Laadun tutkimus tuo esiin kehittämistarpeita
SULAVA-hankkeen tutkijat Sanni Lindroos ja Katrina Nyman pyrkivät luomaan kokonaiskuvaa sosiaalihuollon laadusta ja sen arvioinnista. He käsittelevät laadun käsitettä ja arviointia kirjallisuuskatsauksessaan.
– Laadukas sosiaalihuolto on onnistuneen palvelun perusta. Laadun tutkimuksen avulla saadaan tietoa siitä, miten hyvin sosiaalihuolto toimii ja miten sitä tulisi kehittää, Lindroos ja Nyman valaisevat.
Mitä onnistunut työikäisten sosiaalityö edellyttää?
Yksi hankkeen tutkimuskohteista on työikäisten sosiaalityö. SULAVA-hankkeen tutkija Mikko Taipale käsittelee sen laatua ja vaikuttavuutta KAIMeR-teorian pohjalta. KAIMeR-teoria on sosiaalitutkijoiden kehittämä tulkintamalli sosiaalityöhön. Se pyrkii selittämään, miksi sosiaalityö toimii ja tuottaa muutoksia asiakkaiden elämässä.
Sosiaalihuollon asiakkaista, joille kysely lähetettiin, noin 10 % vastasi kyselyyn, vaikka odotuksena oli 20 %. Vastausprosentti kuvastaa Taipaleen mukaan sitä, kuinka haastavaa haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tavoittaminen tutkimuksessa voi olla.
– Alustavien tulosten mukaan asiakkaat kokevat saavuttaneensa elämäntilannettaan parantavia tavoitteita paremmin silloin, kun sosiaalityön laatu on ollut hyvä ja työntekijät ovat käyttäneet sosiaalisia mekanismeja. Nämä ovat sosiaalityön onnistumisen edellytyksiä, Taipale kiteyttää.
Sosiaalityön laatu voi tarkoittaa esimerkiksi tukea taloudellisissa, asumiseen liittyvissä tai kriisitilanteissa. Sosiaalinen mekanismi voi olla esimerkiksi asiakkaan haastamista muutokseen.
Sosiaalihuollon asiakkuuden rajat ja käytännöt kaipaavat selkeytystä
Tutkijat Katrina Nyman, Sanni Lindroos ja Venla Haapaniemi analysoivat aineistoa asiakkaiden kokemuksista ja valmistelevat aiheesta artikkelia.
Asiakkaiden haastatteluista tuli esiin useita sosiaalihuollon laatuun myönteisesti sekä kielteisesti vaikuttavia tekijöitä.
– Yhtenä huomiona esiin tuli se, että joillain asiakkailla on ollut epäselvyyksiä siitä, ovatko he sosiaalihuollon asiakkuudessa. Esimerkiksi asiakas on saattanut kokea, että oman työntekijän yhteydenotot ovat vain lakanneet, Nyman ja Lindroos kertovat.
Heidän mukaansa sosiaalihuollossa saattaisi olla hyvä selvittää, ovatko asiakkuuden alkamiseen ja päättymiseen liittyvät tiedottamisen ja kirjaamisen käytännöt toimivia. Lisäksi olisi tärkeää määritellä, mitä työskentelyn tulisi vähimmillään pitää sisällään silloin, kun asiakkuus on voimassa.
SULAVA-tutkimushanke
Tietoa hankkeen aikana julkaistuista tuloksista päivitetään Innokylään: (SULAVA) Sosiaalihuollon laatu ja vaikuttavuus Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla | Innokylä
SULAVA-tutkimushanke tutkii sosiaalihuollon laatua ja vaikuttavuutta Sisä-Suomen yhteistyöalueella vuosina 2024–2025.
SULAVA on osa Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -hanketta, ja siihen osallistuvat Sisä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueet, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme.
Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanke toteutetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmassa (RRP), joka on rahoitettu Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.