Julkisessa keskustelussa keskitytään useimmiten terveyspalvelujen ja hoidon saatavuuden arviointiin. Sosiaalipalveluiden näkökulma jää vähemmälle huomiolle. Sosiaalihuollon asiakkaiden asema palvelujärjestelmässä on erityinen paitsi sosiaalipalvelujen myös terveyspalvelujen käytön osalta, sillä asiakkailla on useimmiten samaan aikaan tarve monille terveydenhuollon palveluille sekä vaikeuksia saada tai hakea niitä. Yhtenä hyvinvointialueuudistuksen keskeisimpänä tavoitteena on ollut palvelujen yhdenvertaisuus asuinpaikasta riippumatta. Rakenteelliseen sosiaalityöhön kuuluvan sosiaalisen raportoinnin perusteella voidaan sanoa, etteivät sosiaalihuollon asiakkaat ole hyötyneet rakenneuudistuksesta vielä riittävällä tavalla.
Sosiaalihuollossa eletään parhaillaan niukkenevien resurssien, tiukkenevan asenneilmaston ja lisääntyvien ulkoisten paineiden aikaa. Siksi on tärkeätä pysähtyä tutkimaan sitä, millä tavoilla yhteiskunnan muutoksiin halutaan ja voidaan vastata. Tarkasteltaessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saavutettavuutta ja saatavuutta katse tulee kohdistaa myös palveluista riippumattomiin ulkoisiin tekijöihin, kuten vallitsevaan poliittiseen ideologiaan ja yhteiskuntapolitiikkaan. Sosiaalihuolto on murroksessa, sillä käynnissä on sosiaalihuollon palvelu-uudistustyö, jonka tavoitteena on antaa hyvinvointialueille mahdollisuudet järjestää sosiaalihuoltoa entistä paremmin tarpeiden mukaan sekä kirkastaa sosiaalihuollon tehtäviä ja rooleja, mutta myös saada aikaan mittavia säästöjä.
Sosiaalihuoltolain uudistaminen voi parhaimmillaan saada aikaan sosiaalityössä kulttuurisen ja toiminnallisen muutoksen, joka ohjaa sosiaalityötä pois teknokraattisesta hallinnoinnista kohti suhdeperustaista työtä. Tällöin sosiaalityön ydinsisältö on asiakkaan kanssa työskentely jaetussa tiedonmuodostuksessa. Tämän lisäksi tarvitaan laajempaa systeemistä muutosta hyvinvointialueiden eri palvelualueiden välillä. Ihmisen kokonaisvaltainen elämä ja arki hänen omassa ympäristössään tulee huomioida uudella tavalla: kokonaistavaltaisesti eikä typistettynä yksittäisten palvelujen tai toimenpiteiden myöntämiseen.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa korostetaan asiakaslähtöisyyttä ja eettistä vastuuta, mutta toimimme taloudellisten ja hallinnollisten reunaehtojen puitteissa, jotka ovat toisinaan syvässäkin ristiriidassa asiakkaiden edun turvaamisen kanssa. Näissä tilanteissa tarvitsemme kaikilta sosiaalihuollossa työskenteleviltä, asiakastyötä tekevistä ammattihenkilöistä sosiaalityötä johtaviin henkilöihin, moraalista rohkeutta puolustaa asiakkaiden oikeuksia, nostaa esiin epäkohtia ja tehdä näkyväksi rakenteellista eriarvoisuutta tuottavia tekijöitä sekä käyttää moraalista toimijuutta tunnistettujen epäkohtien ratkaisemiseksi.
Toivomme, että sosiaalihuollon roolia ja asiakkaiden erityistarpeita tarkasteltaisiin julkisessa keskustelussa nykyistä näkyvämmin ja osana laajempaa yhteiskuntapoliittista kokonaisuutta. Lisäksi kutsumme päättäjiä, johtajia ja ammattilaisia pysähtymään sosiaalihuollon rakenteellisten haasteiden äärelle ja edistämään ratkaisuja, jotka vahvistavat tosiasiassa asiakkaidemme oikeuksien toteutumista.