Etätyömahdollisuus ja digitaalinen työympäristö houkuttelevat hoitajia
Digiklinikan käynnistyminen vapun jälkeen keväällä 2024 oli juhlallinen ja innostava kokemus.
– Aloitimme ensimmäisen aamun laskemalla sekunnit kymmenestä alaspäin ja sitten avasimme linjat, alusta asti mukana ollut asiantuntijasairaanhoitaja Heini Halme kertoo.
Heinillä oli jo ennen digiklinikkaa kokemusta vastaavanlaisesta työstä:
– Olin aikaisemmin töissä Sastamalan terveysasemalla, jossa oli chat käytössä. Tykkäsin työstä kovasti, ja sen takia kiinnostuinkin uudesta OmaPirhan digiklinikasta.
– Hoitotyön digitalisaatio on aina kiinnostanut minua. Suosin itsekin asiakkaana mielelläni digitaalisia palveluja, kertoo sairaanhoitaja Jenna Pietilä.
Digiklinikalla työskennellään kahdessa vuorossa – myös viikonloppuisin – ja suurin osa työpäivistä tehdään etänä. Heini ja Jenna olivat kiinnostuneita digiklinikan tarjoamasta etätyömahdollisuudesta.
– Etätyön tekeminen kotoa käsin edellyttää, että kotona on rauhallinen tila, jossa vaitiolovelvollisuus säilyy eivätkä muut perheenjäsenet häiritse tai häärää vieressä, Heini sanoo.
Etätyö mahdollistaa sen, että digiklinikan hoitajat voivat varsin nopealla varoituksella kutsua kollegojaan avuksi kaikkein ruuhkaisimmilla hetkillä.
– Sellaista harvemmin osastolla nähdään, että työkaveri tulisi kotoaan paikalle jeesaamaan vain tunniksi tai pariksi. Etänä on helppo hypätä koneelle, jos vain oma aikataulu sen sallii, Jenna sanoo.
Huolella täytetty esitietolomake on oleellinen osa arviota ja hoidon suunnittelua
Heini ja Jenna kuvailevat, että työskentely digiklinikalla edellyttää hoitajilta tietoteknistä osaamista ja selkeää viestintää.
– Nopea ja varma työskentely tietokoneella sekä hyvä kirjallinen ilmaisu ovat tässä työssä tarvittavia ominaisuuksia, Heini sanoo.
– Päätöksiä on osattava tehdä nopeasti ja rohkeasti, sillä hoitaja toimii työssään hyvin itsenäisesti. Työ digiklinikalla sopiikin erityisen hyvin hoitajille, joille on kertynyt jo muutama vuosi kokemusta alalta, Jenna lisää.
Potilaan täyttämä esitietolomake on tärkeä työkalu digiklinikan hoitajille. Hyvin täytetty lomake nopeuttaa arviointia ja hoidon suunnittelua merkittävästi, kun kaikki tarvittavat taustatiedot ovat selvillä. Puutteelliset tai ristiriitaiset vastaukset voivat johtaa lisäkyselyihin ja edellyttävät hoitajilta salapoliisityötä.
– Hoitotyö digiklinikalla on mielestäni hyvin tehokasta. Chatissa ei yleensä höpötellä ylimääräisiä vaan hoidetaan asia nopeasti, Heini kuvailee ja jatkaa:
– Koen työni digiklinikalla erittäin mielekkääksi, mutta totta kai hetkittäin tulee ikävä myös perinteistä potilastyötä ja kasvokkaisia kohtaamisia potilaiden kanssa.
Digiklinikalla asioi kaikenikäisiä
Heinin mukaan pirkanmaalaiset löysivät palvelun piiriin hyvin heti alusta lähtien ja digiklinikan käyttö vakiintui nopeasti. Digiklinikalla asioi kaikenikäisiä käyttäjiä, mutta 20–40-vuotiaat ovat suurin potilasryhmä.
Jenna ja Heini kertovat, että myös yli 80-vuotiaiden joukosta löytyy aktiivisia ja osaavia digiklinikan käyttäjiä.
– Osa vanhemmista käyttäjistä lähettää kuviakin ihan näpsäkästi, Jenna kiittelee.
Digiklinikka palvelee vuoden jokaisena päivänä kello 8–22. Ruuhkaisimmat hetket ovat maanantaisin, jolloin chatissa on jonoa jo heti aamusta.
– Maanantaiaamun ruuhkapiikki viittaa ehkä siihen, että ihmiset eivät vielä tiedosta tai muista digiklinikan olevan auki myös viikonloppuisin, Jenna arvelee.
– Jos vaiva on kuitenkin olemassa jo sunnuntai-iltana, ei kannata odottaa maanantaiaamuun, Heini muistuttaa.
Yhteydenoton jälkeen sairaanhoitaja arvioi tilanteen, antaa potilaalle ohjeita ja tarvittaessa konsultoi lääkäriä tai ohjaa potilaan hoitoon esimerkiksi omalle sosiaali- ja terveysasemalle.
– Lääkäreiden konsultointi tapahtuu kätevästi Teamsin avulla. Lääkärit ovat meidän tavoitettavissamme koko digiklinikan aukioloajan, Heini sanoo.
Palvelu digiklinikalla on aina reaaliaikaista. Viestejä ei vaihdeta sähköpostitse, vaan sekä asiakkaan että hoitajan on oltava chatissa linjoilla, kunnes asia on hoidettu maaliin.
Digiklinikka palvelee myös kiireellistä hoitoa vaativissa terveysasioissa
Digiklinikan kautta hoidetaan monenlaisia terveysasioita, muun muassa flunssia, silmätulehduksia, seksitautien testauksia ja ihottumia sekä muita iho-oireita.
– Silmätulehdus on esimerkki vaivasta, jossa digipalvelu toimii erityisen hyvin. Potilas täyttää esitietokyselyn, lähettää kuvan silmästään ja lääke on apteekista saatavilla jo parin tunnin päästä, Jenna kertoo.
– Myös esimerkiksi perusterveen nuorehkon naisen virtsatietulehduksen hoito onnistuu digiklinikalla näpsäkästi ja nopeasti, jatkaa Heini.
Jenna ja Heini muistuttavat, että moneen kiireellistä hoitoa vaativaan vaivaan voi digiklinikalta saada avun, mutta hätätilanteessa on aina soitettava 112.
Etäpalvelussa on omat erityispiirteensä
Kotona työskentely mahdollistaa tehokkaan työnteon, mutta tuo mukanaan myös uudenlaisia haasteita. Heini ja Jenna korostavat taukojen merkitystä ja suosittelevat tarpeen vaatiessa vaikka ajastimen käyttöä, jotta koneen äärestä muistetaan nousta jaloittelemaan aika ajoin.
– Etätyössä on joskus tauot tai ergonomia päässyt unohtumaan ja se tuntuu kyllä hiirikädessä sekä hartioissa, Heini myöntää.
Jennan ja Heinin mukaan potilaan tilanteen arviointi ilman fyysistä kohtaamista voi joissakin tapauksissa olla haasteellista. Potilaan voi kuitenkin aina ohjata asioimaan terveyspalvelujen vastaanotolle paikan päälle, jos hoidettava asia ei ole syystä tai toisesta etänä ratkaistavissa.
Hoitajat pohtivat, että chatin kautta toimivan palvelun helppous saattaa madaltaa yhteydenoton kynnystä.
– Ehkä jotkut ihmiset ottavat yhteyttä pienemmistä oireista tai epävarmuuksista, joista eivät välttämättä soittaisi tai menisi sote-asemalle paikan päälle. Toisaalta tämä saattaa auttaa havaitsemaan asioita varhain, mikä nopeuttaa hoidon aloittamista, Heini miettii.
Heini ja Jenna toivovat, että pirkanmaalaiset jatkavat terveysasioidensa hoitamista digiklinikan kautta yhtä ennakkoluulottomasti ja rohkeasti kuin tähänkin asti.