Valikkonäyttö
Äkillinen ripuli-oksennustauti
Äkillinen ripuli-oksennustauti
Äkillinen ripuli-oksennustauti: tartuntojen leviämisen ehkäisy
Päivitetty 10.1.2024
- Norovirus
- Muut virukset
- Bakteerit
- Äkillistä ripuli-oksennustautia sairastavan potilaan hoito
- Sairastunut työntekijä
- Lisätietoa
Tämä toimintaohje koskee noroviruksen, muiden ripuli-oksennustautivirusten sekä bakteerien aiheuttamien ripuli-oksennustautien tartunnantorjuntaa hoitolaitoksessa. Clostridium difficile-infektion tartunnantorjunnasta on erillinen ohje.
Norovirus
Norovirus on äkillisesti alkava suolistoinfektio jonka oireina ovat kouristavat vatsakivut, pahoinvointi tai oksentelu ja ripuli. Osalla on myös yleisiä särkyjä ja kuumetta. Taudin itämisaika on 12–48 tuntia ja oireiden kesto on yleensä 12–72 tuntia.
Norovirusinfektio tarttuu erittäin herkästi henkilöstä toiseen. Syynä tähän on sairastuneen erittämä runsas virusmäärä ja tartuntaan tarvittavan virusannoksen pienuus. Tärkein tartuntatapa on kosketustartunta. Myös elintarvikkeiden tai juomaveden välityksellä saatu tartunta on mahdollinen. Norovirusinfektio ei tuota pysyvää immuniteettia.
Sairaala- ja laitosympäristössä tartuttavana pidetään aikaa ensioireista siihen, kunnes potilaalla on ollut kaksi ripulitonta päivää. Sekä uloste että oksennus välittävät tartuntoja. Tartunnan voi saada myös viruksella saastuneiden kosketuspintojen kautta. Norovirukset voivat säilyä tartuttavina pinnoilla useita vuorokausia, ellei pintoja siivota huolellisesti.
Osastojen norovirusepidemioissa sairastuu yleensä sekä potilaita että henkilökuntaa. Korkean tarttuvuuden vuoksi epidemian katkaisu saattaa vaatia osaston väliaikaisen sulkemisen sisään tulevilta potilailta.
Epidemiatilanteessa ulostenäytteitä otetaan 3–5 tuoreesti ripuli-oksennustautiin sairastuneesta potilaasta, ellei taudinaiheuttajaa pidetä muuten ilmeisenä. Mikäli sairastuneiden taudinkuva viittaa norovirusinfektioon, tutkitaan ensisijaisesti norovirusosoitus (F –NoroNhO, 4940). Jos norovirusosoitus on jäänyt negatiiviseksi, voidaan pyytää laajempi virusositus (F -VirNhO, tutkimusnumero 49401). Jos alueella tai hoitoyksikössä on jo tiedossa tunnistettuja norovirusepidemioita, uusista norovirusinfektioilta näyttävistä tapauksista ei tarvitse ottaa epidemianäytteitä.
Ohje epidemiatilanteisiin: Epidemia hoitoyksikössä
Muut virukset
Esimerkiksi rota-, adeno-, astro- ja sapovirukset aiheuttavat äkillisen ripuli-oksennustaudin. Näiden virusten aiheuttamissa tilanteissa toimitaan samaan tapaan kuin noroviruksen kohdalla.
Bakteerit
Kampylobakteerit, salmonellat, yersiniat ja shigellat voivat aiheuttaa äkillisen vatsataudin. Näistä kampylobakteeri on Suomessa tavallisin. Bakteerien aiheuttamassa vatsataudissa pääoire on ripuli, oksentelemista esiintyy vähemmän kuin virusten aiheuttamissa suolistoinfektioissa. Infektion osoittamiseen käytetään tutkimusta 23458 F -BaktNhO (fimlab.fi). Tartunta saadaan tavallisimmin elintarvikkeiden tai juomaveden välityksellä, tartunta henkilöstä toiseen on harvinaisempaa.
Bacillus cereus, Staphylococcus aureus ja Clostridium perfringens voivat aiheuttaa ruokamyrkytyksen, jonka oireita ovat äkillinen pahoinvointi, oksentelu ja ripuli. Syynä on yleensä elintarvikkeiden käsittelyvirhe, jonka seurauksena em. bakteerit tuottavat elintarvikkeeseen toksiinejaan, jotka aiheuttavat sairastumisen.
Jos yksikössä todetaan bakteerin aiheuttama ripuliepidemia, kohdistetaan selvittely ravinto- ja vesihuoltoon. Selvitys tehdään yhteistyössä oman alueen elintarvikevalvonnan ja tartuntataudeista vastaavan lääkärin kanssa.
Äkillistä ripuli-oksennustautia sairastavan potilaan hoito
Äkillistä ripuli-oksennustautia sairastavaa potilasta hoidetaan kosketusvarotoimin yksin omassa huoneessaan, jossa on oma wc-suihkutila. Kosketusvarotoimet voidaan purkaa, kun potilas on ollut oireeton (ripuli, pahoinvointi, vatsakivut loppuneet) vähintään kaksi vuorokautta.
Katso ohje Kosketusvarotoimet vuodeosastolla tai Kosketusvarotoimet asumispalveluyksikössä.