CAR-T-soluhoidossa syöpäpotilasta hoidetaan soluilla, jotka on kerätty häneltä itseltään.
− Potilaan verenkierrosta kerätään tiettyjä valkosoluja, T-lymfosyyttejä, jotka lähetetään lääketehtaan laboratorioon. Siellä ne muokataan uusilla geenitekniikan menetelmillä lääkevalmisteeksi, joka tunnistaa ja tuhoaa elimistön syöpäsoluja. Muokkaamisen jälkeen solut pakastetaan, lähetetään takaisin ja palautetaan potilaan verenkiertoon, kertoo syövänhoidon erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Marjukka Pollari Taysista.
Hoitoa käytetään erilaisten lymfoomien ja akuutin lymfaattisen leukemian hoidossa. Ensimmäisenä hoitona sitä ei tarjota, vaan ensin syöpä pyritään taltuttamaan perinteisemmillä syöpälääkehoidoilla.
Potilaat CAR-T-hoitoihin valitaan tarkkojen kriteerien mukaan. Jokaisen potilaan soveltuvuus käsitellään kansallisessa viikoittaisessa CAR-T-soluhoitokokouksessa, johon osallistuu edustajat kaikista Suomen yliopistosairaaloista.
− Hoito soveltuu huonoennusteisille potilaille, jotka ovat kuitenkin riittävän hyväkuntoisia. Potilaan täytyy pystyä sitoutumaan hoitojaksoon ja kestää mahdolliset akuutit haittavaikutukset. Ne ohittuvat useimmiten kohtalaisen nopeasti, mutta saattavat vaatia teho-osastotasoista hoitoa, Pollari sanoo.
Haitat yleensä ohimeneviä
Kun solut on kerätty potilaan verestä, niiden käsittely laboratoriossa kestää noin kolme viikkoa. Soluista muokattavaa lääkevalmistetta odotellessa potilaalle voidaan antaa esimerkiksi solunsalpaajahoitoa tai sädehoitoa, jotka pitävät tautia kurissa.
Kun solut sulatetaan ja palautetaan takaisin potilaan verenkiertoon, alkavat hoidon vaativimmat viikot. Sairaalajakso solunpalautuksen jälkeen kestää tyypillisesti pari viikkoa. Kotiutuksen jälkeen potilaan on oltava vielä neljä viikkoa tunnin ajomatkan päässä sairaalasta.
Hoitojen vaikutusmekanismi on erilainen kuin perinteisissä syöpähoidoissa. Niinpä myös haitat ovat erilaiset. Ne ovat Pollarin mukaan yleensä kuitenkin ohimeneviä tai korjaantuvia.
− Ensimmäisten viikkojen aikana CAR-T-solujen toiminnan käynnistyminen voi aiheuttaa akuutin immunologisen reaktion, joka voi ilmetä muun muassa verenpaineen laskuna, hengenahdistuksena tai keskushermosto-oireina. Immuunipuutetta, infektioriskiä ja veriarvojen mataluutta voi ilmetä pidempäänkin.
− Kuten missä tahansa raskaassa ja intensiivisessä hoidossa, on todella potilaskohtaista, millainen hoitojaksosta muodostuu ja millaisia haittavaikutuksia tulee. Tarkalla potilasvalinnalla ja kansallisilla kriteereillä pystymme vähentämään myös hankalien haittojen riskiä, hän sanoo.
40 prosenttia paranee kokonaan
Ensimmäiset CAR-T-hoidot on annettu Suomessa vuonna 2019 lääketutkimuksen yhteydessä. Tähän asti hoitoja on annettu Helsingin, Oulun ja Turun yliopistollisissa sairaaloissa, jonne myös Taysin potilaat on lähetetty hoidettaviksi.
Hoidon tavoite on parantua kokonaan tai saavuttaa pitkä aika ilman syövän uusimista. Tulokset ovat Pollarin mukaan olleet erinomaiset.
− Jopa noin 40 prosenttia aggressiivisista lymfoomista on parantunut CAR-T-hoidolla kokonaan. Perinteisillä hoidoilla vastaavien tapausten paranemisennuste on todella huono. Hoito on kallista, mutta toisaalta kertaluonteista ja sen ansiosta potilas voi saada mahdollisuuden vielä pitkään työuraan ja elämään, hän sanoo.
CAR-T-soluhoito on ihmisperäisten solujen ja kudosten keräykseen ja käsittelyyn liittyvänä toimintana tarkoin lailla säädeltyä. Pollari on iloinen, että Taysin hematologia sai yhdessä Fimlabin soluterapialaboratorion kanssa lupaprosessin valmiiksi ja Taysin potilaat voidaan hoitaa lähempänä, omassa sairaalassaan.
− Se on potilaille helpompaa ja hyvä asia myös hoidon jatkuvuuden ja potilasturvallisuuden kannalta. Tulevaisuudessa CAR-T-hoidot saattavat laajentua myös muihin syöpiin ja sairauksiin. Jos sopivia lääketutkimuksia alkaa, voimme tämän avauksen ansiosta osallistua myös niihin.