Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen perusteella pirkanmaalaiset aluevaltuutetut tekevät paljon valtuustoaloitteita. Vain Lapin hyvinvointialueella aloitteita tehtiin aluevaltuutettua kohden enemmän. Vuosina 2023–2025 Pirhassa tehtiin 140 valtuustoaloitetta. Hallinnon tekemän laskelman mukaan yhteen aloitteeseen vastaaminen maksaa noin 3 900 euroa. Hintaan sisältyvät vastauksen valmistelun ja toimielinkäsittelyn kustannukset. Valtuustoaloitteita tehdään laajassa poliittisessa yhteisymmärryksessä, sillä aloitteista 61 oli tehty yhteistyönä. Tarkastuslautakunta pohtii arviointikertomuksessaan, voisiko aluevaltuutettujen tiedontarvetta ja halua vaikuttaa asioihin järjestää nopeammalla ja vähemmän kuormittavalla tavalla. Valtuustoaloitteeseen vastaaminen kestää kuukausia, jopa vuosia.
Onnistuttu taloudessa ja palveluissa
Tarkastuslautakunnan vuoden 2025 arviointikertomuksen keskeisten havaintojen mukaan talous on toteutunut ennakoitua paremmin ja palvelujen saatavuus on joiltakin osin parantunut. Pirkanmaan hyvinvointialue on siinä hyvinvointialueiden pienessä joukossa, joka onnistunee talouden tasapainottamisessa kuluvan vuoden loppuun mennessä.
Taloutta tarkastellessaan tarkastuslautakunta teki myös havainnon hyvinvointialueen hallinnon keventymisestä. Palvelutuotannon toimintakulut ovat kasvaneet 6 prosenttia mutta hallinnon- ja tukipalvelujen toimintakulut vähentyneet kaksi prosenttia vuosina 2023–2025.
Pirhan henkilöstö on kuitenkin edelleen melko tyytymätöntä. Henkilöstön työtyytyväisyyttä mittaava Fiilismittari ei tavoitteista huolimatta vielä kääntynyt positiiviseksi vuonna 2025 ja sairauspoissaolojen vähentämisessä ei onnistuttu.
Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa hyvinvointialue on saavuttanut sen, mitä hyvinvointialueuudistuksessa on tavoiteltu. Kustannusten kasvua on saatu hillittyä eikä tämä juuri ole vaikuttanut palvelutuotantoon. Vain kasvatus- ja perheneuvolapalvelujen määrässä on selvää vähenemistä. Lukuisten muutosten ja uusien toimintatapojen hintana voidaan pitää sitä, että lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjan henkilöstö on hyvinvointialueen tyytymättömintä. Palvelulinjan palveluissa henkilöstön välitöntä työaikaa on lisätty, tehtävänkuvia järjestelty asiakastarpeiden mukaisesti, tekoäly otettu käyttöön palvelutarpeen arviointien yhteenvetotyössä, yhteiset kriteerit luotu ohjaamaan asiakasohjauksen asiakaspalvelujen ostoja, omaa palvelutuotantoa on vahvistettu ja tiedolla johtamista varten on lisätty eri toimintojen seurantaa. Palvelujen heikko kohta löytyi vähäisestä asiakaspalautteen hankinnasta.
Soten painoarvo ei näy riittävästi
Pirha on kuvannut johtamisjärjestelmäänsä. Poliittinen johtamisjärjestelmä on selkeä, mutta viranhaltijaorganisaatio on muotoutunut omanlaisekseen. Samoja prosesseja on hajautettu kahteen eri tehtäväalueeseen, tukipalveluihin sekä strategiseen ohjaukseen ja järjestämiseen. Luontevia perusteluja tälle tuplamallille ei ole esitetty. Yhdeltä tehtäväalueelta ja kahdelta palvelulinjalta on poistettu toimialuetaso, mikä tekee kokonaisuudesta sekavan. Esihenkilöketjut työntekijöistä johtoon voivat olla epäselvät, koska käytössä ei ole mitään avointa järjestelmää, jossa nämä olisi kuvattu tai saatavilla.
Jokainen hyvinvointialue on saanut luoda omanlaisensa organisaation. Pirkanmaan hyvinvointialueen mallissa sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole saaneet painoarvoaan vastaavaa edustavuutta toiminnassa, jossa korostuvat järjestämisen ja tukipalvelujen tehtävät.
Tekoälyllä lisää tuottavuutta
Tekoälyn käytössä hyvinvointialue on maltillinen soveltaja. Pirhan 145 ohjelmistorobotiikan prosessia vastaanottavat lähetteitä, lajittelevat niitä ja tekevät jonovarauksia, tekevät hoidon päättämiseen liittyviä kirjauksia, suunnittelevat hoitajamitoituksia sekä siirtävät niiden toteumia tarvittaviin järjestelmiin. Onnistuneesta tekoälyn hyödyntämisestä hyvä esimerkki on Taysin unipoliklinikka, jossa ohjelmistorobotiikan ja muun digikehityksen avulla on voitu hoitaa jopa kolminkertainen potilasmäärä ilman henkilöstön lisäystä.
Tarkastuslautakunnan arviointiaiheina olivat myös varautuminen ja valmiussuunnittelu, pelastus- ja ensihoidon palvelut, aikuispsykiatrian ja perustason päihde- ja mielenterveyspalvelut, tilojen kunto ja sisäilma-asiat. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että hyvinvointialue laatii kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman. Tavoitteita arvioidessaan tarkastuslautakunta toivoi selkeyttä etenkin tytäryhtiöiden tavoitteisiin.
Katso vuoden 2025 arviointikertomus aluevaltuuston esityslistalta.
Aluevaltuusto käsittelee arviointikertomusta maanantaina 15.6.2026. Voit seurata kokousta klo 17 alkaen hyvinvointialueen Youtube-kanavalta.