Varhainen tunnistaminen parantaa haimasyövän ennustetta – hakeudu hälyttävistä oireista lääkärin vastaanotolle

Suomessa todetaan vuosittain noin 1200 haimasyöpää. Haimasyöpä on huonoennusteinen ja kolmanneksi eniten syöpäkuolemia aiheuttava syöpä. Ennuste paranee, jos syöpä tunnistetaan ajoissa. Haimasyöpää hoidetaan leikkauksella, syöpälääkehoidoilla ja sädehoidolla sekä oireita lievittävällä hoidolla. Kehittyneiden syöpälääkehoitojen ja kirurgisten tekniikoiden ansiosta yhä useampia kasvaimia saadaan nykyään leikkaushoidon piiriin. Lisäksi haiman esiastekasvaimia leikataan entistä enemmän, jolloin ennuste on erinomainen.

Uutinen
Kuvituskuva leikkaustiimistä leikkaussalissa.

– Valitettavasti huomattava osa haimasyövistä todetaan edelleen vasta levinneinä, sillä haimasyöpä on tyypillisesti vähäoireinen tai se ei oireile ollenkaan. Hälyttäviä oireita ovat ylävatsakipu, laihtuminen tai keltaisuus. Niiden vuoksi tulee hakeutua lääkärin vastaanotolle, gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri, dosentti Antti Siiki kertoo. 

Haimasyöpäepäilyn tulisi johtaa kiireellisesti tarkempiin tutkimuksiin. Ennuste on parempi, jos hoito voidaan aloittaa varhaisvaiheessa. Nykykuvauksissa löydetään paljon esiasteita, haiman nesterakkulamuutoksia eli haimakystia, joissa on matala syöpäriski. Näitä muutoksia arvioidaan ja seurataan erikoissairaanhoidossa, jotta korkeamman riskin muutokset ohjautuisivat ajoissa leikkaushoitoon.  

– Useimmiten haimakystat pysyvät kuitenkin seurannassa ennallaan tai niihin kehittyvät muutokset ovat niin lieviä, että leikkausta ei tarvita. Seuranta voidaan myös lopettaa, jos huolestuttavaa etenemistä ei seurannassa todeta ja pahanlaatuistumisriskin katsotaan olevan hyvin pieni, toteaa gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri, LT Reea Ahola

– Nykyään myös paikallisesti ympäristön verisuoniin levinneitä haimasyöpiä voidaan leikata. Tällöin leikkaushoitoa edeltävästi annetaan tyypillisesti solusalpaajahoitoa, Siiki kertoo. 

Ennusteen kannalta haimakasvaimet jakautuvat huomattavan erilaisiin ryhmiin, aina hyvän ennusteen esiastemuutoksista hitaasti eteneviin kasvaimiin ja erittäin aggressiivisesti leviäviin syöpiin asti. Jos parantavaan hoitoon ei ole mahdollisuutta, tavoitellaan hoidossa taudin jarruttamista ja oireiden hoitoa.  

Haimakasvainten hoito on Suomessa keskitetty yliopistosairaaloihin. Suurimmat haimakeskukset sijaitsevat Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Hoidosta vastaa moniammatillinen tiimi, joka koostuu useista lääketieteen erikoisaloista ja ammattiryhmistä. Jokainen haimakasvainpotilas arvioidaan moniammatillisessa hoitokokouksessa ja hoito suunnitellaan yksilöllisesti. Arvio haimasyöpien leikkausmahdollisuudesta tehdään yliopistosairaaloissa, ellei kokonaisuus ole jo lähtötilanteessa selkeästi leikkaushoidon ulottumattomissa. 

Maailman haimasyöpäpäivää (World pancreatic cancer day) vietetään marraskuun kolmantena torstaina. Päivän tarkoituksena on päivittää ja lisätä sekä terveydenhuollon ammattilaisten että kansalaisten tietoisuutta haimasyövän nopeasti kehittyneistä nykyhoidoista.  

– Haimasyöpäpäivän tarkoituksena on myös laajentaa tietoisuutta huonoennusteisten haimakasvainten varhaisista ja hälyttävistä oireista. Tämä auttaa löytämään mahdollisimman monet kasvaimista ajoissa, Siiki kertoo.