Terveyskeskuslääkäri Anna Huhtala työskentelee vakituisesti Valkeakosken sote-asemalla – usean vuoden kokemuksella. Huhtala kuvailee, että Valkeakoskella on tuttu työyhteisö, hyvä porukka ja toimivat käytännöt.
– Menin Valkeakoskelle alun perin kesätöihin vuonna 2009, ja nyt olenkin jo sote-asemalla pisimpään työskennellyt lääkäri, Huhtala taustoittaa ja kertoo valmistuneensa yleislääketieteen erikoislääkäriksi vuonna 2018.
Kesällä Valkeakosken lääkärivastaanottojen saatavuus on ollut hyvä, ja samaan aikaan Hervannassa kaivattiin apua lääkäripulaan. Kun Huhtalalta kysyttiin, voisiko hän lähteä Hervantaan auttamaan pariksi päiväksi, oli vastaus myönteinen.
– Mikä jottei. Asun Tampereella ja tykkään pyöräillä. Mielelläni Hervantaan pyörällä hurauttelin, Huhtala kertoo.
Kiirevastaanotolla kiirettä pitää
Huhtala työskenteli heinäkuun alussa kaksi päivää Hervannan sote-aseman kiirevastaanotolla. Hän koki sen luontevaksi tehtäväksi vierailevalle lääkärille:
– Omalääkärinä toimivat lääkärit pystyvät keskittymään omiin tuttuihin potilaisiinsa, vierailija voi helpommin auttaa vastaanottamalla kiireellisempiä hoitoon hakeutuvia potilaita.
Päivät Hervannassa olivat työntäyteisiä. Ensimmäisenä päivänä Huhtala hoiti 16 kiirevastaanoton potilasta sekä lisäksi muutamia Valkeakosken potilaisiin liittyviä resepti- ja konsultaatiotehtäviä.
– En muista, että olisin Valkeakoskella hoitanut näin montaa potilasta yhden työpäivän aikana. Siellä päivystyspotilaat ovatkin usein huonokuntoisempia, eikä heitä pysty hoitamaan yhtä nopeasti, Huhtala kuvaa.
Yleislääketieteessä on tärkeä tuntea väestö ja ympäristö
Huhtalan kokemuksen mukaan Pirkanmaan eri sosiaali- ja terveysasemat eroavat toisistaan yllättävän paljon.
– Esimerkiksi Valkeakoskella, Nokialla ja Hervannassa kiirevastaanottojen luonne, potilasryhmät ja käytännön toimintatavat ovat erilaisia. Valkeakoskella käytössä on myös pikapoli, jossa hoitaja ja lääkäri hoitavat jonotusperiaatteella pieniä vaivoja ripeästi yhteistyössä.
Hervannassa kiirevastaanotolla kävi Huhtalan mukaan enemmän työikäisiä ja nuoria potilaita kuin Valkeakoskella. Hän huomasi nopeasti myös alueen monikulttuurisuuden: vastaanotolla puhuttiinkin useampaan otteeseen englantia.
Paikallisten käytäntöjen tunteminen on Huhtalan mukaan tärkeää, vaikka hyvinvointialueella tavoitellaankin yhtenäisiä toimintamalleja.
– Jokaisella alueella on oma väestönsä, erityispiirteensä ja palvelurakenteensa, jotka vaikuttavat potilaiden hoitoon ja avun saamiseen.
– Yleislääketieteessä on tärkeä tuntea väestö ja ympäristö. Niitä ei voi olla huomioimatta, hän sanoo.
Yhteiset järjestelmät helpottavat työvoiman liikkumista
Työskentelyä toisella asemalla helpottaa se, että perusterveydenhuollossa käytössä olevat tietojärjestelmät ovat nyt samoja.
– Aikaisemmin eri toimipisteissä käytettiin eri järjestelmiä ja ohjelmia, mikä kuormitti aivan toisella tavalla ja teki työskentelystä vieraalla sote-asemalla hitaampaa, Huhtala muistelee.
Yhteiset järjestelmät helpottavat toisen aseman arkeen hyppäämisestä huomattavasti. Kovassa käytössä ovat myös intran ohjeet sekä Hoituki. Lisäksi paikalliset ohjeet ja kollegoiden tuki ovat tarpeen, koska esimerkiksi jatkohoitokäytännöt vaihtelevat alueittain.
Anna Huhtala kertoo saaneensa Suomen vuoden kaupunginosaksi valitussa Hervannassa erinomaisen vastaanoton.
– Työporukka täällä on mukava ja auttavainen. Osa työntekijöistä olikin minulle jo ennestään tuttuja.
Välillä vaihtelu virkistää
Huhtala ei pidä jatkuvaa työpisteestä toiseen siirtymistä kevyenä. Hänellä on aikaisempaa kokemusta koululääkärinä toimimisesta, jolloin työpiste vaihtui harva se päivä. Satunnainen vierailu toisella asemalla on kuitenkin hänen mielestään mukavaa vaihtelua.
– Näin välillä se on virkistävää ja hauskaa. Tulin tänne ihan mielelläni auttamaan, Huhtala sanoo.
– Toisen yksikön arkeen tutustuminen on myös ammatillisesti kiinnostavaa. Se antaa mahdollisuuden nähdä, miten samaa perustyötä tehdään erilaisissa ympäristöissä ja erilaisten potilasryhmien kanssa.
Huhtalan kesäiset päivät Hervannassa kuvaavat hyvin sitä, miten osaamista voidaan Pirkanmaan hyvinvointialueella jakaa yli yksikkörajojen silloin, kun tarve on suurin. Kun yhdellä asemalla on hetkellisesti parempi tilanne ja toisella tarvitaan apua, siirretty työpanos helpottaa sekä potilaiden että henkilöstön arkea.