Pirkanmaan hyvinvointialueen tuorein talousennuste vuodelle 2023 on 95 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämä tulee kattaa rahoituslain mukaan kolmen vuoden kuluessa. Käynnissä on hyvinvointialueen perustehtävään kuuluva palvelujen verkoston uudistus, jonka tavoitteena on turvata toiminnallisesti ja taloudellisesti kestävät palvelut kaikille pirkanmaalaisille pitkälle tulevaisuuteen.
- Käsillä olevat uudistukset ovat suuria ja vaikeitakin. Paljon työtä on tehty ja on myös edessä sekä palveluiden uudistamiseksi että taloustilanteen korjaamiseksi. Erityisen haastavaksi tilanteen tekee kansallinen henkilöstöpula ja alalla nopeasti yleistynyt vuokratyövoiman hallitsematon käyttö. Laajat muutokset sekä talouden ja toiminnan yhteensovittaminen edellyttävät myös yhteistoimintaneuvotteluiden käynnistämistä, sanoo hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola.
Talouden sopeuttamisessa pyritään ensisijaisesti kestäviin ja pitkäjänteisiin ratkaisuihin. Tarkastelun kohteena on oman toiminnan lisäksi myös erilaiset ulkoa hankitut palvelut mukaan lukien tytär- ja osakkuusyhteisöt. Yhteistoimintaneuvotteluissa käsitellään myös oman ja vuokratun työvoiman käytön uudelleenkohdentamista ja vähentämistä.
Ensisijaisesti neuvotteluissa ovat tarkasteltavina:
- Mahdolliset päällekkäisyydet toiminnassa
- Tehtävät, jotka eivät ole lakisääteisiä
- Tehtävät, joihin kohdistuu muutoksia palvelujen verkoston uudistuksesta vuonna 2024
- Hallinnolliset sekä työnjohdolliset tehtävät, joista voidaan vapauttaa tai siirtää työpanosta varsinaiseen asiakas- ja potilastyöhön
- Hankkeiden työpanos, joka ei liity palvelujen verkoston uudistukseen
Vähintään kuuden viikon neuvotteluaika
Alkuvuodesta hyväksytyssä strategian toimeenpano-ohjelmassa oletettiin, että hyvinvointialueella on 2-3 prosentin talouden sopeutustarve. Talousennuste on tuosta heikentynyt, mutta arvioitu henkilötyövuosien vähennys on enintään 500 henkilötyövuotta. Se vastaa noin 2,5 prosentin sopeutusta. Talouden sopeutustarve koskee kaikkia toimintoja.
- Käymme henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa vähintään kuuden viikon ajan neuvotteluja eri vaihtoehdoista yhteisten toimenpiteiden löytämiseksi. Ymmärrämme, että asia herättää suurta huolta henkilöstön keskuudessa. Neuvottelujen tuloksesta päättää aikanaan aluehallitus, sanoo yhteistoimintaneuvotteluja vetävä konsernipalvelujen johtaja Juhani Sand.
Koko henkilöstö saa tietoa yhteistoimintaneuvotteluista erityisesti omien esihenkilöiden, henkilöstötilaisuuksien ja intranetin avulla. Yksityiskohtaisempi tieto neuvotteluiden tuloksesta julkaistaan kuitenkin vasta neuvotteluiden lopuksi, kun aluehallitus on hyväksynyt tuloksen.
- Henkilöstötilaisuuksien, tiedotteiden ja intranetin muun viestinnän avulla tulemme pitämään henkilöstön ajan tasalla niistä linjauksista, joista neuvotteluissa sovimme. Työnantajan edustajat vastaavat myös henkilöstön kysymyksiin, toteaa konsernipalvelujohtaja.
Hyvinvointialue tarjoaa sekä yksittäisille työntekijöille että työyhteisöille tukea työterveyspalvelujen ja muutosvalmennuksen muodossa.