Muistihuolien kanssa ei pidä jäädä odottamaan. Pirkanmaan hyvinvointialueen geriatrian ammattilaiset korostavat, että terveydenhuoltoon tulee ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä.
– Muistitutkimuksiin hakeudutaan edelleen liian myöhään, vaikka varhainen diagnoosi tarjoaisi parhaat edellytykset hoidon aloittamiselle ja toimintakyvyn säilymiselle, ylilääkäri Sanni Hellgren Hatanpään geriatrian poliklinikalta sanoo.
Mistä pitäisi olla huolissaan?
Normaaliin ikääntymiseen kuuluu ajoittaista sanojen hakemista ja nimien unohtelua.
– Sen sijaan päivittäinen tavaroiden katoaminen, asioiden jatkuva toistaminen tai arkisten toimintojen – kuten kahvin keittämisen – vaikeutuminen voivat viitata muistihäiriöön. Tällöin on syytä hakeutua tutkimuksiin, Hellgren kertoo.
Ensimmäinen askel on yhteydenotto omalle sote-asemalle
– Kun oma tai läheisen muisti alkaa mietityttää, tulee ensimmäiseksi ottaa yhteyttä omalle sosiaali- ja terveysasemalle, Hatanpään geriatrian poliklinikan osastonhoitaja Niina Nyberg ohjeistaa.
Ensivaiheessa sote-asemalla sairaanhoitaja haastattelee potilaan ja tekee lyhyen muistitestin. Testi antaa suuntaa, mutta ei kerro vielä kaikkea.
– Hoitajan vastaanoton jälkeen lääkäri tutkii potilaan ja arvioi mahdolliset muut muistia heikentävät tekijät, Sanni Hellgren kertoo tutkimusten etenemisestä.
Laboratoriokokeilla suljetaan pois esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta, B-vitamiinin puutos ja kalsiumaineenvaihdunnan häiriöt.
– Myös esimerkiksi masennus ja suru voivat aiheuttaa muistioireita, Hellgren jatkaa.
Jos muussa terveydentilassa ei ilmene muistioireita selittäviä syitä, lääkäri tekee lähetteen geriatrian poliklinikalle. Useissa Pirkanmaan kunnissa on oma geriatrian poliklinikka.
Tutkimukset ja hoito jatkuvat geriatrian polilla
Ensikäynti geriatrian poliklinikalla on muistihoitajan vastaanotolla. Muistihoitaja tekee laajemmat muistitestit ja haastattelee arjen sujumisesta ja oireista. Muistihoitaja keskustelee aina myös potilaan omaisen tai läheisen kanssa.
– Useimmat potilaat saapuvat vastaanotolle läheisen kanssa, mikä helpottaa oireiden kokonaiskuvan muodostamista. Toiveenamme onkin, että omainen tai läheinen olisi vastaanotolla mukana, Niina Nyberg sanoo.
Geriatrian erikoislääkäri arvioi pään kuvantamisen tarpeen.
– Kuvantaminen ei yksin ratkaise diagnoosia, mutta tukee sitä ja sulkee pois muita mahdollisia syitä muistioireille, Sanni Hellgren selventää.
Lääkehoito aloitetaan geriatrin vastaanotolla – tukee toimintakykyä ja hidastaa sairauden etenemistä
Kuvantamistutkimuksen jälkeen potilas tapaa geriatrian erikoislääkärin, joka käy läpi tutkimusten tulokset ja asettaa diagnoosin, jos se on mahdollista.
Yleisimpiä muistisairausdiagnooseja ovat Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen muistisairaus sekä sekamuotoinen muistisairaus eli esimerkiksi Alzheimer ja verisuoniperäiset muutokset yhdessä. Hieman harvinaisempia muistisairauksia ovat esimerkiksi Lewyn kappale -tauti tai frontotemporaalinen dementia.
– Jos muistisairaus todetaan, aloitamme välittömästi lääkityksen, Hellgren sanoo ja jatkaa:
– Muistilääkkeet eivät paranna sairautta, mutta hidastavat oireiden etenemistä ja voivat ylläpitää toimintakykyä vuosien ajan. Siksi on tärkeä aloittaa lääkitys mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Muistikoordinaattorilta saa apua arjen pyörteissä
Viimeistään kahden kuukauden kuluttua diagnoosista muistikoordinaattori tekee ensitietokäynnin potilaan kotiin. Muistikoordinaattorin kanssa käydään vielä kaikessa rauhassa läpi, mitä diagnoosi tarkoittaa.
Sanni Hellgren kertoo, että diagnoosikäynti geriatrin vastaanotolla sisältää paljon tietoa, ja moni potilas tarvitsee aikaa sulatella diagnoosiaan. Siksi muistikoordinaattorin ensitietokäynti on tärkeä osa hoitopolkua.
– Muistikoordinaattorin kanssa selvitetään myös esimerkiksi arjen sujumiseen ja lääkitykseen liittyviä kysymyksiä, kuvailee Niina Nyberg.
Potilas ja hänen läheisensä saavat muistikoordinaattorilta tarvittaessa apua mahdollisiin tukimuotoihin, kuten etuuksiin tai palveluihin liittyen.
Kontrollit jatkuvat vuosittain
Keskimäärin 6–8 kuukauden kuluttua diagnoosista potilas käy geriatrian poliklinikalla muistihoitajan ja lääkärin seurantakäynneillä. Muistihoitajan vastaanotolla tehdään tarvittavat muistitestit ja käydään läpi arjen sujumista sekä mahdollisia muistin muutoksia. Huomioita kiinnitetään myös ravitsemukseen ja nukkumiseen. Geriatri tarkistaa lääkityksen tehon ja mahdolliset haitat.
Tämän jälkeen hoito siirtyy yleensä muistikoordinaattorille, joka tarjoaa pitkäaikaista tukea ja seurantaa.
– Muistikoordinaattori seuraa potilaan vointia vuosittain ja auttaa, kunnes potilas siirtyy kotihoidon tai asumispalvelujen piiriin. Muistikoordinaattoriin voi ottaa yhteyttä milloin tahansa, jos muistioireet muuttuvat tai arjessa tulee haasteita, kertoo osastonhoitaja Niina Nyberg.
– Yleisimmät syyt yhteydenottoihin ovat toimintakyvyn muutokset, käytösoireet, kotona pärjäämisen ongelmat ja tukipalvelujen tarpeen arviointi, Nyberg jatkaa.
Aivoterveyden vahvistaminen kannattaa aina, iästä riippumatta!
Vaikka ei muistihäiriöön viittaavia oireita olisikaan, aivoista kannattaa pitää huolta. Omaa aivoterveyttä voi vahvistaa monin eri tavoin.
– Aivoterveyden kannalta keskeistä on muun muassa säännöllinen liikunta, hyvä ravitsemus ja aktiivinen sosiaalinen elämä. Lisäksi kaikki aivoja aktivoivat tehtävät, kuten lukeminen, musiikin kuuntelu, ristisanat ja muistipelit, ovat hyväksi aivoille ja muistille, ylilääkäri Sanni Hellgren vinkkaa.
Lisää tietoa aivoterveydestä, ravitsemuksesta ja sosiaalisten suhteiden merkityksestä sekä vinkkejä hyvään uneen löydät Hyvinvointia elintavoilla -sivustolta.