Usein törmään keskusteluihin, joissa todetaan, ettei sosiaalityötä voi mitata, kun se on niin vaikeaa. Että sosiaalityö on niin monimutkaista ja kokonaisvaltaista, ettei teknokraattinen mittaaminen siihen sovi. Tilannetta verrataan terveydenhuoltoon, jossa on sosiaalihuollon näkökulmasta helppo mitata yksittäisiä ”temppuja” eli toimenpiteitä, joiden kautta päästään tuottamaan tietoa vaikuttavuudesta. Vaikkapa siitä, miten lääkärikäynti on parantanut vaivan tai toimenpide kasvattanut potilaan elämänlaatua.
Osin tämä väite on totta. Sosiaalityössä, sosiaaliohjauksessa ja ylipäätään sosiaalipalveluissa ihminen kohdataan kokonaisvaltaisesti ja kaikki hänen elämänsä osa-alueet ovat läsnä: terveys, työtilanne, perhe- ja parisuhteet, talous, päihteidenkäyttö – kaikki inhimillisen elämän kohtalot.
Sosiaalihuollossa ei näin ollen voidakaan mitata yksittäistä ”temppua”, vaan työn kohteena on koko elämä. Ja yksittäisen asiakkaan lisäksi sosiaalityö koskettaa myös palvelujärjestelmää ja koko yhteiskuntaa. Tästä näkökulmasta sosiaalityötä ei voida mitata ainakaan yhdellä yksittäisellä luvulla.
Monisyisiä vaikutuksia
Sosiaalityön ja -palvelujen vaikuttavuudesta puhuttaessa täytyykin ensimmäisenä puhua siitä, mitä pidämme vaikuttavuutena. Jos seuraisimme ja mittaisimme vain käyntejä ja palvelujaksoja, emme kuvaisi sitä, mitä asiakkaan tilanteessa on tosiasiassa tapahtunut.
Meidän tulee huomioida asiakkaan koko elämäntilanne – ja toisaalta keskittyä siihen, mikä juuri tässä kohtaamisessa sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa on ollut asiakkaalle merkityksellistä.
Sosiaalipalvelut kehittävät edelläkävijöinä vaikuttavuutta ja sen kokonaisvaltaista ymmärrystä. Usein keskustelu kiertyy vuorovaikutuksen ja kohtaamisen merkitykseen asiakkaan elämäntilanteen kohenemisen kannalta.
Tässäkin vaikutus on monisyistä: asiakkaan asioiden hoituminen ”asuntoasian järjestyminen”, yhteisymmärryksen löytyminen asiakkaan tavoitteista ”arjen elämän sujuminen, työllistyminen”, asiakkaan minäkuvan ja elämänhallinnan muutoksen kokemus ”pärjään, koen olevani osallinen yhteiskunnassa”. Se kaikki täytyy ottaa huomioon.
Yhteiskunnan epäkohdat näkyviksi
Sosiaalityöllä on myös aina rakenteellinen puoli. Se toteuttaa yhteiskunnallista tehtävää eli tukee avun tarpeessa olevia mutta myös tuo esiin ne epäkohdat, joita yhteiskunta ja ”systeemi” asiakaskunnalle tuottaa. Tässä sosiaalityö on myös ristiriitaisessa tilanteessa, kun yhteiskunnan odotukset tai taloudelliset vaikutteet voivat olla asiakkaan tilanteen ja tavoitteiden kannalta negatiivisia tai niiden kanssa päinvastaisia.
Palveluissa kehitetään ja otetaan käyttöön erilaisia mittareita, joilla tätä monisyisyyttä voidaan kuvata. Asiakastietojen (esimerkiksi palveluihin pääsy ja palveluaika) lisäksi ryhdymme keräämään asiakkaalta kokemustietoa siitä, tuliko hän kohdatuksi.
Kyselyt eivät vielä ole läpäisyperiaatteella käytössä ja sirpaleinen asiakastietokin haastaa kokonaiskuvan muodostamista. Tavoitteena on kuitenkin saada tätäkin kautta vaikuttavuuden elementtejä eteenpäin.
Eli myös sosiaalityötä voidaan mitata, väitän minä. Se vaatii vain kokonaisuuden ymmärtämistä ja systeemistä ajattelua.
Onko palveluillamme vaikutusta?
Onko palveluillamme vaikutusta -blogisarja kertoo esimerkkejä Pirkanmaan hyvinvointialueen palveluiden kehittämisestä ja vaikuttavuustyöstä eri palvelulinjoilla. Tutustu sarjan muihin blogeihin.
