Pirkanmaan hyvinvointialueella, etenkin ikääntyneiden palveluissa voimavaralähtöisyys laajenee yksiköstä toiseen. Voimavaralähtöisyys on ajattelu- ja työskentelytapa, joka korostaa asiakkaan omia vahvuuksia ja voimavaroja. Asumisyksiköiden ja kotihoidon arki täyttyy kohtaamisista, joissa ikääntynyt nähdään ihmisenä.
– Asiakasta kuunnellaan eikä oleteta, mitä hän sanoo tai haluaa, kertoo kouluttaja Milla Lavikainen. – Kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa tärkeää on läsnäolo, joka muodostuu esimerkiksi katsekontaktista ja kosketuksesta.
– Miten kohtaat asiakkaan tänään, jotta hän luottaa sinuun huomenna, täydentää ja pohtii suunnittelija Outi Karlsson.
Ikäihmisen kanssa on tärkeä toimia siten, että ikäihminen voi olla mukana tilanteessa ja osallistua siihen omien voimiensa mukaan.
– On tärkeää, että pystyy ja saa liikkua niin paljon kuin haluaa, sanoo eräs asumisyksikön asukas. – Nykyisin kuljen pyörätuolilla. Siihen tarviin vähän apua. Kohtaamisessa ollaan kaikki ystäviä ja katsotaan silmiin.
Kun asiakkaan kohtaa kiireettömästi ja ilman ennakkoajatuksia, esille saattaa nousta tärkeitä oivalluksia. Joku saattaa tykätä lintujen seuraamisesta, toinen on hyvä laittamaan ruokaa, kolmas vain toivoo, että pääsisi vielä joskus elokuviin. Voimavaralähtöisessä työskentelyssä keskiössä on ihmisen oikeus tehdä omia valintojaan. Ikääntynyttä tuetaan tekemään omia valintojaan ja elämään oman näköistään arkea.
– Arjessa fyysisen avun lisäksi keskiössä on asiakkaan omien vahvuuksien ja voimavarojen tunnistaminen ja esiin nostaminen. Voimavaralähtöisyys on laaja kokonaisuus, Lavikainen selittää.
Parhaimmillaan voimavaralähtöisyys edistää kuntoutumista ilman lääkkeitä
Voimavaralähtöisyys ei vaadi lisää resursseja tai lääkkeitä, se on toimintatapojen ja asenteiden muutos. Usein ikääntyneitä halutaan auttaa tekemällä asioita toisen puolesta. Voimavaralähtöisyys vaatiikin asennoitumista myös siihen, ettei kaikessa tarvitsekaan auttaa. Puolesta tekeminen on karhunpalvelus, ja usein toimintakykyä on vielä mahdollisuus pitää yllä.
– On helppoa auttaa liikaa, jos toinen toimii vaikkapa hitaasti. Kannattaa pysähtyä hetkeksi, kuunnella asiakasta ja toimia hänen tahtiinsa. Lisäksi päivät ovat erilaisia, välillä asiakas voi tarvita enemmän apua välillä vähemmän, Lavikainen huomauttaa.
Hyvällä vuorovaikutuksella ja ikääntyneen kohtaamisella on kuitenkin tärkeä rooli myös kuntoutuksessa. Hyvässä ilmapiirissä ja luotettavan hoitajan kanssa ikääntynyt pystyy sanomaan, mitä pystyykin tekemään itse ja missä taas tarvitsee vielä apua.
Ohjaaminen ja avustaminen tarkoittavat sitä, että asiakasta tuetaan sopivasti. Eli juuri sen verran, että hänen omat taitonsa pääsevät esiin.
– Annamme aikaa ja rohkaisemme, jotta hän voi tehdä itse sen minkä pystyy. Kuuntelemme, havainnoimme, kannustamme ja avustamme siinä missä apua tarvitaan, Karlsson kertoo.
Joskus asiakas tarvitsee vain ohjausta, joskus hieman enemmän apua. Tärkeintä on, että asiakas saa olla aktiivinen ja käyttää omia voimavarojaan, omassa tahdissaan. Jokainen onnistuminen vahvistaa tunnetta ”Minä pystyn”.
Voimavaralähtöisyys auttaa ihmistä näkemään omat kykynsä ja merkityksensä, mikä lisää toivoa ja osallisuuden tunnetta. Kun elämä koetaan merkitykselliseksi, myös mielen hyvinvointi vahvistuu.
– Meillä on tilanteita, joissa asiakas on sairaalajakson jälkeen siirtynyt esimerkiksi ympärivuorokautiseen palveluasumiseen, ja siellä hoitajien tukemana kuntoutunut käveleväksi muutamassa kuukaudessa, toteaa Lavikainen.
Kuntoutumisen myötä esimerkiksi kipulääkitystä voidaan vähentää. Voimavaralähtöisyys onkin lääkkeetöntä hoitoa parhaimmillaan.
Voimavaralähtöisyyden taitoja vahvistetaan valmennuskokonaisuudella
Voimavaralähtöisyyttä edistetään VoiVa Voimavarat arjessa -valmennuksella. Siinä vahvistetaan taitoja, joiden avulla työntekijät voivat tukea asiakkaiden toimintakykyä entistä vaikuttavammin.
VoiVa-valmennusta kehitetään jatkuvasti vastaamaan sekä asiakkaiden että henkilöstön tarpeita.
– Asiakaslähtöiset kohtaamis- ja avustustaidot ovat arjen ydin. Niitä ei voi oppia liikaa, sillä juuri niillä vahvistamme ikääntyneiden osallisuutta ja toimintakykyä joka päivä, Karlsson huomauttaa.