua työntekijänä huolestuta, kyllä tätä varmasti on tarkkaan mietitty ja mietitään jatkossakin. Ihmisten tarpeet ja työ sinänsä tuskin muuttuvat miksikään. 



Lisää aiheesta


Lue kaikki