Valtakunnallista Vanhustenviikkoa vietetään vuosittain lokakuussa, tällä kertaa 6.–12.10. Viikon tarkoituksena on kiinnittää huomiota vanhenemiseen, ikäihmisiin ja heitä koskeviin asioihin sekä ikäihmisten asemaan yhteiskunnassa. Vuoden 2025 teema "Onni kasvaa yhteisössä" korostaa yhdessä olemisen, osallisuuden ja arjen merkityksellisten kohtaamisten voimaa.
Ikääntyneiden palvelut eivät ole vain kasvokkaista kohtaamista paikan päällä – se voi tapahtua myös etänä, digitaalisin välinein. Etäyhteydet, puhelut, videokeskustelut ja digitaaliset palvelut voivat olla tärkeitä välineitä yksinäisyyden ehkäisyssä ja osallisuuden tukemisessa. Monimuotoiset ikääntyneiden palvelut tarkoittavat sitä, että palvelut voivat mukautua ihmisten elämäntilanteisiin ja tarpeisiin – myös silloin, kun liikkuminen tai osallistuminen paikan päällä ei ole mahdollista.
Vanhustenviikon taustalla toimii Vanhustyön keskusliitto, joka on jo vuosikymmenten ajan edistänyt ikäystävällistä yhteiskuntaa ja nostanut esiin vanhustyön merkitystä.
Läheiset ovat merkittävä apu yksinäisyyteen
Vanhustenviikon teema muistuttaa siitä, kuinka tärkeää on ehkäistä ikääntyneiden yksinäisyyttä.
– Yksinäisyys voi näyttäytyä kenen tahansa ihmisen arjessa monella tavalla. Puseroon saattaa helposti hiipiä tunne siitä, ettei olisi enää kenellekään tärkeä, kertoo ikäihmisten yksinäisyydestä ja osallisuuden merkityksestä luennoinut integraatiojohtaja Tuukka Salkoaho. Viimeksi hän oli puhumassa aiheesta syyskuun lopulla Pirkan Kylien varautuvat ja kestävät kylät -seminaarissa Nokialla.
Yksinäisyys on yksi suurimmista hyvinvoinnin haasteista ikääntyneiden kohdalla.
Yksinäisyys voi vaikuttaa suuresti, sillä se voi aiheuttaa surua ja jopa masennusta. Sen vaikutukset ulottuvat koko elämään: ajatuksiin, hyvinvointiin ja päivittäiseen jaksamiseen. Kun päivät kuluvat ilman keskustelua, yksinäisyyden tunne voi juurtua osaksi arkea.
– Myös ajatus siitä, että kukaan ei huomaa, jos kaadun tai sairastun, lisää merkittävästi turvattomuuden tunnetta, Tuukka lisää.
Yhteydenpidon kautta voidaan lisätä ikäihmisten hyvinvointia sekä turvallisuuden ja merkityksellisyyden tunnetta. Yksinäisyyttä ei ehkäistä vain käymällä palveluissa ja tapahtumissa. Hoitajat ja läheiset ovat ratkaisevassa asemassa siinä, että ikäihminen kokee olevansa tärkeä ja olevansa turvassa.
Etälaite tuo avun lähelle
Osa kotihoidon käynneistä on suunnitellusti etäkäyntejä. Moni ikääntynyt kokee digilaitteet kuitenkin vieraiksi. Jos etähoivan laitetta ehdotetaan ikäihmiselle, ajatus voi herättää pelkoa, epävarmuutta ja kysymyksiä. Ikäihminen saa kuitenkin perehdytyksen laitteen käyttöön ja käyttöönoton jälkeenkin ikäihmistä autetaan aina laitteen käytössä. Myös läheisten rohkaisu laitteen käyttöön on tärkeää. Monet ikäihmiset oppivat kyllä käyttämään digilaitteita sujuvasti, mutta heidän taitonsa saattavat jäädä usein huomaamatta tai niitä saatetaan vähätellä.
Laite saatetaan nähdä uhkana, mutta se voi kuitenkin olla myös mahdollisuus, kuten Jari Kukko on huomannut.
– Äitini Kirsti sai etähoivan laitteen neljä vuotta sitten. Äitini sai laitteen ihan ensimmäisenä entisessä Mouhijärven kunnassa eli on pioneeri, Jari kertoo.
Laitteen käyttöönotto sujui hyvin, ja se on helppokäyttöinen. Laite on hyvin yksinkertainen, ja sen käyttö sujuu muistisairaudesta huolimatta.
– Äitini on suhtautunut laitteeseen positiivisesti koko ajan, Jari toteaa.
Kirsti sai aluksi etähoivan laitteen käyttöönsä, jotta kotihoito pystyi muistuttelemaan lääkkeen otosta kasvotusten. Nykyään Kirstillä on käytössä lääkeautomaatti, joka kertoo, kun on oikea aika ottaa lääkkeet ja annostelee lääkkeet asiakkaalle. Jos lääkettä ei muista ottaa, tieto tästä välittyy kotihoitoon suoraan lääkeautomaatista. Kotihoito voi sitten ottaa yhteyttä etähoivan laitteeseen ja muistuttaa kasvotusten etäyhteydellä lääkkeen otosta. Etähoivan laite ei kuitenkaan ole vain lääkkeiden oton tueksi, vaan sen avulla voidaan myös seurata esimerkiksi säännöllistä ruokailua.
Ikäihmisen hoito ei toki perustu pelkästään etähoivalaitteeseen. Aiemmin kotihoito kävi Kirstin luona silloin tällöin esimerkiksi mittaamassa verenpaineen. Nykyään kotihoito käy Kirstin luona kerran päivässä. Lisäksi Kirsti käy toimipisteessä tapahtuvassa päivätoiminnassa.
Etälaitteet tuovat myös läheiset lähelle helpolla tavalla
– Ystävien ja läheisten harventuneet kontaktit ja puolison kuolema ovat varmasti monen kohdalla selittäviä tekijöitä yksinäisyyteen, toteaa Tuukka.
Läheisten arki voi olla kiireistä, ja välimatkat voivat olla pitkiä, mutta yhteydenpito on silti mahdollista monin tavoin. Etähoivan laite voi tuokin läheiset ikääntyneen lähelle aivan uudella tavalla, sillä kotihoidon lisäksi myös läheiset voivat ottaa yhteyttä etähoivan laitteen avulla. Ja tähän läheisiä jopa kannustetaan.
Etähoivan laite ei ole vain kotihoidon yhteydenpitoa varten, vaan myös läheiset voivat käyttää laitetta yhteydenpitoon. Kuvituskuva.
Jari ja hänen veljensä asuvat yli 50 kilometrin päästä äidistään, joten laite helpottaa päivittäistä yhteydenpitoa, ettei heidän tarvitse koko ajan käydä äidin luona. Jos läheinen asuisi vielä kauempana, laite rohkaisisi ja auttaisi pitämään yhteyttä välimatkasta huolimatta.
Yhteydenpito on helppoa sekä äidille että läheisille. Riittää, että ikäihmisellä on etähoivan laite – läheiset eivät tarvitse omaa erityistä laitetta. Läheiset eivät tarvitse muuta kuin tunnukset ja tietyn sovelluksen puhelimeensa.
Yhteydenpito äidin laitteeseen alkoi Jarin veljen kautta, mutta nyt tunnuksia on sekä Jarilla että muillakin läheisillä. Jarin mukaan yhteydenpito sovelluksen avulla on erittäin helppoa.
– Kun painaa sovelluksen kuvaketta ja kaksi painallusta, se yhdistää äidin laitteeseen. Vähän niin kuin painaisi vain Ilta-Sanomien sovelluskuvaketta, Jari selittää. – Yhteydenpito ei tarvitse puhelinnumeroa, joten laitteella on jopa helpompi ottaa yhteyttä kuin numeroon soittaminen.
Jari soittaakin yleensä laitteeseen eikä puhelimeen. Laite tavoittaa äidin paremmin, sillä se sijaitsee keittiössä hyvän näköyhteyden päässä.
Etähoivan laite on ahkerassa käytössä Jarilla ja myös muilla Kirstin läheisillä. Jari on yhteydessä äitiinsä lähes päivittäin. Yhteydenpito on yleensä vain arkista keskustelua, mutta laite antaa kuitenkin mahdollisuuden esimerkiksi näyttää jotakin.
– Esimerkiksi meidän perhepiirissä on alle puolivuotias lapsenlapsenlapsi, jota voi näyttää etälaitteen avulla. Kun ei isomummo aina muista häntä, niin voi näyttää neljännen polven lasta, Jari kertoo.
Etäyhteys mahdollistaa myös helposti videoyhteyden esimerkiksi keskellä reissua. Koska läheinen voi ottaa lähiyhteyden omalla puhelimellaan, videoyhteys on helppo aloittaa vaikka keskellä Lapin reissua – eikä se vaadi sen kummempia lisäjärjestelyitä. Kuvituskuva.
Videoyhteys ei myöskään pelkästään mahdollista sitä, että läheinen voi kertoa kuulumisiaan. Kasvokkainen etäyhteys voikin olla muistisairaalle ikäihmiselle parempi kuin perinteinen puhelu. Ilmeet, eleet ja huulten liikkeet voivat auttaa hahmottamaan puhetta. Ikäihminen ei välttämättä muista tai osaa tunnistaa äänestä, kuka soittaja on, joten toisen kasvojen näkeminen auttaa myös muistamaan. Kasvojen näkeminen voikin lisätä luottamusta ja rauhoittaa.
Myös läheiset hyötyvät kasvojen näkemisestä.
– Laitteen avulla pystyy paremmin näkemään, missä kunnossa äiti on, kuin perinteisellä puhelulla. Kun näkee toisen, voi päätellä niin sanotusti muistivireen sillä hetkellä, Jari kertoo.
Läheisen sairastuminen aiheuttaa myös aina huolta. Etähoivan laite auttaa lievittämään tätä huolta, kun pääsee säännöllisesti näkemään toisen.
Etäyhteys auttaa myös työntekijöitä
Etähoivan laite mahdollistaa etäkäynnit myös niiden asiakkaiden kohdalla, jotka eivät joka kerta tarvitse fyysistä käyntiä. Tällöin tapaaminen painottuu ohjaukseen, tarkistukseen, varmistukseen ja turvallisuuden tunteen vahvistamiseen.
– Laite myös järkevöittää kotihoidon työtä, Jari huomauttaa. – Vaikka äiti asuu melko lähellä Mouhijärven kotihoidon tiimin tukikohtaa, voi myös kauempana Vammalassa oleva etähoiva ottaa helposti yhteyttä laitteen avulla.
Jos ikäihminen asuu kaukana palveluista, työntekijöiden aikaa säästyy matkojen teosta.
– Etäyhteyden avulla työntekijät voivat keskittyä työhönsä paremmin, Heillä jää enemmän aikaa sellaisille, joilla ei ole mahdollisuutta tämän laitteen käyttöön, Jari kiteyttää.
Yksinäisyyden keskellä etäyhteys voi olla silta pieneen yhteisöön
Vanhustenviikon teema ”Onni kasvaa yhteisössä” ei viittaa pelkästään esimerkiksi ryhmätoiminnan luomaan yhteisöön. Vaikka yhteisö usein mielletään fyysiseksi ympäristöksi, se voi yhtä hyvin rakentua vuorovaikutuksesta, läsnäolosta ja jaetuista hetkistä – myös etäyhteyden kautta.
– Olemme pohjimmiltamme laumaeläimiä ja sosiaalisia olentoja. Meillä on todella vahva luontainen tarve yhteyteen muiden ihmisten kanssa, Tuukka huomauttaa.
Kun ikäihminen näkee läheisensä videopuhelussa, he voivat ylläpitää omaa pientä yhteisöään, jossa jaetaan kuulumisia, ilmeitä, tunteita ja arjen tapahtumia. Tämä yhteys voi tuoda turvaa, iloa ja merkityksellisyyttä, vaikka heidän välimatkansa olisi kymmeniä tai satoja kilometrejä. Yhteys voi vahvistaa kokemusta siitä, että ikäihminen ei ole yksin, vaan kuuluu johonkin – oli se sitten oma perhe tai oma yhteisö.
Yhteisö ei synny vain suurista joukoista – kahdenkin ihmisen välinen side voi olla yhtä merkityksellinen ja arvokas. Yhteisöllisyydessä tärkeintä on, että kaikki osapuolet kokevat olevansa tärkeitä toisilleen. Etäyhteys voi olla silta, joka pitää tätä yhteyttä yllä, vaikka fyysinen tapaaminen ei olisi mahdollista.
Läheiset ovat voimavara, jota on hyvä käyttää myös etäyhteydellä. Yhteydenpito laitteen avulla tuo toisen osapuolen lähemmäksi, ja läheinen on lähempänä ikäihmistä verrattuna kännykkäpuheluun. Jari uskookin, että laite auttaa äidin yksinäisyyden tunteeseen.
– Laitteella on sosiaalinen aspekti molemmin puolin verrattuna siihen, kun vain soittaisi puhelimitse, Jari huomauttaa.
Jari toteaakin, että jos on mahdollisuus hankkia tai saada laite, niin lämpimästi suosittelee.
– Laite tuo paljon puolin ja toisin, kuten läheisyyden ja turvallisuuden tunnetta, Jari kiteyttää.
Tämä on toinen osa juttusarjaa, joka käsittelee vanhustenviikkoa ja tämän vuoden teemaa Pirkanmaan hyvinvointialueella. Vanhustenviikon teema ”Onni kasvaa yhteisössä” näkyy meillä monella tavalla. Haluamme varmistaa, että ikääntyneet eivät tunne oloaan yksinäisiksi, vaan saavat onnea elämäänsä yhteisön keskellä - olivatpa he sitten lähitoreilla, ikääntyneiden palveluissa tai sairaalassa.