– Omalääkärin ja -hoitajan on saanut yhteensä lähes 103 000 pirkanmaalaista eli 23 prosenttia mallissa mukana olevien hyvinvointialueen omien sote-asemien väestöstä. Heille laaditaan myös yksilöllinen terveys- ja hoitosuunnitelma, kertoo ylilääkäri Jukka Karjalainen Pirkanmaan hyvinvointialueelta.
Omalääkärien ja omahoitajien nimeäminen on osa laajempaa Hoidon jatkuvuusmallia.
– Tässä vaiheessa mallia ei laajenneta laajempaan väestöön. Ammattilaisen arvion perusteella voidaan omatyöntekijöitä kuitenkin nimetä myös muille, jos se on tarpeen. Pidemmän aikavälin tavoitteena on laajentaa hoidon jatkuvuusmalli koskemaan kaikkia pirkanmaalaisia, jos se arviointien perusteella nähdään tarpeelliseksi ja resurssit mahdollistavat sen, sanoo Karjalainen.
Hoidon jatkuvuusmalliin eivät vielä kuulu ulkoistetut sosiaali- ja terveysasemat, joita on Pohjois-Pirkanmaalla ja Tampereella.
Kehitystyö jatkuu – asukaspaneeli tuo mukaan asukkaiden äänen
Uusi toimintamalli on otettu käyttöön suunnitellusti, ja marraskuusta alkaen se on osa sote-asemien arkea. Se on saanut hyvää palautetta henkilöstöltä.
Hoidon jatkuvuusmallin kehittämistä jatketaan: käyttöön otetaan mittareita, joilla voidaan seurata hoidon jatkuvuutta ja sen vaikutuksia. Ensi vuonna puhelinjärjestelmää uudistetaan niin, että järjestelmä tunnistaa soittajan ja ohjaa takaisinsoittopyynnön automaattisesti hänen omahoitajalleen. Lisäksi kehitteillä on digitaalinen viestintäkanava asiakkaan ja omalääkärin ja -hoitajan väliseen yhteydenpitoon.
Asukkaiden näkökulma otetaan mukaan kehittämistyöhön 40-henkisen asukaspaneelin avulla, joka kokoontui ensimmäisen kerran marraskuun alussa. Paneeli tuo arvokasta tietoa hoidon jatkuvuuden kehittämiseen.
Tukea omalääkärin työhön
Pirkanmaalla kehitetään myös mallia, jonka avulla omalääkäri voi tunnistaa ne potilaat, jotka hyötyvät eniten ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta, ja kutsua heidät vastaanotolle hoidon suunnittelua varten. Tässä KATSO-hankkeessa rakennettavassa mallissa hyödynnetään valtakunnalliseen Kanta-palveluun eri terveydenhuollonrekistereistä koottua tietoa.
Pirkanmaan hyvinvointialue on mukana myös kansallisessa omalääkärimallien kehittäjäverkostossa, josta saadaan käyttöön hyväksi todettuja toimintatapoja.
*
Hoidon jatkuvuusmallia kehittään osittain Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP) Hoitoon pikaisesti Pirkanmaalla uusilla toimintavoilla (HOPPU) -hankkeessa. Hanke saa rahoituksensa Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.