Kesätyö vammaispalveluissa tarjoaa merkityksellisiä kohtaamisia ja arvokasta kokemusta

Vammaispalveluiden kesätyöntekijät pääsivät kesän aikana osaksi moniammatillisia työyhteisöjä ja kartuttivat käytännön osaamistaan asiakkaiden yksilöllisessä tukemisessa. Kesärekrytointi onnistui suunnitellusti, ja moni työntekijä kiinnostui jatkamaan alalla myös kesän jälkeen.

Uutinen
Kaksi hoitajan asuissa olevaa henkilöä ja yksi asiakas seisovat puisella terassilla järvimaiseman edessä.

Selkokielinen tiivistelmä

Vammaispalveluissa oli kesällä töissä alan opiskelijoita ja ammattilaisia. Vaativien erityispalveluiden kesätyöpaikkoihin tuli noin 60 hakemusta. Kaikkiin avoimiin tehtäviin löytyi työntekijä.

Kesätyöntekijät Mirva Nisula ja Kamran Naderi kertovat kokemuksistaan vammaispalveluissa. He saivat hyvän perehdytyksen työhön. He auttoivat asiakkaita arjessa ja hoidossa. Työssä oli tärkeää kuunnella jokaista asiakasta ja ymmärtää hänen tarpeitaan.

Kesätyöntekijät pitivät hyvää perehdytystä ja työyhteisön tukea tärkeinä. Osa heistä jatkoi vammaispalveluissa töissä myös kesän jälkeen. He suosittelevat työtä myös muille, sillä he oppivat työssä paljon.

Tiivistelmä on tehty tekoälyllä, ja ihminen on tarkastanut sen.

Vammaispalveluiden kesätyöpaikat kiinnostivat tänäkin vuonna monipuolista hakijajoukkoa. Kuntarekryn kautta hakemuksia tuli noin 60. Lisäksi avoimista tehtävistä saatiin useita suoria yhteydenottoja, ja myös harjoittelussa olleet opiskelijat tiedustelivat kesätyömahdollisuuksia.

Vaativien erityispalveluiden rekrytointisihteeri Kaisa Rytkönen kertoo, että kesärekrytointi eteni aikataulussa. Viime hetken muutoksista huolimatta avoimiin tehtäviin löydettiin sopivat työntekijät. Hakijoissa oli sekä alan opiskelijoita että valmiita ammattilaisia.

– Kesätyöntekijöiltä saatu palaute on ollut pääosin myönteistä. Erityisesti hyvä vastaanotto ja arvokas työkokemus ovat saaneet kiitosta. Moni on myös ilmaissut kiinnostuksensa työskennellä meillä jatkossa, Rytkönen iloitsee.

Perehdytys tukee työn alkua

Kesätyöntekijöiltä edellytettiin tehtävään soveltuvaa koulutusta tai riittäviä alan opintoja, hygieniapassia, sujuvaa suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa sekä asiakaslähtöistä työskentelyotetta ja hyviä vuorovaikutustaitoja.

Yksiköissä perehdytyksen tukena käytetään Pirkanmaan hyvinvointialueen yhteistä INTRO-perehdytysohjelmaa. Uuden työntekijän ensimmäisiin vuoroihin nimetään perehdyttäjä, ja asiakkaisiin sekä yksikön toimintatapoihin tutustutaan käytännön työssä.

Lähihoitaja ja sosionomiopiskelija Mirva Nisula työskenteli kesän autismikuntoutusyksikössä. Hän haki tehtävään saadakseen käytännön kokemusta kehitysvammaisten ja autististen asiakkaiden kanssa työskentelystä. Kesätyön yhteydessä hän pystyi suorittamaan myös yhden sosionomiopintoihinsa kuuluvan harjoittelun palkallisena.

– Perehdytys oli hyvää ja sain siihen hyvin tukea. Se oli tässä työssä erityisen tärkeää, koska asiakkailla on hyvin yksilölliset tarpeet ja ohjausohjeet, jotka työntekijän on tärkeä tuntea, Nisula sanoo.

Sairaanhoitajaopiskelija Kamran Naderi työskenteli kesäkuun alusta alkaen nuorten kuntoutusyksikössä. Hän päätyi hakemaan vammaispalveluihin psykososiaalisessa kuntoutusyksikössä suorittamansa harjoittelun kautta.

– Perehdytys oli mielestäni erinomainen. Perehdyttäjät opettivat kärsivällisesti ja ohjeistivat selkeästi, Naderi toteaa.

Työssä korostuvat yksilöllinen kohtaaminen ja yhteistyö

Kesätyöntekijöiden tehtäviin kuului asiakkaiden perushoitoa ja avustamista, yksilöllistä ohjausta, lääkehoitoa sekä muita arjen toimintoja. Työssä tarvitaan rauhallisuutta, kykyä ennakoida tilanteita ja halua ymmärtää asiakkaan yksilöllisiä tarpeita.

Kaksi hoitajan asuista henkilöä ja asiakas jumppaavat näyttöjen edessä.

Nisula kertoo oppineensa kesän aikana paljon kehitysvammaisten ja autististen asiakkaiden kanssa työskentelystä. Erityisen palkitsevia olivat pienet tilanteet, joissa hän huomasi oppineensa tuntemaan asiakkaan ja tämän tavat aiempaa paremmin.

– Asiakkaat ovat olleet yksi työn parhaista puolista. Jokaisen kanssa muodostuu omanlaisensa vuorovaikutus. Myös työporukalla on ollut suuri merkitys siihen, että olen viihtynyt työssä, Nisula kuvailee.

Myös Naderille työyhteisö oli tärkeä syy jatkaa työssä kesän jälkeen.

– Hyvä ilmapiiri ja erittäin taitavat kollegat saivat minut jäämään, Naderi toteaa.

Kesätyö voi avata tien alalle

Rytkösen mukaan vammaispalveluissa työskentely mielletään joskus pelkäksi hoivatyöksi. Käytännössä työn tavoitteena on ennen kaikkea tukea asiakkaan itsenäistä elämää, osallisuutta ja arkea. Aiempi kokemus on hyödyksi, mutta tehtävissä korostuvat myös motivaatio, oppimishalu, oikea asenne ja kyky kohdata ihmiset.

– Vammaispalveluissa jokainen päivä on erilainen. Kesätyö tarjoaa mahdollisuuden tehdä merkityksellistä työtä, kehittää ammatillista osaamista ja tutustua alan tulevaisuuden työmahdollisuuksiin, Rytkönen toteaa.

Sekä Nisula että Naderi jatkoivat työssä kesän jälkeen. Nisula huomasi kesän aikana viihtyvänsä työssä ja kiinnostuvansa kehitysvammatyöstä enemmän kuin oli etukäteen osannut ajatella.

– Suosittelen tätä työtä muille, sillä työ on antanut paljon käytännön kokemusta ja opettaa paljon sekä asiakkaista että itsestä työntekijänä, Nisula kertoo. – Olen saanut kesän aikana todella paljon uutta kokemusta ja oppinut itsestäni työntekijänä. Kesän aikana vahvistui ajatus siitä, että voisin työskennellä tämän asiakasryhmän parissa myös jatkossa.

Uutista päivitetty 25.9.: Korjattu Naderin sukunimi.

Tuoreimmat ajankohtaiset