Lapsen ääni -raportin (2024, 17–21) mukaan pienituloisuuteen liittyy stressiä, häpeää, syyllisyyttä ja ulkopuolisuuden kokemuksia. Taloudellinen niukkuus voi näkyä myös ruoan riittämättömyytenä, asumisen epävarmuutena sekä siinä, että lapset ja nuoret käyttävät omia ansioitaan perheen välttämättömiin menoihin.
Tarkastelimme lapsiperheköyhyyden vaikutuksia sosiaalisessa raportissamme (Suksi-Koivisto & Ylistalo 2025) pitäen näkökulmana lapsen kokemukset. Rakenteellisen sosiaalityön kannalta on tärkeää tunnistaa, miten toimeentulon vaikeudet kietoutuvat lasten arkeen, ja hyödyntää asiakastyössä syntyvää tietoa palvelujen kehittämisessä.
Taloushuolet paljastuvat usein vasta arvioinnissa
Työskentelen lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnissa. Kokosin vuoden 2025 aikana käsittelemistäni lastensuojeluilmoituksista ja sosiaalihuoltolain mukaisista yhteydenotoista taulukon. Ilmoituksia ja yhteydenottoja oli yhteensä 170, ja niistä käynnistyi 108 palvelutarpeen arviointia. Taloushuolet mainittiin kymmenessä ilmoituksessa, ja kaikki nämä johtivat arviointiin. Arviointien aikana taloushuolia nousi kuitenkin esiin paljon useammin: 73 arvioinnissa eli 68 prosentissa arvioinneista.
Havainto kertoo oman työni sisällöistä, mutta herättää myös laajemman kysymyksen: tunnistammeko köyhyyden perheen tilanteen taustalla riittävän varhain? Ilmoituksen päällimmäinen huoli voi olla muualla, vaikka toimeentulon vaikeudet kuormittaisivat koko perhettä. Kuudessatoista arvioinnissa perhe sai taloushuoliin myös muuta tukea kuin ohjausta, neuvontaa ja keskustelutukea, esimerkiksi apua etuuksien hakemiseen tai ohjauksen aikuissosiaalityöhön.
Perheen taloushuolista tietoa palvelujen kehittämiseen
Palvelutarpeen arvioinnissa keskeistä on ottaa talous puheeksi yhtenä aiheena muiden tärkeiden asioiden ohella. Talouteen liittyen pitää antaa tilaa sekä lapsen että aikuisen kokemuksille. Lapsiperheköyhyyttä ei pidä tarkastella vain perheen omien valintojen seurauksena. Taustalla voivat olla esimerkiksi pitkittynyt työttömyys, sairastuminen tai lapsen hoivan vuoksi rajalliset mahdollisuudet kokoaikatyöhön.
Rakenteellisen sosiaalityön tehtävä on tehdä nämä yhteydet näkyviksi ja tuoda asiakastyössä syntyvää tietoa palvelujen ja päätöksenteon tueksi. Tässä aineistossa taloushuolet tulivat näkyviin useimmiten vasta palvelutarpeen arvioinnissa. Havainto nostaa esiin tarpeen tunnistaa taloudelliset vaikeudet varhain ja turvata perheille konkreettisen avun mahdollisuudet. Tämä edellyttää aikaa kuulla lasta ja riittäviä resursseja. Kun köyhyys tunnistetaan, perheen tilannetta voidaan ymmärtää kokonaisuutena eikä lapsen arjen vaikeuksia irroteta niiden taloudellisesta taustasta.
Pelastakaa Lapset ry 2024: Lapsen Ääni- raportti 2024.
Suksi-Koivisto Kaisa & Ylistalo Reetta 2025: Lapsiperheköyhyyden ilmiöt ja havainnot Pirkanmaan hyvinvointialueella – Sosiaalinen raportti 2025. (pdf)