Hyvinvointialueet eivät voi ottaa lainaa ilman valtion lupaa. Jos valtion vuosittain antama lainanottovaltuus ei riitä, hyvinvointialueet joutuvat hakemaan lisälainanottovaltuutta. Lainanottovaltuutta on mahdollista käyttää ainoastaan valmisteluryhmän käsittelemiin ja hyvinvointialueen investointisuunnitelmassa esitettyihin investointeihin sekä investointeja vastaaviin sopimuksiin eli esimerkiksi vuokratiloihin.
Pirkanmaan hyvinvointialue tarvitsee ensi vuonna lisää lainaa muun muassa Hatanpään sairaala-alueen rakennusten ja maa-alueen sekä Koukkuniemen rakennusten hankkimiseksi Tampereen kaupungilta. Selvitysten perusteella niiden ostaminen tulee hyvinvointialueelle vuokraamista edullisemmaksi. Hatanpään hankintaan lainanottovaltuutta myönnettiin nyt noin 118 miljoonaa euroa. Koukkuniemeen kohdennettua lainanottovaltuutta myönnettiin 62 miljoonaa euroa. Koukkuniemestä maksetaan jatkossakin maanvuokraa.
Nyt myönnetty lisälainanottovaltuus sisältää myös muita sote-rakennusten korjaus- ja muutostöitä vajaalla yhdeksällä miljoonalla eurolla pääasiassa Taysin, Valkeakosken ja Sastamalan kampuksilla sekä laitteita ja kalustoa noin 20 miljoonalla eurolla. Lainaa voidaan ottaa myös sosiaali- ja terveyspalvelujen ICT-investointeihin 12 miljoonalla. Pelastustoimen investointeihin, kuten rakennuksiin ja kaluston uudistamiseen voidaan käyttää vajaa kahdeksan miljoonaa euroa. Niistä suurin investointi on Sastamalan Keikyän paloasema.
Valtuudesta noin 51 miljoonaa euroa voidaan käyttää investointeja vastaaviin sopimuksiin, kuten vuokratiloiksi rakennettaviin tai korjattaviin kohteisiin. Lainan avulla voidaan käynnistää ensi vuonna Pirkkalan Naistenmatkan ikäihmisten asumisyksikön sekä Tampereen Peltolammille suunnitellun kehitysvammaisten asumisyksikön rakentaminen.
– Lainanottovaltuus antaa meille mahdollisuuden alueemme palvelujen monimuotoiseen ja pitkäjänteiseen suunnitteluun jatkossakin. On oleellista, että myös valtio näkee alueemme kehittämisen tärkeänä. Lainanottovaltuus ei vielä tarkoita, että ottaisimme koko summalla lainaa. Lainaa käytetään aluevaltuuston investointisuunnitelman mukaisesti ja raportoimme sen käytöstä valtiolle säännöllisesti, sanoo hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola.
– Valtio edellyttää, että varmistamme lainanhoitokykymme pidemmällä aikavälillä. Meidän tulee yhteistuumin huolehtia siitä, että taloutemme kestää myös lainoista johtuvat rasitukset tulevina vuosina. Käytännössä tämä tarkoittaa, että investointien tulorahoitus eli vuosikate tulee olla sellainen, että se riittää sekä lainojen lyhennyksiin että investoinneista muodostuviin poistoihin.
Kaikkiaan hyvinvointialueen investoinnit ja investointeja vastaavat sopimukset vuonna 2027 ovat 445 miljoonaa euroa. Jo aiemmin hyvinvointialueelle on hyväksytty lainanottovaltuutta 165 miljoonaa euroa ja sillä rahoitetaan jo käynnistyneitä investointeja.
Hyvinvointialueen tulee raportoida lainanhoitokyvyn ja talouden tasapainon turvaamiseksi toteutetuista ja suunnitelluista toimenpiteistä sekä toimittaa lainanhoitokyvyn kehittymistä kuvaavat laskelmat valtiovarainministeriölle 31.5.2027 mennessä.