Kansallisen syöpästrategian ”Yhdessä syöpää vastaan – ihmislähtöistä syövän ehkäisyä ja hoitoa 2026–2035” tavoitteena on kehittää ihmislähtöisiä palveluita ja vähentää syöpätaakkaa ehkäisyn ja varhaisen toteamisen kautta sekä varmistaa yhdenvertainen syövänhoito.
Syövän diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen palveluiden tulee olla saatavilla yhdenvertaisesti ja viiveettä koko maassa. Tutkimukseen ja uusien menetelmien kehitykseen panostaminen antaa tähän työkaluja. Strategia sisältää myös konkreettiset mittarit tavoitteiden toteutumisen seurantaan.
Tavoitteiden valinnassa keskeisiä arvoja ovat olleet eriarvoisuuden vähentäminen, elämänlaatu, hoidon vaikuttavuus ja tutkimuksen merkitys.
– Syöpä on yksi aikamme suurimmista terveyshaasteista. Laajassa yhteistyössä laadittu syöpästrategia luo vahvan perustan sille, että Suomi voi vastata kasvavaan syöpätaakkaan. Tavoitteemme on nousta kansainväliseksi edelläkävijäksi niin syövän ehkäisyssä, hoidossa kuin tutkimuksessakin, toteaa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tiedotteessa.
Yli 200 ammattilaista ja kansalaista mukana
Strategian laati STM:n toimeksiannosta Kansallinen syöpäkeskus FICAN. Se perustuu laajaan työryhmätyöhön, jossa on ollut mukana yli 200 terveydenhuollon ammattilaista, tutkijaa, järjestöjen edustajaa ja kansalaista. Strategiatyön ohjausryhmässä ovat toimineet edustajat sosiaali- ja terveysministeriöstä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Syöpäjärjestöistä sekä Kansallisesta syöpäkeskuksesta.
Pirhasta ohjausryhmään osallistui syövänhoidon vastuualuejohtaja ja syöpätautien erikoislääkäri Maarit Bärlund Taysista. Lisäksi ylilääkäri Annika Auranen Tays Syöpäkeskuksesta toimi varhaiseen toteamiseen ja seulontaan pureutuneen työryhmän puheenjohtajana sekä lukuisat asiantuntijat Pirhasta osallistuivat kommentointiin ja työryhmätyöskentelyyn.
Bärlund korostaa, että yksi tärkeimmistä syöpästrategian tavoitteista on varmistaa, että Suomessa on yhtenäiset ja vaikuttavat hoitoketjut sekä riittävä ja osaava henkilöstö, joka takaa yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut.
– Toteutamme ja kehitämme hoitoa yhdessä potilaiden kanssa heidän näkökulmastaan, ei pelkästään lääketieteen näkökulmasta. Tarvitsemme käsipareja jatkossakin, vaikka pystymme varmasti osan toiminnastamme automatisoimaan ja tekemään tekoälyn avulla, hän sanoo.
Syöpästrategia kattaa koko syöpään liittyvän polun: syövän ehkäisyn, syöpäseulonnat, diagnostiikan, syöpähoidot, potilaiden kuntoutumisen tuen ja psykososiaalisen tuen, palliatiivisen ja saattohoidon sekä syöpätutkimuksen.
– Syövänhoito on todella moniammatillista ja heikoin lenkki määrittää hoitotulokset. Onnistumiseen tarvitaan kaikkien hoitoketjujen saumatonta ja oikein ajoitettua yhteistyötä.
Tarvitaan sitoutumista ja rahoitusta
Strategia on tehty sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten, toimintaa johtavien ja valvovien tahojen, poliittisten päättäjien sekä asiakkaiden, potilaiden ja heidän läheistensä käyttöön. Strategiaa voivat hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset ja yksityiset toimijat.
– Strategian toimenpiteiden odotetaan vaikuttavan positiivisesti syövän ehkäisyyn ja hoitoon sekä laajemminkin yhteiskuntaan. Kansallisen syöpästrategian tavoitteiden saavuttaminen kymmenen vuoden strategiakaudella edellyttää vahvaa kansallista sitoutumista ja riittävää rahoitusta esitetyille toimenpiteille, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso STM:n tiedotteessa.
Kansallinen syöpästrategia toimii pohjana seuraavassa vaiheessa laadittavalle toimeenpanon tiekartalle. Tiekartan valmistelu on aloitettu työryhmien työn pohjalta ja se valmistuu vuonna 2026.
Toimeenpanon tiekartassa kuvataan tarkemmin strategian toimenpide-ehdotukset, aikataulut, vastuutoimijat ja tarvittavat resurssit. Tiekartan avulla on tarkoitus varmistaa, että strategian tavoitteet voidaan toteuttaa käytännössä ja että eri hallinnonalojen, hyvinvointialueiden, kansallisten viranomaisten ja järjestöjen vastuut ja roolit ovat selkeästi määritelty.