Lasten uniapnea

Uniapneaa sairastavan lapsen hengitystiet tukkeutuvat osin tai kokonaan unen aikana, mikä yleensä ilmenee kuorsauksena. Ensisijainen hoito on kita- tai nielurisojen poisto. Taysissa hoidamme kuorsaajia tarvittaessa myös ylipainehengityshoidolla.

Uniapneaa on 1–2 prosentilla lapsista ja yleisintä se on leikki-iässä. Kuorsauksen lisäksi suuhengitys, poikkeava nukkumisasento kuten pään taaksetaivutus, levoton uni, hikoilu ja yökastelu voivat olla merkkejä uniapneasta. Päiväaikaisia oireita ovat väsymys, levottomuus, keskittymättömyys, pienikasvuisuus tai ylipaino, aamupäänsärky, nielemisvaikeudet, tukkoisuus ja suuhengitys.

Kuorsaavan lapsen nielu on usein ahdas, mikä useimmiten johtuu suurista nielurisoista. Kitalaki voi olla kapea ja korkea. Pieni ja alas kallistunut leuka on myös yleinen piirre. Kaikilla kuorsaajilla ei kuitenkaan ole merkittävää ahtautta ilmateissä eikä myöskään siitä aiheutuvia haittoja.

Uniapnean ennuste on varsin hyvä, jos sitä hoidetaan aktiivisesti. Jos tauti jää huomioimatta lapsuusiällä, voi sen hoitaminen aikuisena olla hankalampaa. Hoitamaton tauti altistaa pidemmällä aikavälillä esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeille ja metaboliselle oireyhtymälle.

Lähete ja tutkimukset Taysissa

Uniapnean diagnosointi ja hoito kuuluvat erikoissairaanhoitoon. Valtaosaa potilaista hoidamme kiireettömänä. Jos lapsella on pitkiä hengityskatkoksia, turvaudumme tarvittaessa päivystykselliseen tutkimukseen ja hoitoon.

Korvalääkärit Tays Sastamalan ja Tays Valkeakosken poliklinikoilla seulovat lapsia lähetettäväksi Tays Keskussairaalaan, missä varsinainen diagnoosi ja hoito toteutuvat. Myös neuvola- ja terveyskeskuslääkärit voivat lähettää lapsia suoraan oireiden perusteella niin korvalääkäreille kuin lastenneurologeillekin. Lastenneurologeille ohjataan ensisijaisesti sellaiset potilaat, joilla on laajempia neurologisia pulmia.

Jos taudin oireet ovat kovin selvät, saatetaan potilas ohjata hoitoon pelkästään niiden perusteella. Yleensä kuitenkin pyritään tekemään unitutkimus eli unipolygrafia, etenkin alle kaksivuotiaille lapsille. Unitutkimuksiin ohjataan potilaita Taysin lastenneurologian, lastentautien ja korvatautien yksiköistä.

Lasten uniapnean hoito

Uniapnean ensisijainen hoito on korvalääkärin tekemä kita- tai nielurisojen poisto. Mikäli se ei auta eli kuorsaus jatkuu, lähetetään potilas hammaslääkärin arvioon, sillä joskus yläleuan levitys voi olla parantava hoito.

Jos näistä toimenpiteistä ei ole hyötyä tai niille ei ole aihetta, voidaan tarvita CPAP- eli ylipainehengityshoitoa nukkuessa. Tähän hoitoon potilas perheineen ohjataan lasten tehovalvontaosastolle, jonka lääkärit myös seuraavat hoidon onnistumista.

Jos potilaalla on ylipainoa, on sitä hoidettava alusta asti aktiivisesti, koska pelkästään painon lasku voi ratkaista ongelman. Toisaalta aiemmin mainittujen toimenpiteiden teho on yleensä huono, mikäli potilas on ylipainoinen.

Unitutkimus tehdään uudestaan, jos tauti on alun perin vaikea-asteinen tai kuorsaus jatkuu. Kun potilas on oireeton, seuranta Taysissa päättyy.

Hoitotiimimme

Lasten kuorsaustiimi arvioi potilaiden jatkohoitoa unitutkimusten ja oirekuvauksen perusteella. Tiimi kokoontuu kerran kuussa ja siihen kuuluvat lastenneurologi, korvalääkäri, hammaslääkäri ja kliinisen neurofysiologian lääkäri.

Lasten CPAP-hoitoja seuraa vähintään kaksi kertaa vuodessa kokoontuva hoitotiimi, jonka jäseniä ovat lastenlääkäri, lastenneurologi, hengityshoitoihin erikoistuneet sairaanhoitajat ja kuntoutusohjaaja.

Hoitoon osallistuu myös ravitsemusterapeutti, mikäli potilas on ylipainoinen. Jos tarvitaan CPAP-hoitoa, potilas perheineen saa ohjausta ja neuvoja kuntoutusohjaajalta ja sosiaalityöntekijältä.