Valmistaudu käyntiin lastenvalvojan luona

  1. Ilmoita ajasta

    Ilmoita varaamastasi ajasta toiselle vanhemmalle heti, kun saat vahvistuksen ajasta. Varmista, että molemmat vanhemmat tulevat tapaamiseen.

  2. Keskustelkaa etukäteen

    Erotilanteessa keskustele toisen vanhemman kanssa, miten sovitte lapsen huoltajuudesta, asumisesta tapaamisista ja elatuksesta.

    Tavoitteena on aina se, mikä on lapsen etu.

    Keskustelkaa etukäteen tärkeistä sopimusasioista. Voitte käyttää avuksi vanhemmuussuunnitelmaa, kun mietitte:

    • Huoltajuus: Tarvitseeko huoltomuotoa muuttaa? Miksi?
    • Asuminen: Kumman luona lapsi asuu vai asuuko vuorotellen, kumman vanhemman luona on lapsen virallinen osoite?
    • Tapaamiset ja yhteydenpito: Miten, missä ja milloin lapsi tapaa toista vanhempaa? Loma-ajat, juhlapyhät ja muut erityistilanteet. Miten lapsen kuljettaminen hoidetaan, enkä kuljetuskustannukset?
    • Elatus: Tutustukaa elatuslaskuriin. Miten kustannukset jaetaan? Mitkä ovat lapsen säännölliset kulut (päivähoito, koulu, vakuutukset, harrastukset)?
  3. Ota huomioon lapsen näkökulma

    Keskustele lapsen kanssa. Kerro lapselle asioista hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Lapsen ajatukset ja toiveet pitää huomioida, kun teette sopimuksia. Valmistaudu kertomaan lapsen näkemykset lastenvalvojalle.

  4. Ota asiakirjat mukaan tai toimita asiakirjat etukäteen ennen varattua aikaa

    Tarvittavia asikirjoja ovat:

    • Elatusasioissa: täytetty varallisuusselvitys ja yrittäjän varallisuusselvitys ja tositteet tuloista, menoista sekä viimeisin verotuspäätös (veroehdotus).
    • Jos muutat aiempaa sopimusta: ota mukaan voimassa oleva vahvistettu sopimus tai tuomioistuimen päätös.

Yksilöllistetyn lääketieteen kehitys saa vauhtia uudesta yhteistyöhankkeesta

Kansallinen syöpäkeskus FICAN, Kansallinen Neurokeskus ja julkisen terveydenhuollon sairaalabiopankit ovat käynnistäneet yhteishankkeen, jonka tavoitteena on vahvistaa yksilöllistetyn lääketieteen edellytyksiä Suomessa.

Uutinen

Yksilöllistetty lääketiede hyödyntää geneettistä ja muuta biologista tietoa sairauksien ennaltaehkäisyssä, diagnostiikassa ja hoidossa. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) valtionavustuksella rahoitettu hanke luo pohjaa suomalaiselle yksilöllistetyn lääketieteen kansalliselle ohjelmalle käyttäen syöpätauteja ja neurologisia sairauksia hankkeen pilotteina.  

– Yksilöllistetty lääketiede on tulevaisuuden suunta, ja sen hyödyntämisessä Suomella on merkittävät mahdollisuudet. Tämä hanke on tärkeä askel kohti kansallista ohjelmaa, joka vahvistaa niin terveydenhuoltoa kuin tutkimusta, toteaa Kansallisen syöpäkeskuksen johtaja Tomi Mäkelä

Biopankkien ja osaamiskeskittymien yhteistyö tehostuu 

Hankkeen tavoitteena on edistää yksilöllistetyn lääketieteen hyödyntämistä terveydenhuollon palvelujärjestelmässä tiivistämällä biopankkien ja kansallisten osaamiskeskittymien välistä yhteistyötä sen kehittämiseksi.  

Hankkeessa tehostetaan pilotoitaviin sairauksiin liittyvien biopankkinäytteiden keräystä, yhtenäistetään näytteisiin liittyvien terveystietojen kirjaamista ja varmistetaan, että terveydenhuollon ja tutkimuksen kannalta tärkeät biopankkinäytteet ja niihin linkitettävissä oleva data ovat laajemmin saatavilla.  

Hankkeen myötä biopankkien rooli yksilöllistetyn lääketieteen kehityksessä vahvistuu. Biopankkien osuuskunta FINBB:n väliaikainen toimitusjohtaja Tom Southerington näkee yhtenä hankkeen keskeisenä mahdollisuutena hyödyntää biopankkien näytteitä entistä tehokkaammin.

– Kun biopankkien näytekeräystä ja tietovirtoja harmonisoidaan ja vahvistetaan kansallisesti, pystymme tukemaan sekä tutkimusta että potilaiden yksilöllistettyä hoitoa entistä paremmin. 

Kansallisen Neurokeskuksen johtaja Eero Rissanen korostaa hankkeen merkitystä aivoterveyden edistämisessä.

Aivosairauksien – mukaan lukien neurologiset sairaudet ja mielenterveyden häiriöt – yksilöllistetty ennaltaehkäisy sekä hoito ja niihin tähtäävä tutkimus edellyttävät muun muassa laajojen datamassojen ja useiden eri datatyyppien samanaikaista hyödyntämistä. Tiivistämällä yhteistyötä näytetiedon ja -datan hyödyntämiseen potilaiden hoidossa sekä tutkimuksessa luodaan myös vahvaa pohjaa uusille innovaatioille.

Kohti kansallista yksilöllistetyn lääketieteen ohjelmaa 

Hanke jatkuu lokakuuhun 2026 ja sen tuloksia hyödynnetään kansallisen yksilöllistetyn lääketieteen ohjelman suunnittelussa. Hankkeen etenemistä voi seurata Kansallisen syöpäkeskuksen, Neurokeskuksen ja biopankkien verkkosivuilla sekä sosiaalisen median kanavissa. 

Lisätietoja: 

Tomi Mäkelä, johtaja, Kansallinen syöpäkeskus FICAN etunimi.sukunimi@fican.fi

Eero Rissanen, johtaja, Kansallinen Neurokeskus etunimi.sukunimi@uef.fi

Lila Kallio, johtaja, Auria Biopankki etunimi.sukunimi@varha.fi

Raisa Serpi, johtaja, Pohjois-Suomen Biopankki Borealis etunimi.sukunimi@pohde.fi

Eero Punkka, johtaja, Helsingin Biopankki etunimi.sukunimi@hus.fi

Arto Mannermaa, johtaja, Itä-Suomen Biopankki etunimi.sukunimi@pshyvinvointialue.fi

Tiina Jokela, johtaja, Keski-Suomen Biopankki etunimi.sukunimi@hyvaks.fi

Sanna Siltanen, johtaja, Tampereen Biopankki etunimi.sukunimi@pirha.fi