Perätilaraskaus

Perätila todetaan 3–4 prosentissa täysiaikaisista raskauksista. Ennen 28. raskausviikkoa noin 20 prosenttia sikiöistä on perätarjonnassa, ja suurin osa kääntyy raivotarjontaan itsestään ennen 34. raskausviikkoa.

Syytä siihen, miksi jotkut sikiöt ovat perätilassa, ei useimmiten tiedetä. Perätarjonnalle altistavia tekijöitä ovat runsas lapsivesi, kohdun epämuodostuma tai matalalle kiinnittynyt istukka.

Jos neuvolassa epäillään tai todetaan sikiön olevan perätilassa vielä loppuraskaudessa, neuvola tekee lähetteen äitiyspoliklinikalle raskausviikolla 35–36. Äitiyspoliklinikalla varmistetaan ultraäänitutkimuksella sikiön tarjonta ja arvioidaan ulkokäännösyrityksen edellytykset.

Ulkokäännös Taysissa

Ulkokäännöksessä lääkäri yrittää kääntää sikiön vatsanpeitteiden päältä raivotarjontaan. Äidille voidaan antaa toimenpiteen yhteydessä kohdun supistelua estävää lääkettä.

Toimenpiteen onnistumista auttaa, jos äiti on uudelleensynnyttäjä. Ulkokäännös onnistuu noin 40 prosentilla ensisynnyttäjistä ja noin 60 prosentilla uudelleensynnyttäjistä. Toimenpiteen jälkeen sikiön hyvinvointi varmistetaan sikiön sykekäyrällä.

Synnytyksen suunnittelu

Jos sikiö ei käänny raivotilaan tai ulkokäännökselle ei ole edellytyksiä, suunnitellaan synnytys kunkin potilaan kohdalla yksilöllisesti.

Perätilasikiön synnytystapaan vaikuttavat sikiön painoarvio, synnyttäjän lantion tilavuus, synnyttäjän vointi ja mahdollisten aiempien synnytysten kulku. Ensisynnyttäjyys ei ole este perätilan alatiesynnytykselle. Vuosittain noin 60 lasta syntyy alateitse perätilasta Taysissa.

Synnytys suunnitellaan yhteisymmärryksessä äidin kanssa.