Elvytysosaaminen on kansalaistaito – maailman elvytyspäivää vietetään 16.10.

Äkillisen sydänpysähdyksen sattuessa nopeasti aloitettu elvytys parantaa tutkitusti potilaan selviytymistä. Elvytysosaaminen on kansalaistaito, jonka opetteluun ja harjoitteluun myös Pirkanmaan hyvinvointialue kannustaa.

Uutinen
Elvytystilanne, jossa näkyy ammattilaisia toimimassa huomioliivit ja työvaatteet yllään. Liiveissä lukee

Sydänpysähdyspotilaan hoito on moniammatillista yhteistyötä. Paikalle osuneen ohikulkijan tapahtumapaikalla aloittama peruselvytys on kuitenkin ratkaisevan tärkeää potilaan selviytymisen kannalta. Pirkanmaan pelastuslaitos / Erik Lydén

Maailman elvytyspäivä järjestetään vuosittain ja sen tarkoituksena on kiinnittää huomiota elvytysosaamisen tärkeyteen. Päivässä ovat mukana eri elvytysneuvostot, järjestöt ja terveydenhuollon toimijat ympäri maailmaa. 

Peruselvytyksen osaamisessa suomalaisilla on paljon parantamisen varaa. Vain 47 prosenttia suomalaisista saa sydänpysähdystilanteessa maallikon antamaa elvytystä, kun Euroopan keskiarvo on 58 prosenttia (Lähde: Sydänliitto).

Esimerkiksi Suomen Elvytysneuvoston mukaan kansalaisten mahdollisimman laaja elvytysosaaminen sekä uskallus ja taito toimia hätätilanteissa ovat avainasemassa sydänpysähdyspotilaan selviytymisessä.

64 prosenttia sydänpysähdyksistä tapahtuu kotona

Maallikkoelvytyksen tärkeys on havaittu myös Pirkanmaan hyvinvointialueella paikallisesti toteutetussa tutkimuksessa.

– Pirkanmaalla on tehty jo vuosia korkeatasoista elvytystutkimusta, joka antaa meille tärkeää tietoa elvytyspotilaan hoidosta maakunnassa, kertoo ylilääkäri Sanna Hoppu Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoitopalvelusta.

Muun muassa ensihoitolääkäri Paula Mäen tekemän tutkimuksen mukaan vuonna 2022 Pirkanmaalla oli 679 sydänpysähdyspotilasta, joista maallikon aloittama peruselvytys käynnistyi 328 potilaan kohdalla. Jopa 64 prosenttia sydänpysähdyksistä tapahtui kotona, jolloin elvyttäjänä on useimmiten potilaan oma läheinen.

– Sydänpysähdys voi tulla hyvinkin yllättäen ja useimmiten potilaan kotona. Siksi jokaisen suomalaisen on tärkeää hallita peruselvytyksen tärkeä taito, Hoppu kertoo.

Sydäniskuri voi pelastaa hengen

Tälläkin hetkellä Pirkanmaan hyvinvointialueella on käynnissä asiaan liittyviä tutkimuksia, joissa tutkitaan muun muassa nopeasti tunnistetun elottomuuden ja tehokkaan maallikkoelvytyksen vaikutusta potilaan selviytymiseen. Alustavat tulokset viittaavat selkeästi siihen, että sydänpysähdyspotilaiden selviytymiseen on vaikutusta myös sillä, miten tehokasta läsnäolijoiden toiminta on jo hätäpuhelun aikana.

Pirkanmaan hyvinvointialue on panostanut sydänpysähdyspotilaan hoitoon myös erilaisin hankkein, joista julkisten sydäniskureiden ilmaantuminen Tampereen katukuvaan on ollut näkyvimpiä. Sydäniskureita on myös käytetty tositilanteissa useita kertoja.

– Julkisille paikoille sijoitettuihin sydäniskureihin sisältyy kuitenkin aina ilkivallan riski. Tampereella sydäniskurit ovat saaneet olla pääosin rauhassa, mutta muutamia ikäviä ilkivaltatapauksia on valitettavasti ollut, Hoppu kertoo.

– Julkisella paikalla oleva sydäniskuri voi toimintakuntoisena pelastaa ihmishengen. Siksi jokainen niihin kohdistunut ilkivaltatapaus on liikaa, hän lisää.

Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoitopalvelu haluaa Maailman elvytyspäivänä kiinnittää huomiota peruselvytysosaamisen tärkeyteen.

– Hyvä tapa on pohtia juuri omaa elvytysosaamista. Milloin olet viimeksi käynyt ensiapukurssin ja harjoitellut peruselvytystä? Hyvä aika päivittää osaaminen on juuri nyt, Hoppu kehottaa.

Tutustu myös:

Kuka tahansa voi pelastaa elämän – elvytystapahtuma Tays Keskussairaalassa 16.10. klo 12–15.