Pirkanmaan hyvinvointialue
Sivuston tekniset häiriöt on korjattu
Etusivun kuva ja tekstisisältö

Pirkanmaan hyvinvointialue


Pirkanmaan hyvinvointialue
Pirkanmaan hyvinvointialue järjestää ja pääosin myös tuottaa julkiset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut Pirkanmaalla.
Etusivun luumunväriset sisällöt
Sivuston yläosan valikosta löydät palvelujemme ja palvelupaikkojemme perustiedot. Sivusto on vielä keskeneräinen. Täydennämme ja kehitämme sivustoa parhaillaan niin, että kesäkuuhun mennessä sivustosta ilmestyy uudistettu versio.
Jos et löydä etsimäsi palvelun numeroa
soita vaihteeseen 03 311 611
Jos tarvitset kiireellistä hoitoa ja mietit päivystykseen hakeutumista
soita 116 117
Hätätilanteessa
soita 112
Kysy palveluista Sote-luurista
soita 03 384 5050
Etusivun uutisnostojen otsikko
Ajankohtaista
Lue kaikki ajankohtaiset
Sisältöjulkaisija

7.2.2023
Haku kesätyöpaikkoihin on käynnissäUutinen | 7.2.2023
Haku kesätyöpaikkoihin on käynnissä

Pirkanmaan hyvinvointialueella on tarjolla eri pituisia kesäsijaisuuksia niin ammattilaisille kuin opiskelijoillekin.
Hyvinvointialueella on kaiken kaikkiaan 600 eri ammattia, joten myös kesäksi tarvitaan monenlaisia osaajia. Haemme esimerkiksi sairaanhoitajia, lähihoitajia, hoiva-avustajia ja kotipalvelutyöntekijöitä sekä välinehuoltajia. Hakuaika tehtäviin on pääosin 6.2.- 5.3.2023.
Katso avoimet kesätyöpaikat Kuntarekryssä
Lue kaikki
Sisältöjulkaisija
Uutinen | 1.3.2023
Hyvinvointialueen verkkosivuista uudistunut versio kesäkuuhun mennessä

Hyvinvointialueen saaman palautteen mukaan verkkosivujen pirha.fi tietojen löytämisessä ja toimivuudessa on ollut puutteita. Palautetta on tullut muun muassa siitä, ettei sivuilta löydy kaikkia tarvittavia tietoja eikä sivujen logiikka ja käyttöliittymä toimi asiakasystävällisesti. Sen vuoksi verkkosivuja rakennetaan osin uudestaan. Samalla yhteentoimivuutta palvelujen yhteystietoja sivustolle tuottavan Palvelutietovarannon kanssa kehitetään.
Lähtökohtana uudessa versiossa on parempi käytettävyys ja käytön helppous. Suunniteluun otetaan mukaan ulkopuolinen käyttökokemuksen palveluntuottaja. Käytön helppoutta testautetaan myös eri käyttäjäryhmien edustajilla. Uudella versiolla parannetaan tietojen ylläpitoa ja muuta teknistä toimintavarmuutta. Nykyistä sivustoa parannetaan koko kevään ajan uusilla lisäyksillä.
- Sivustolla on vielä paljon tehtävää mutta tavoitteena on, että saamme myös nyt mukaan tulevien uusien kumppaneidemme kanssa uudistuksen tehtyä kesäkuuhun mennessä. Sivusto täydentyy koko kevään ajan, kertoo tukipalvelujohtaja Pekka Erola Pirkanmaan hyvinvointialueelta.
Hyvinvointialueella on myös kokonaan uusi intranet henkilöstölle, jota niin ikään kehitetään kuluvan vuoden aikana.
Lue kaikki
Sisältöjulkaisija
23.03.2023
Aluehallituksella tilinpäätöskokous 28.3.Etusivun artikkelinostojen otsikko
Uusimmat artikkelit
Lue kaikki artikkelit
Sisältöjulkaisija

Artikkeli | 15.2.2023
Kotihoidossa työskentelevä Karoliina Tiura sai Queen Silvia Nursing Award -palkinnon – Karoliinan kirjaidea parantaa muistisairaan hyvinvointia

Karoliina Tiura viihtyy Etelä-Hervannan kotihoidossa.
Pirkanmaan hyvinvointialueella Etelä-Hervannan kotihoidossa työskentelevä Karoliina Tiura on saanut Queen Silvia Nursing Award -palkinnon ensimmäisenä lähihoitajana Suomessa. Kyseessä on vuosittain toistuva ideakilpailu, jossa etsitään keinoja ikäihmisten ja muistisairaiden hoidon parantamiseksi.
Palkinto myönnettiin Karoliinan ideoimalle muistelu- ja värityskirjalle, joka on suunnattu muistisairautta sairastaville. Kehitteillä oleva kirja sisältää Karoliinan itse kuvittamia vanhanajan värityskuvia ja muisteluun viritteleviä apukysymyksiä. Joko hoitaja tai läheinen voi täyttää kirjaa yhdessä muistisairaan kanssa.
- Muistelu on muistisairaalle tärkeä hyvinvointia parantava tekijä. Värittäminen puolestaan kehittää käden ja aivojen yhteistyötä sekä rentouttaa, Karoliina kertoo.
Muistisairautta sairastava elää lähes jatkuvasti menneessä. Toisin kuin usein luullaan, muistisairasta ei tarvitse saada orientoitumaan tähän hetkeen. Sen sijaan muistisairaan oloa voi helpottaa, jos hoitaja tai läheinen lähtee mukaan muistelun maailmaan.
Ikäihmiset opettavat elämästä
Karoliina on työskennellyt kotihoidossa vuodesta 2012 ja Etelä-Hervannan toimipisteessä vuodesta 2016. Hän viihtyy erinomaisesti.
- Kotihoito on monipuolista, meillä on sekä nuoria asiakkaita että yli satavuotiaita. Työnkuva on laaja ja vastuuta on paljon. Työssä on menoa ja meininkiä, välillä hektisyyttäkin, Karoliina kuvailee.
Etenkin oma työpaikka Etelä-Hervannassa saa kiitosta.
- Se tuntuu kuin toiselta kodilta. Meillä on hyvä yhteishenki, eivätkä päivät tunnu koskaan vaikeilta, vaikka välillä onkin kiirettä. Kävin välillä kokeilemassa muutakin, mutta tulin takaisin.
Ikääntyneiden ja muistisairaiden parissa tehtävä työ on Karoliinalle kaikista mieluisinta. Vanhustyössä häntä viehättää nähty elämä ja se, kuinka paljon siitä voi oppia. Toisaalta elämän loppuvaiheen hauraus synnyttää halun auttaa ja tukea.
Syksyllä 2022 Karoliina suoritti vanhustyön erikoisammattitutkinnon ja valmistui muistihoitajaksi.
- Vanhukset ovat minulle rakkaita ja sydämen asia. Olen työssäni vuosikaudet nähnyt läheltä muistisairautta. Halusin syventyä aiheeseen ja saada lisää työkaluja, jotta asiakkailla olisi mahdollisimman hyvä olla.
Silvia ojentaa shekin
Queen Silvia Nursing Award -palkinnon myötä Karoliina toimii parhaillaan palkintosäätiön lähettiläänä. Hän osallistuu erilaisiin tapahtumiin ja konferensseihin, ja luvassa on myös räätälöity työharjoittelujakso.
Palkinto ja sen tuoma näkyvyys tarjoavat lisäksi mahdollisuuden saada muistelukirja kansainväliseen levitykseen.
Rahapalkinto on 6000 euroa. Virallinen, juhlava palkintotilaisuus on vielä edessä, kun kuningatar Silvia itse luovuttaa shekin Tukholman kuninkaanlinnassa toukokuussa.
- Kyllähän edelleen pitää vähän nipistellä itseään, että onko tämä totta. Tuntuu uskomattomalta, että oma idea on lähdössä maailmalle, Karoliina tuumii.
Fakta: Karoliina Tiura
- Karoliina Tiura, 31, työskentelee lähihoitajana ja muistihoitajana
- Asuu Akaan Toijalassa perheensä ja kolmen koiran kanssa
- Myös taiteilija ja Suomen taiteilijat ry:n jäsen. Ensimmäinen yksityisnäyttely oli vuonna 2022, mukana myös useammissa yhteisnäyttelyissä.
Fakta: Queen Silvia Nursing Award
- Sairaanhoitajille, lähihoitajille sekä alojen opiskelijoille suunnattu vuosittainen ideakilpailu. Kilpailuun osallistutaan lähettämällä idea, jolla voisi parantaa ikääntyneiden ja muistisairaiden hoitoa.
- Queen Silvia Nursing Award perustettiin 2012 syntymäpäivälahjana Ruotsin kuningatar Silvialle. Kuningatar Silvian edesmennyt äiti sairasti muistisairautta, ja kuningatar on tukenut hoitoalaa ja muistisairaiden hoitoa 90-luvulta lähtien.
- Palkinnolla halutaan myös nostaa esiin hoitajien työn merkitystä.
Teksti: Anni Vähälä
Lue kaikki
Sisältöjulkaisija

Artikkeli | 27.12.2022
Ylilääkärinä pääsee kehittämään palveluja yhdessä muiden kanssa

Avopalveluiden ylilääkäri Liisa Joutsiniemi toimii lääkärien esihenkilönä Kangasalan terveyspalveluissa. Pitkä kokemus terveyskeskuslääkärin työstä on ollut avuksi ylilääkärin työssä. Kiinnostus lääkärin työtä kohtaan alkoi jo yläasteella.
Esihenkilötyön ja hallinnollisen työn lisäksi Liisa on ylilääkärin työssään urakoinut yhdessä osastonhoitajien ja henkilöstön kanssa useita kehittämisprojekteja, joilla palveluja on saatu vietyä eteenpäin.
– Yksi viimeisimmistä ja jatkuvista projekteista on ollut digipalvelujen kehittäminen. Omaolo-palvelun haltuunotto on ollut iso kokonaisuus ja lisäksi olemme kehittäneet omia sähköisiä yhteydenottokanavia.
– Olemme vastikään käynnistäneet avopalveluissa myös uudenlaisen tiimimallin, jossa puhelinyhteydenottoihin on otettu mukaan lääkäri tueksi konsultoimaan. Kun lääkärin työpanos saadaan jo ensikontaktissa käyttöön, osa asioista pystytään hoitamaan heti puhelimessa.
– Iso projekti on ollut ensiarvio-ohjeistuksen laatiminen. Ohjeistuksessa määritellään eri oireiden perusteella, millä kiireellisyydellä ja kenelle ammattilaiselle asiakas ohjataan hoitoon, vai riittääkö vaikka omahoito-ohjeet.
Muitakin isoja uudistuksia on avopalveluissa saatu aikaan.
– Avoterveydenhuollon puolella olemme myös perustaneet sähköisen ehkäisyneuvolan.
– Lisäksi päivystyksessä on tehty paljon työtä esimerkiksi lääkärien ja hoitajien yhteistyön kehittämiseksi sekä odotusaikojen pienentämiseksi.
– Kuntoutuksen puolella olemme puolestaan käynnistäneet fysioterapeutin suoravastaanoton.
Lähellä lääkärin työtä
Parasta ylilääkärin työssä on Liisan mukaan yhteistyö niin lääkärien kuin muiden ammattilaisten kanssa.
– Tämä on moniammatillista yhteistyötä. Tässä työssä pääsee kehittämään toimintaa ja miettimään, miten palveluja voisi tuottaa paremmin. Tykkään työstä, jossa saa tehdä muiden ihmisten kanssa töitä.
– Minulle tärkeää työssä on myös se, että on riittävästi haasteita ja pystyy kehittymään ja kouluttautumaan eteenpäin.
Liisa lisää, että priorisointiakin työ vaatii.
– Joutuu miettimään, mihin oman työaikansa käyttää, jotta työaika tulisi käytettyä siihen, mikä on tärkeintä. On pyrittävä olemaan tarpeeksi saatavilla ja läsnä omille työntekijöille. Minun työni ylilääkärinä on helpottaa muiden työntekijöiden työskentelyä.
Avoimin mielin kohti hyvinvointialuetta
Vuodenvaihteeseen ja hyvinvointialueelle siirtymiseen on aikaa enää joitakin päiviä. Liisa kertoo suhtautuvansa muutokseen positiivisin mielin.
– Tätä uudistusta on pitkään odotettu. En vielä ihan tarkkaan tiedä omaa työnkuvaani, mutta suhtaudun avoimin mielin uudistukseen. Minusta on hienoa, että meidän työyhteisössämme vallitsee rauha siitä, ettei kaikki ole heti valmista ja muutoksia viedään vähitellen eteenpäin.
Hyvät digipalvelut vastaanottotyön rinnalle
Tulevaisuudelta Liisa toivoo, että eri asiointitapojen välille löytyisi hyvä tasapaino.
– On tosi tärkeää, että meillä olisi tulevaisuudessa hyvät digipalvelut, joissa voi hoitaa kaikki ne asiat, jotka sopivat diginä hoidettaviksi. Ehdottomasti tarvitaan kuitenkin edelleen myös vastaanottotyötä, kaikki asiat eivät diginä hoidu. Hyvinvointialueella on myös se mahdollisuus, että hyvät ideat ja toimintatavat saadaan jakoon.
Sujuva perustyö ja riittävä hoito
Lopuksi Liisa vielä tiivistää ajatuksensa hyvinvointialueelle siirtymisen kynnyksellä.
– Luotan siihen, että tässä uudistuksessa varmasti saadaan ihan hyvää aikaan. Tärkeää on saada perustyö sujuvaksi ja saatavuutta parannettua niin, että asiakas saisi riittävän laadukkaan hoidon oikea-aikaisesti silloin, kun sitä tarvitsee.
Lue kaikki
Sisältöjulkaisija
Sisältöjulkaisija

Artikkeli | 19.12.2022
H-hetki: Moniammatillista työtä verkostomaisesti

Viimeisessä H-hetki –palveluartikkelissamme kerromme avopalveluista. Kävimme tutustumassa Valkeakosken terveyskeskuksen avosairaanhoidon hoidontarpeen arviointiin, jossa on kehitetty omahoitajamallia sekä Tampereen sosiaali- ja kriisipäivystykseen, joka on jo toiminut koko maakunnan alueella tarvittaessa.
– On aika syvällä ajatus, että asiasta kuin asiasta pitää päästä lääkäriin, kertoo avosairaanhoidon vastuulääkäri Sohvi Mäntykoski Valkeakosken terveyskeskuksesta.
Resurssien käytön kannalta oikeat asiat on ohjattava oikealle ammattilaiselle. Tämän takia hoidontarpeen arviointi on ensiarvoinen tärkeää.
– Hoidontarpeen arviointi on vaikeaa ja on osattava kysyä juuri oikeat kysymykset, jotta voidaan saada selville, mistä on kyse. Tarkoitus ei ole torpata pois lääkärin vastaanotolta, vaan saada oikea ammattilainen ja oikea hoito asiakkaille ja potilaille.
– Monella on ajatus tiukassa, että vain lääkärin mielipide kelpaa, vaikka sairaanhoitajat voisivat auttaa suoraan jo monessa asiassa. Hoidontarpeen arvioinnin paras puoli on se, että puhelimessa voidaan arvioida oireen perusteella, tarvitseeko nopeaa hoitoa, vai voisiko asiakas tehdä jotain omia mittauksia ja tutkimuksia ennen lääkärinaikaa. Lääkärinkäynnistä saadaan enemmän irti, kun lääkärille on jo jotain dataa valmiina, toteaa Sohvi.
Valkeakoskella omahoitajilla on puhelinajat, jolloin asiakkaat voivat ottaa yhteyttä tuttuun henkilöön. Omahoitajien käytössä on aina konsulttilääkäri. Näin saadaan hoidontarpeen arviointia nopeutettua ja tehostettua, ja asioita hoidettua, vaikka ei tarvita esimerkiksi vastaanottoaikaa. Mikäli ei ole hoitosuhdetta tai omahoitajaa, hoidontarpeen arviointi tehdään kuitenkin samalla tavalla hoitajan toimesta puhelimitse.
– Lääkäriin tulee päästä silloin, kun on tarve, ei silloin kun itse haluaa. On monta muutakin ammattilaista, jolle voidaan ohjata, ja josta voisi olla enemmän hyötyä. Terveyskeskuslääkäri ei ole se, jolle ohjataan kaikki mahdolliset asiat, vaan hän hoitaa lääketieteellistä puolta ja muut upeat ammattilaiset hoitavat oman alansa työt, muistuttaa Sohvi.
– Omahoito on aina ensimmäinen askel ja toisena on esimerkiksi puhelinaika sairaanhoitajalle tai lääkärille. Jos tarvitaan vastaanottoaikaa, meillä on tarjota myös fysioterapiaa, A-klinikan palvelut, perustason mielenterveystiimi, sosiaalityöntekijöitä, hammashoitola, yli 65-vuotiaiden asiakasohjaus, muistipoliklinikka, päivystys, toimintaterapia, puheterapia ja ravitsemusterapia. Eli lääkäri ei ole se ainoa ammattilainen, jonka apua voi tai on tarpeen saada.
– Potilastyö on parasta tässä työssä. Pidän myös työparityöskentelystä sairaanhoitajan kanssa sekä omahoitajien tiimistä. Se tekee työstä vähemmän yksinäistä ja tekee näkyväksi sen, että tämä on moniammatillista työtä.
Sosiaalityöntekijät Ulla Jalonen ja Janne Karhunen kertovat Tampereen sosiaali- ja kriisipäivystyksen auttavan, kun ihmisten selviytymiseen tulee tilanne, joka ei voi odottaa arkipäivän palveluita. Palvelu on aina auki ja toimii niin sanotun virka-ajan ulkopuolella jo koko maakunnan alueella.
– Selviytymistä. Siinä me voimme auttaa. Voimme auttaa eteenpäin ja antaa toivoa. Joskus toivo on todella pieni, mutta sitä koitetaan nähdä kaikissa tilanteissa. Vuorovaikutustilanteet ovat hyvin erilaisia asiakaskohtaamisissamme. Joskus on jopa seikkailua, kun menemme ympäri Pirkanmaata uusiin paikkoihin, miettii Janne.
– Sosiaalinen hätätilanne rinnastetaan muille hätätilanteille. Se voi olla yksittäisen turistin ongelmatilanne tai kokonaisen kerrostalon evakuointiin liittyvä tilanne. Iso osa asioista koskee lapsia ja lapsiperheitä, mutta asiakkaat ovat kaiken ikäisiä, toteaa Janne.
– Yksi mahdollinen tilanne on se, että omaishoitaja tarvitsee kiireellistä ensihoitoa. Meidän tehtävämme on selvittää omaishoidettavalle hoivapaikkaa tai soitella läpi henkilöiden omaa verkostoa, kertoo Ulla.
Työ sisältää paljon neuvottelua ja selvittelyä. Osa asioista selviää jo puhelimessa.
– Me rohkaisemme ihmisiä ja heidän luonnollisia verkostojaan selviytymään. Olipa kyseessä lapsi tai vanhus, on katsottava kaikki kortit eli kartoitamme mahdollisimman laajasti, miten voisi pärjätä omien tukiverkostojen avulla. Usein pääsemme todistamaan hienoja kohtaamisia, mutta toisinaan saamme kuraa niskaan, kun selvitämme tilanteita, kertoo Janne.
– Eniten meitä kiinnostaa nuorten asioissa nuoren ja hänen huoltajiensa suhde. Siinä on lastensuojelun fokus. Me aistimme, onko tuossa suhteessa ongelmia. Toisinaan on tilanne, ettei huoltajaa kiinnosta tulla selvittämään asioita ja taustalla voi olla väsymys nuoren toimintaan. Toisaalta on myös tilanteista, joissa perhe saa tilanteen selvitettyä itse, kertoo Janne.
–Vanhempien pitää olla tavoitettavissa, jos oma lapsi tai nuori ei ole kotona. Jos yöllä soittaa yksityinen numero, se on todennäköisesti poliisi. Joten puhelimen äänet on hyvä olla päällä, kehottaa Ulla.
Siirtyminen hyvinvointialueelle ei tuo merkittäviä muutoksia sosiaali- ja kriisityön palveluihin. Tarkoitus on, että palvelut jatkuvat ennallaan.
– Olemme jo tottuneet toimimaan koko maakunnan alueella, ja meillä on monta asiakastietojärjestelmää käytössämme. Salasanoja on toki paljon, mutta aika helppoa ja sujuvaa on silti käyttää näitä järjestelmiä. On oikeastaan työn suola, kun saamme mennä eri paikoissa, kertoo Ulla.
–Pitäkää huolta toisistanne, muistuttaa Janne lopuksi.
Lue kaikki