Imeväisikäinen ja leikki-ikäinen lapsi voi sairastaa 5-10 tavallista tartuntatautia eli infektiota vuosittain. Hengitystieinfektioita voi aiheuttaa yli sata eri virusta. Infektioita esiintyy eniten syys-, talvi- ja kevätaikaan. Lapset sairastavat eniten infektioita 9 kk:n iästä puolentoista vuoden ikään. Tavallisesti infektiot kestävät muutamasta päivästä viikkoon, lisäksi tämän jälkeinen toipilasaika voi kestää päivistä viikkoon. Lasten vastustuskyky kehittyy tartuntojen myötä. Ihannetapauksessa lapsi sairastaa taudin vähäoireisena tai oireettomana. Osa lapsista sairastuu kuitenkin oireiseen tautiin lähes jokaisesta kohtaamastaan tartunnasta ja joutuvat infektiokierteeseen.

Taudinaiheuttajat tarttuvat sairaasta henkilöstä terveeseen tavallisimmin hengitysteiden välityksellä. Myös uloste tai muut eritteet, voivat levittää taudinaiheuttajia, yleensä käsien välityksellä.

Tauti voi olla tarttuva jo ennen oireiden puhkeamista. Tästä syystä ryhmässä voi olla paljon oireettomia taudinkantajia jo silloin, kun ensimmäinen oireinen sairastapaus havaitaan. Tarttuvien tautien leviämistä ei kokonaan pystytäkään torjumaan siten, että sairaat lapset eristetään varhaiskasvatuksesta. Usein lapsiryhmässä on samanaikaisesti sekä oireettomia, tartuttavia taudinkantajia ja oireisia lapsia sekä taudista jo toipuvia.

Sairaan lapsen kannalta on tärkeää, että hän saa sairastaa tautinsa kotona ja toipua siitä, kunnes hän taas pystyy osallistumaan normaaliin toimintaan varhaiskasvatuksessa. Toipumisajat ovat yksilöllisiä eikä niille voi antaa yleisiä suosituksia. Taudista toipumisaika tulee harkita aina lapsikohtaisesti.

2 Infektioiden torjunta varhaiskasvatuksessa

Infektioiden leviämiseen varhaiskasvatuksessa voidaan vaikuttaa yksinkertaisin keinoin lapsen ikä ja lapsiryhmä huomioon ottaen.

2.1 Käsihygienia

Työntekijöiden käsihygienia

Työntekijöiden käsihygieniaan kuuluu käsien pesu, käsien desinfiointi ja tarvittaessa suojakäsineiden käyttö. Hyvä käsihygienia voi toteutua, kun käsissä ei ole koruja tai kelloja ja kynnet ovat lyhyet. Hyvä käsihygienia estää tartuntatautien leviämistä lasten ja työntekijöiden välillä.

Käsien pesu

Kädet pestään vedellä ja saippualla ja kuivataan huolellisesti. Katso ohjevideo käsien pesemiseen (dreambroker.com). Voit korvata käsien pesun käsihuuhteella, jos kädet eivät ole likaantuneet eritteillä tai näkyvästi likaiset. Käsihuuhdetta on hyvä käyttää esimerkiksi ennen ruuan jakamista. Jos käsittelet eritteitä, pese kädet ensin ja käytä sen jälkeen käsihuuhdetta.

Pese kädet:

päiväkotiin tullessa ja sieltä lähtiessä
kun kädet ovat näkyvästi likaiset
ennen ruuan jakamista tai ruokailua
WC:ssä käynnin jälkeen
eritteiden käsittelyn jälkeen (käsien desinfiointi pesun jälkeen)
sairastuneen lapsen hoitamisen jälkeen (käsien desinfiointi pesun jälkeen)
lapsen WC-toimien ja vaipanvaihdon jälkeen (käsien desinfiointi pesun jälkeen)
ulkoilusta tullessa

Työntekijöiden käsien desinfiointi

Käsien desinfiointiin käytetään etanolipohjaista käsihuuhdetta. Etanolin pitoisuus tulee olla vähintään 70 p%. Hyvä käsihuuhde hoitaa ihoa, ei kuivata sitä. Käsihuuhde tulee olla helposti saatavilla. Aikuisen käsihuuhteen annos on vähintään 3ml, eli kaksi painallusta käsihuuhdeannostelijasta. Hiero käsihuuhde kauttaaltaan käsien iholle. Käytä käsihuuhdetta käsien pesemisen jälkeen, kun olet käsitellyt eritteitä. Voit korvata käsien pesun käsihuuhteella, jos kädet eivät ole likaantuneet eritteillä tai näkyvästi likaiset.

Epidemian aikana käsiä on hyvä desinfioida useasti työpäivän aikana. Käsihuuhdetta käytetään myös tilanteissa, joissa käsien peseminen ei ole mahdollista. Tästä voit katsoa videon käsien desinfektiosta: Kolmen kohdan käsidesinfektio (dreambroker.com)

Lasten käsihygienia

Opeta lapsille käsien pesu ja käsien desinfektio. Seuraa käsihygienian toteutumista ja avusta lapsia tarvittaessa.

Lasten käsien pesu vedellä ja saippualla:

päiväkotiin tullessa ja lähtiessä
ulkoilusta sisään tullessa
ennen ruokailua
vaipanvaihdon ja WC:ssä käynnin jälkeen
kun käsissä on näkyvää likaa

Lasten käsien desinfiointi

Annostele käsihuuhdetta yksi annos (1 painallus) lapsen käsiin ja auta tarvittaessa huuhteen hieromisessa ihoon.

Lasten on hyvä käyttää käsihuuhdetta käsien pesun lisänä ennen ruokailua ja WC:ssä käynnin jälkeen. Epidemian aikana lapsetkin tehostavat käsihygieniaa ja käyttävät käsihuuhdetta useammin.

2.2 Suojainten käyttö

Kertakäyttöiset tehdaspuhtaat suojakäsineet

Käytä kertakäyttöisiä suojakäsineitä:

Vaipan vaihdossa ja pepun pesussa
Oksennus-, ripuli- tai muita eritteitä käsitellessä
Desinfektioaineita käsitellessä ja siivoustehtävissä

Käytä suojakäsineitä tehtäväkohtaisesti ja riisu käytetyt käsineet heti työtehtävän päätyttyä, jotta et likaa niillä ympäristöä. Älä kulje tilasta toiseen suojakäsineet kädessä. Pue jokaisen lapsen pepun pesuun puhtaat suojakäsineet, et voi hoitaa useampaa lasta samoilla käsineillä. Desinfioi kädet suojakäsineiden riisumisen jälkeen. Älä pese tai desinfioi kertakäyttöisiä suojakäsineitä, vaan vaihda ne uusiin käytön jälkeen.

Suojaesiliina

Käytä suojaesiliinaa, kun työvaatteesi ovat vaarassa likaantua, kuten vaihtaessasi vaipan sylissä, siivotessasi wc-tiloja tai poistaessasi isoa määrää eritteitä.

2.3 Ruoan jakaminen

Huolehdi hyvästä käsihygieniasta ruokaa jakaessasi. Jos lapset ottavat itse ruokansa, ohjaa ja avusta lapsia hygieniakäytännöissä. Lapset pesevät kädet saippualla ennen ja jälkeen apulaistehtävien.

2.4 Hampaiden pesu

Hampaita pestään vain lapsen yöpyessä hoitopaikassa. Ohjaa ja tarvittaessa avusta lapsia hampaiden pesussa.

2.5 Tuttihuolto

Vanhemmat nimeävät lapsen tutit ja huolehtivat niiden puhtaudesta. Säilytä tutit puhtaissa nimetyissä rasioissa lapsen lokerossa.

2.6 Vaipan vaihto

Vaihda vaipat WC-tilassa tai muussa siihen varatussa tilassa. Pepun pesuun varataan oma pesuallas.

Käytä suojakäsineitä, kun vaihdat vaippaa tai peset peppua. Jos vaihdat vaipan sylissä, suojaa työvaatteet käyttämällä suojaesiliinaa. Käytä kuivaamiseen kertakäyttöpyyhettä tai laita henkilökohtainen pyyhe pesuun heti kuivaamisen jälkeen. Vaipanvaihtoalustan on oltava helposti puhdistettava, kosteutta imemätön ja pyyhkimistä kestävä. Käytä alustan suojana kertakäyttöpaperia, jonka vaihdat jokaisen lapsen jälkeen. Mikäli alusta tahriintuu eritteistä, pyyhi se eritteille sopivalla desinfektioaineella. Jos käytössä on allas, jossa lapsi seisoo pesun ajan, huuhtele se käytön jälkeen runsaalla vedellä. Mikäli lapsi ripuloi, harjaa allas desinfektioaineella ja huuhtele.

Pakkaa käytetyt kestovaipat pussiin, jossa perhe vie ne kotiin pestäväksi.

2.7 Lasten WC-käynnit

Sulje wc-pytyn kansi huuhtelun ajaksi ja ohjaa lapsia toimimaan samoin. Pottaa käyttävillä lapsilla olisi hyvä olla oma nimetty potta. Tyhjennä potta WC-pyttyyn ja pese se vain tähän tarkoitukseen varatussa altaassa. Poista eritteet välittömästi.

Pese ja desinfioi kädet avustettuasi lapsia WC-käynneillä. Ohjaa ja avusta lapsia käsien pesussa ja desinfioinnissa.

2.8 Eritetahrojen poisto

Poista eritteet, kuten oksennus, uloste, veri tai virtsa välittömästi eritetahroille soveltuvalla desinfektioaineella ja kertakäyttöisillä siivouspyyhkeillä. Käytä suojakäsineitä ja pese sekä desinfioi kädet käsineiden riisumisen jälkeen.

Tarvikkeet säilytetään eritetahrapakissa, esimerkiksi ämpärissä, joka on helppo kuljettaa mukana ja puhdistaa. Pakki säilytetään yhteisesti sovitussa paikassa. Käyttäjä tarkistaa sen jokaisen käytön jälkeen ja lisää puuttuvat tarvikkeet.

Eritetahrapakissa on oltava:

käsihuuhdetta
eritetahroille soveltuvaa desinfektioainetta
kertakäyttöpyyhkeitä
kertakäyttöisiä suojakäsineitä
jätepusseja

Eritetahradesinfektioon soveltuu desinfektioaine, joka on läpäissyt eritetahradesinfektiotestin EN 13697. Desinfektioaineiden soveltuvuudesta voit kysyä oman alueen hygieniahoitajalta.

2.9 Eritepyykki

Pese eritteiset liinavaatteet välittömästi. Älä kuivata eritteillä likaantuneita liinavaatteita likaisena tai säilytä niitä odottamassa pesua. Pesulämpötila on vähintään 60 astetta. Käytä tarvittaessa pesukoneen esipesuohjelmaa. Pakkaa pesulaan lähtevä pyykki pesulan ohjeiden mukaan.

2.10 Lelujen puhdistaminen

Kiinnitä lelujen valinnassa huomiota siihen, miten lelun pystyy puhdistamaan.

Puhdista pienten lasten suuhun menevät lelut päivittäin.
Puhdista paljon käytetyt lelut viikoittain ja heti lelujen likaannuttua
Pese roolivaatteet vähintään vuosittain ja tarvittaessa. Jos päiväkodissa on päätäi-tartuntoja, vältä päähineiden käyttöä.

2.11 Päivittäinen siivous päiväkodissa

Käytä pintojen puhdistamisessa sekä wc-tilojen siivouksessa yleispuhdistusainetta ja ammattitasoisia mikrokuitupyyhkeitä. Käytä desinfektioainetta eritteiden poistossa sekä epidemiatilanteissa. Siivoukseen soveltuvista desinfektioaineista voit kysyä oman alueen hygieniahoitajalta.

Puhdista päivittäin:

suuhun menevät lelut
kosketuspinnat, kuten ovien ja laatikoiden kahvat sekä kaiteet ja käsinojat
tasopinnat, kuten pöydät, aputasot ja lasten tuolit ja penkit
lattiat
käsienpesualtaat ja niiden roiskealue
WC-tilat: pyyhi kosketuspinnat, pese istuimet, potat, pesualtaat ja hanat sekä lattia. Varaa pottien, altaiden, wc-istuimien ja lattioiden pesuun omat vain niille tarkoitetut harjat.

Käytä siivouksessa suojakäsineitä. Käytä kertakäyttöisiä käsineitä eritteiden poistossa, sairastuneen lapsen vuodehuollossa ja epidemian aikaisessa siivouksessa. Vaihda suojakäsineet eritteiden poistamisen jälkeen, vuodehuollon jälkeen ja siirtyessäsi tilasta toiseen. Pese kestokäyttöiset suojakäsineet vedellä ja saippualla ja kuivaa ne, kun siirryt tilasta toiseen tai puhtaampaan työtehtävään.

Riisu suojakäsineet heti, kun et enää tarvitse niitä. Desinfioi kädet suojakäsineiden riisumisen jälkeen. Huolehdi kestokäyttöisten käsineiden huoltamisesta ja kunnosta päivittäin. Älä säilytä käsineitä likaisina.

Käytä suojaesiliinaa WC:n siivouksessa sekä muissa työtehtävissä, joissa työasu on vaarassa likaantua.

Pese ja kostuta mikrokuitupyyhkeet muovipussissa valmistajan ohjeen mukaan. Kerää käytetyt mikrokuitupyyhkeet muovipussiin tai astiaan odottamaan pesua tai pesulaan lähettämistä. Laita käyttämättä jääneet kostutetut mikrokuitupyyhkeet pesuun. Jos peset mikrokuidut yksikössä, kuivaa ne kuivausrummussa mahdollisimman pian pesun jälkeen. Jos käytössä on kuivaustelineet, sijoita ne puhtaaseen kuivaan tilaan. Käsittele puhtaita mikrokuitupyyhkeitä puhtailla suojakäsineillä. Säilytä puhtaat mikrokuitupyyhkeet kannellisissa laatikoissa tai pesulan pusseissa.

2.12 Vuodehuolto

Jokaisella lapsella tulee olla henkilökohtaiset vuodevaatteet. Vaihda vuodevaatteet säännöllisesti. Likaantuneet vuodevaatteet vaihdetaan heti.

2.13 Tartuntatautiin sairastunut lapsi

Jos lapsi sairastuu tarttuvaan tautiin kesken hoitopäivän, pyydä perhettä hakemaan lapsi mahdollisimman pian. Jos mahdollista, pidä lapsi erillään muista lapsista odottamassa hakijaa. Kihomatotartunnan kohdalla lapsen hakeminen kesken päivän ei ole tarpeen, vanhemmille ilmoittaminen riittää. Suosituksen lapsen poissaoloaikaan löydät kohdasta 4. Jos ryhmässäsi olevalla lapsella todetaan olevan kihomatoja, syyhy tai päätäi, voit käyttää tiedottamiseen Pirkanmaan hyvinvointialueen sivuilla (Pirha.fi) olevia ohjeita:

Vaihda helposti tarttuvaan tautiin (päätäi, kihomato, syyhy, äkillinen ripuli-oksennustauti tai A-streptokokki) sairastuneen lapsen vuodevaatteet mahdollisimman pian:

Käytä vuodehuollossa kertakäyttöisiä suojakäsineitä ja suojaesiliinaa
Poista eritetahrat eritetahradesinfektioaineella.
Vaihda sängystä vuodevaatteet: tyynyliina ja lakanat sekä tyyny, peitto ja kankainen patjansuojus.
Vie pyykit suoraan pyykinpesukoneeseen. Pyykkejä ei saa ravistella tai laskea pinnoille. Jos et voi pestä pyykkiä heti, jätä pyykit odottamaan pesua suljetussa pussissa ja pese ne niin pian kuin mahdollista. Pakkaa pesulaan lähtevä pyykki pesulan ohjeiden mukaan.
Pyyhi vuode ja muovipintainen patja mikrokuitupyyhkeellä ja yleispuhdistusaineella. Imuroi kangaspatja, jos sairastuneella on kihomatoja tai syyhy. Huolla sänkykaapista molemmat vuoteet.
Pyyhi vaatelokero mikrokuitupyyhkeellä ja yleispuhdistusaineella. Lapsen unikaveri, vaihtovaatteet, tutit ja tuttirasia lähetetään kotiin pesuun.

3. Epidemiatilanteet päiväkodissa

Epidemiaa tulee epäillä, kun yksikössä on useampi samaan tartuntatautiin sairastunut lapsi lyhyellä aikavälillä, esimerkiksi kahden viikon sisällä.

Epidemian leviämisen ehkäisy

Esihenkilö vastaa leviämisen ehkäisyyn tarvittavien toimien toteutumisesta ja tiedottamisesta. Epidemian leviämisen ehkäisyssä apuna toimii alueen hygienia- tai tartuntatautihoitaja, ota häneen yhteyttä mahdollisimman pian.

Tarkista käsihygienian toteutuminen ks. kohta 2.1. Työntekijöiden ja lasten on hyvä desinfioida käsiä tavallista useammin päivän aikana. Varmista, että käsihuuhdetta on helposti saatavilla.

Epidemian aikana työntekijä jakaa ruuan. Hän ei osallistu samalla lasten hoitamiseen.

Esihenkilö ilmoittaa epidemiasta puhtauspalveluiden tuottajalle ja sopii siivouskertojen lisäyksistä sekä tarvittaessa desinfektioaineen käytöstä. Äkillisen ripuli-oksennustaudin tai A-streptokokin aiheuttamissa epidemiatilanteissa päivittäissiivouksessa käytetään desinfektioainetta.

Epidemiatilanteessa kosketuspintojen puhdistamista tehostetaan. Merkittäviä kosketuspintoja ovat esimerkiksi ovenkahvat, kaiteet, valokatkaisijat, pöydät, tasopinnat, vesihanat, tuolien kahvat sekä leikkitilojen lattiat ja lelut. WC-tiloihin tehdään päivittäissiivouksen lisäksi tarkistussiivouksia: kosketuspintojen pyyhintä ja eritetahrojen poisto.

Huolehdi seuraavien toimien toteutumisesta:

Kertaa työntekijöiden kanssa eritetahradesinfektion ohje. Eritteet on poistettava välittömästi.
Sairastuneiden vuoteet huolletaan kohdassa 2.14 olevan ohjeen mukaan.
Lasten omat vaihtovaatteet, unikaverit ja muut omat lelut viedään kertaalleen kotiin pestäväksi. Ohjaa perheitä pesemään tutit ja rasiat päivittäin sekä huolehtimaan unilelujen puhtaudesta.
Osa leluista on hyvä puhdistaa ja laittaa sivuun, jolloin käytössä olevien lelujen puhtaudesta on helpompi huolehtia.
Äkillisen ripuli-oksennustaudin tai A-streptokokin aiheuttamissa epidemiatilanteissa: pyyhi vaipanvaihtoalusta ja wc-istuimen rengas desinfektioaineella tai pese potta tai pepunpesuallas desinfektioaineella ja huuhtele jokaisen käytön jälkeen.
Tarkista pyykinpesu- ja astiapesukoneen toiminta ja siisteys. Tee korjausta vaativat toimet.

Lisätietoa:

A-streptokokki-epidemia päiväkodissa tai koulussa - pirha.fi
Syyhyepidemian leviämisen ehkäisyssä apuna toimii alueen hygienia- tai tartuntatautihoitaja, ota häneen yhteyttä mahdollisimman pian. Voit lukea lisää syyhystä Pirkanmaan hyvinvointialueen syyhyohjeesta.

4. Suositus varhaiskasvatuksen poissaolon ajoista eri infektiosairauksien yhteydessä

Alla on aakkosjärjestyksessä luettelo poissaolosuosituksista eri infektiosairauksissa.

Enterovirukset, enterorokko

Hoitoon voi tulla, kun on kuumeeton ja yleistila sen sallii

Hengitysteiden virusinfektiot (yskä, nuha, nuhakuume)

Hoitoon voi tulla, kun on kuumeeton ja yleistila sen sallii

Hepatiitti A

Hoitoon voi palata 1 viikko keltaisuuden alusta tai 14 vrk oireiden alusta, ellei keltaisuutta ilmene

Hinkuyskä

5 vrk antibioottihoidon alkamisesta. Jos oireita on ollut yli 21 vrk diagnosointihetkellä, hoitoon voi palata

Kihomadot

Ei aiheuta poissaolon tarvetta

Kuume

Lasta ei viedä varhaiskasvatukseen kuumeisena. Muuten poissaolon tarve riippuu taudista

MRSA-kantajuus

Ei aiheuta poissaolon tarvetta

Mykoplasma

Hoitoon voi tulla, kun on kuumeeton ja yleistila sen sallii

Märkärupi

24 tuntia suun kautta otettavan tai 48 tuntia paikallisen antibioottihoidon aloittamisesta

Ontelo- ja muut syylät

Ei aiheuta poissaolon tarvetta

Parvorokko

Hoitoon voi tulla, kun on kuumeeton ja yleistila sen sallii

Päätäi

Kunnes hoidettu

Sidekalvotulehdus (silmätulehdus)

Kotiin jääminen suositeltavaa voimakkaimman rähmimisen ajan; ei kuitenkaan ehdotonta tarvetta poissaoloon

Streptokokki A ja tulirokko

24 tuntia hoidon alusta, jos kuumeeton ja yleistila sallii
Katso ohje: Toiminta A-streptokokin aiheuttamassa päiväkotiepidemiatilanteessa

Suolistoinfektiot/ripuli/oksentelu (virukset, bakteerit)

Hoitoon voi tulla, kun lapsi on ollut 2 vrk oireeton.
Erityistapauksissa (salmonella, shigella ja EHEC) toimitaan terveydenhuollon antamien ohjeiden mukaan.

Syyhy

Oireinen lapsi:

Ivermektiinitabletteja käytettäessä hoitoon voi tulla 12 tunnin kuluttua tabletin ottamisesta
Permetriinivoidetta (Nix) tai bentsyylibentsoaatti/disulfiraamivoidetta (Tenutex) käytettäessä hoitoon voi tulla, kun voide on ollut iholla pakkauksen ohjeen mukaisen vaikutusajan.
Rikkivaseliiinia käytettäessä hoitoon voi tulla, kun kolmen vuorokauden hoito on toteutettu loppuun

Altistunut, mutta oireeton:

Hoidossa voi käydä tavalliseen tapaan

Vauvarokko

Hoitoon voi tulla, kun on kuumeeton ja yleistila sen sallii

Vesirokko ja vyöruusu

Rokottamaton lapsi: hoitoon voi tulla, kun ruvet ovat kuivuneet: n. 5 vrk ihottuman alusta.
Rokotettu lapsi: hoitoon voi tulla, kun uusia näppyjä ei enää tule.
Vyöruusu: hoitoon voi tulla, jos ihomuutokset saadaan pidettyä peitettynä

Välikorvatulehdus

Hoitoon voi tulla, kun on kuumeeton ja yleistila sen sallii