Kotipysäkki on palvelu, joka viedään perheen kotiin tilanteessa, jossa pohditaan nuoren kiireellistä sijoitusta kodin ulkopuolelle. Kotipysäkki tarkoittaa 30 päivän intensiivistä perhetyötä ja voidaan toteuttaa tilanteissa, joissa nuoren on turvallista jäädä kotiin.
Kotipysäkin toiminta on laajentunut ja nyt palvelua voidaan tarjota koko Pirkanmaan alueella.
– Meidän palvelumme on vaihtoehto kiireelliselle sijoitukselle. Tämä on tavallaan viimeinen vaihtoehto koittaa vielä välttää sitä, kertoo Kotipysäkki-tiimin esihenkilö Päivi.
Tilanteet, joissa Kotipysäkin tiimit voivat auttaa ovat aina yksilöllisiä, mutta jotkut haasteet ovat yleisiä palvelun piirissä olevilla perheillä.
– Perheessä voi olla esimerkiksi haasteita vuorovaikutuksessa niin, että ilmapiiri kotona on jännittynyt. Meidän asiakasperheissämme on yleensä myös nuorella koulunkäynnin haasteita, päihteidenkäyttöä sekä mielenterveyden haasteita. Harvoin on vain yhtä haastetta, vaan niitä on ehtinyt kertyä yleensä useita, miettii ohjaaja Jenna.
– Meidän palvelussamme nuorella tarkoitetaan 12–17 -vuotiaita. Joskus voi olla tätäkin nuorempi, jos nuorella on kypsyyttä keskusteluun, kertoo sairaanhoitaja Riina.
Päätöksestä palveluun
Päätöksen Kotipysäkki-palvelusta tekee aina nuoren tai perheen asioita hoitava sosiaalityöntekijä. Ensimmäisessä neuvottelussa perhe kuulee, millaista työskentely tulisi olemaan ja sitten vasta tehdään päätös Kotipysäkin aloittamisesta.
– Nuorella tulee olla turvallista jäädä kotiin, jotta Kotipysäkin työskentely voi alkaa. Koska tapaamme nuorta ja perhettä monta kertaa viikossa, tarvitaan kaikilta hyvää sitoutumista yhteiseen työskentelyyn. Perheen kanssa sovitaan myös tarkat tavoitteet, koska työskentely on lyhytaikaista. Toki tavoitteita voidaan muuttaa ja tarkentaa tarvittaessa, kertoo Päivi.
Kotipysäkin keskusteluille on olemassa suunnitelma teemoista, joita käydään kaikkien nuorten kanssa läpi. Tarvittaessa jotain teemaa käsitellään tarkemmin.
– Keskustelun tukena voimme käyttää esimerkiksi vahvuus-kortteja tai itsenäistyvän nuoren kanssa roolikarttaa. Erilaisia menetelmiä on paljon eli ei meiltä lopu keskustelunaiheet. Nuoret myös lähtevät keskusteluihin pääosin hyvin mukaan, toteaa Jenna.
Kotipysäkin 30 päivän työskentelyn jälkeen nuoresta laaditaan kirjallinen arvio. Siihen kirjataan huolenaiheet, mutta myös voimavarat nuoresta ja perheestä.
– Teemme myös arvion jatkotuen tarpeesta. Se voi tarkoittaa perhetyötä, tehostettua perhetyötä tai ohjausta mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Joillekin suosittelemme tukihenkilöä ja joidenkin kohdalla tarvittava tuki löytyy kolmannen sektorin tuottamista palveluista, kertoo Jenna.
Kotipysäkin toiminta on laajentunut koko Pirkanmaalle ja sitä kautta voidaan auttaa yhä useampia perheitä.
Ei taikasauvaa, mutta kohtaamisen taitoa kyllä
– Kaikilla meillä on tarve tulla kuulluksi. Jos perheessä on ollut haasteita keskinäisessä vuorovaikutuksessa, nuorta yleensä helpottaa jo se, että häntä kuullaan. On tärkeää aidosti pysähtyä kuuntelemaan, mitä nuori sanoo ja antaa hänelle mahdollisuus kertoa asioista omalla tavallaan. Meidän työskentelyssämme kysytään suoraan, aika kiperiäkin kysymyksiä, mutta se antaa toisaalta nuorelle mahdollisuuden vastata aidosti ja rehellisesti sekä tulla kuulluksi haluamallaan tavalla, pohtii Jenna
– Joskus ulkopuoliselle on paljon helpompi avautua omista asioistaan. Varsinkin, jos tilanne perheessä on niin lukossa, ettei luontevaa puheyhtyettä oikein enää ole. Nuori huomaa, että meihin voi luottaa ja saa kertoa omasta näkökulmastaan asioistaan, sanoo Riina.
Kotipysäkin palveluun tulevissa perheissä on yleensä kertynyt useita haasteita. Toisinaan pelkkiin haasteisiin ja ongelmiin keskittyminen ja niiden listaaminen ammattilaisten kanssa voi olla hyvinkin uuvuttavaa. Kaikkien perheiden kanssa keskitytään heidän omiin voimavaroihinsa, jotka ovat jääneet haasteiden alle.
– Perheet ovat helposti ajautuneet tilanteeseen, jossa kaikki on negatiivissävytteistä. Siksi on tärkeää, että me autamme perheitä näkemään niitä hyviä asioita, joita heillä on arjessaan, muistuttaa Noora.
– Voimavarojen näkyväksi tekeminen on tärkeä menetelmä. Hyvän löytyminen antaa toivoa ja valoa. Voimavarojen korostaminen antaa edellytyksiä jaksamiseen arjessa. Nuoren kohdalla on voinut olla vuosien ajan tilanne, että on listattu sitä, mikä hänessä on vikana tai mitkä asiat arjessa eivät suju. Se on perheille kuormittavaa ja me koitamme kääntää tämän ajattelun niin, että annamme keinoja nähdä hyviä asioita omassa perheessä. Emme siis tarjoa taikakeinoja, vaan autamme oivaltamaan, miettii Päivi.
Kotipysäkki-palvelusta annetun palautteen perusteella juuri kuulluksi tulemisen kokemus on ollut tärkeää. Vanhemmilta saaduissa palautteissa on kerrottu, että palvelusta on ollut apua ja se on ollut perheille todella tarpeellista.
– Jotkut nuoret ovat kommentoineet, että kuukausi menikin nopeasti, vaikka alkuun se kuulosti pitkältä rupeamalta. Nuorten kokemus keskusteluista on ollut se, ettei se olekaan ollut paha asia puhua omista asioistaan, kertoo Noora.
– Koti on suurimmalle osalle kuitenkin paras paikka. Perhe on voinut miettiä, että voimmeko me ottaa sosiaalipalveluita omaan kotiimme. Meidän työskentelymme jälkeen voi olla, että muitakin palveluita on helpompi ottaa vastaan sinne omaan kotiin, miettii Päivi.