Oskari työskentelee Tays Keskussairaalan tuki- ja liikuntaelinsairauksien leikkausosastolla, jolla toimivat ortopedia, käsikirurgia ja plastiikkakirurgia. Lukiossa hän ei osannut kuvitella muuta alaa – sosiaali- ja terveysala oli luonteva valinta perhetaustan vuoksi. Hän pääsi ensiyrittämällä Tampereen ammattikorkeakouluun opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Siviilipalveluksen lopussa hänet perehdytettiin lääkintävahtimestarin tehtäviin, ja leikkausmaailma tuli tutuksi kesätöiden myötä.
Valmistuttuaan vuonna 2017 Oskari hakeutui nykyiselle osastolleen ja työskenteli seitsemän vuotta instrumenttihoitajana. Lopulta hän kaipasi uusia haasteita ja kertoi siitä esihenkilölleen.
– Hän ehdotti anestesiahoitajan tehtäviä. Se oli loistava ratkaisu: ympäristö pysyi tuttuna, mutta sain täysin uudenlaisia haasteita, Oskari kertoo.
Nyt hän hyödyntää moniosaamistaan vuorottelemalla rooleja kollegansa kanssa – välillä instrumenttihoitajana, välillä anestesiahoitajana. Työ pysyy vaihtelevana ja innostavana.
Siistiä sisätyötä
Ystävät kuvailevat 32-vuotiasta Oskaria lämpimäksi ja kärsivälliseksi. Tarkkuus ja pitkäjänteisyys ovat välttämättömiä, sillä pisin leikkaus voi kestää jopa 12 tuntia.
Tuki- ja liikuntaelinsaurauksien leikkausosastolla hoidetaan kaikkea nilkkamurtumista ja selkäleikkauksista välilevynpullistumiin ja rintaleikkauksiin. Oskari seuraa tarkasti potilaan vointia ja monitorin tietoja. Hän kuvaa työtään siistiksi sisätyöksi, pilke silmäkulmassa.
Leikkausaamu alkaa rutiineilla: aamukahvilla, välineiden valmistelulla, lääkkeiden annostelulla ja potilastietojen kirjaamisella. Potilas on aina haavoittuvassa asemassa, ja Oskari kohtaa jokaisen empaattisesti.
– Jännitys kuuluu asiaan. Kerron potilaalle, että olen täällä häntä varten ja että jännitykseen löytyy aina apua. Jos pelko on voimakasta, rauhoitetaan tilanne, annetaan lääkitys ja kerrotaan selkeästi, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Oppimisen ilo ja vahva tiimihenki kantavat
Oskari kertoo työnsä parhaaksi puoleksi jatkuvan oppimisen. Anestesiassa on paljon hiljaista tietoa, ja uuden omaksuminen pitää työn mielekkäänä. Haasteita riittää, ja virheistä opitaan avoimesti. Potilasturvallisuus on aina etusijalla.
Työyhteisö on Oskarille tärkeä. Tiimiin kuuluu sairaanhoitajia, sairaalahuoltajia, lääkintävahtimestareita, anestesialääkäreitä, kirurgeja ja välinehuoltajia.
– Meillä on vahva yhteishenki, huumoria riittää ja kynnys kysyä on matala. Kukaan ei jää yksin.
Vastapainoa työlle tuovat harrastukset. Talvella Oskari pelaa videopelejä ja viettää aikaa kissojensa Lilyn ja Ellen kanssa. Kesällä hänestä kuoriutuu innokas viljelijä.
– Kaikki alkoi, kun ostin ensimmäisen asuntoni ja laitoin pihalle kasvatusalustat. Siemenet lähtivät kasvuun ja innostuin täysin. Pian minulla oli jo pieni kasvihuone. Nyt haaveilen kanalasta.
Me hoidamme – ihmisiä, palveluja ja asioita. Miten se näkyy pirhalaisten työssä? Tätä kysymme Me hoidamme -juttusarjassa ‒ tuodaan työmme todellinen arvo esiin!