Murupolku

Readspeaker

Valikkonäyttö

Infektioiden torjunta päiväkodeissa

Infektioiden torjunta päiväkodeissa

Infektioiden torjunta päiväkodeissa

Ohje päivitetty 1.9.2023 Muutettu ohjetta poissaolon pituudesta syyhyn yhteydessä

Sisällysluettelo

1. Yleistä lasten sairastuvuudesta ja infektioiden torjunnasta

2. Tarttuvien tautien torjunta päiväkodeissa

2.1 Hyvä käsihygienia

2.2 Suojaesiliinan käyttö

2.3 Ruoan jakaminen

2.4 Hampaiden pesu

2.5 Tuttihuolto

2.6 Vaipan vaihto

2.7 Pottatoimet

2.8 WC-pönttöä käyttävät lapset

2.9 Eritetahrojen poisto

2.10 Eritepyykki

2.11 Lelujen puhdistus

2.12 Roolivaatteet

2.13 Päivittäinen kosketuspintojen puhdistus

3. Suositus varhaiskasvatuksen poissaolon ajoista eri infektiosairauksien yhteydessä

1. Yleistä lasten sairastuvuudesta ja infektioiden torjunnasta

Imeväisikäinen ja leikki-ikäinen lapsi voi sairastaa 5-10 tavallista tartuntatautia eli infektiota vuosittain. Hengitystietulehduksia voi aiheuttaa yli sata eri virusta. Infektioita esiintyy eniten syys-, talvi- ja kevätaikaan. Lapset sairastavat eniten infektioita 9 kk:n iästä puolentoista vuoden ikään. Tavallisesti infektiot kestävät muutamasta päivästä viikkoon, lisäksi tämän jälkeinen toipilasaika voi kestää päivistä viikkoon. Lasten vastustuskyky kehittyy tartuntojen myötä. Ihannetapauksessa lapsi sairastaa taudin vähäoireisena tai oireettomana. Osa lapsista sairastuu kuitenkin oireiseen tautiin lähes jokaisesta kohtaamastaan tartunnasta ja joutuvat infektiokierteeseen.

Taudinaiheuttajat tarttuvat sairaasta henkilöstä terveeseen tavallisimmin hengitysteiden välityksellä. Myös uloste tai muut eritteet, voivat levittää taudinaiheuttajia, yleensä käsien välityksellä.

Tauti voi olla tarttuva jo ennen oireiden puhkeamista. Tästä syystä ryhmässä voi olla paljon oireettomia taudinkantajia jo silloin, kun ensimmäinen oireinen sairastapaus havaitaan. Tarttuvien tautien leviämistä ei kokonaan pystytäkään torjumaan siten, että sairaat lapset eristetään varhaiskasvatuksesta. Usein lapsiryhmässä on samanaikaisesti sekä oireettomia, tartuttavia taudinkantajia ja oireisia lapsia sekä taudista jo toipuvia.

Sairaan lapsen kannalta on tärkeää, että hän saa sairastaa tautinsa kotona ja toipua siitä, kunnes hän taas pystyy osallistumaan normaaliin toimintaan varhaiskasvatuksessa. Toipumisajat ovat yksilöllisiä eikä niille voi antaa yleisiä suosituksia. Taudista toipumisaika tulee harkita aina lapsikohtaisesti.

Mikäli lapsi sairastuu kesken hoitopäivän, on sairastumisesta hyvä ilmoittaa vanhemmille ja sopia lapsen noutamisesta. Tällöin vanhemmat saavat tarvittaessa varhaiskasvatuksesta todistuksen lapsen sairastumisesta.

2. Tarttuvien tautien torjunta päiväkodeissa

Infektioiden leviämiseen varhaiskasvatuksessa voidaan vaikuttaa yksinkertaisin keinoin lapsen ikä ja lapsiryhmä huomioon ottaen.

2.1 Hyvä käsihygienia

Päiväkodin henkilökunta ei käytä työssä ollessa rannekelloa, sormuksia, käsikoruja sekä rakenne- tai geelikynsiä. Kynnet pidetään lyhyinä. Työntekijän käsien ihon tulee olla ehjä. Koska epidemia- ja sen epäilytilanteessa käsihygieniaa tehostetaan, pitää työtekijöiden kiinnittää erityistä huomiota käsien ihon hoitoon ja rasvaukseen.

Kädet ja sormenpäät levittävät ja siirtävät mikrobeja tehokkaasti paikasta toiseen. Infektioiden vähentämisessä on käsienpesu kaikkein tärkein ja tehokkain menetelmä.  Hygieniakäytäntöjä tehostettaessa, tehostetaan pesukertoja ja kiinnitetään huomiota oikeaan käsienpesutapaan. Lyhyet kynnet helpottavat käsien puhdistamista.

Henkilökunnan käsien pesu vedellä ja pesunesteellä

  • päiväkotiin tullessa ja sieltä lähdettäessä
  • kädet ovat näkyvästi likaiset
  • ennen/ jälkeen ruuan jakamisen tai ruokailun
  • WC:ssä käynnin jälkeen
  • oksennus- ja ripulieritteiden käsittelyn jälkeen: suojakäsineiden riisuminen, käsien pesu ja käsien desinfektio käsihuuhteella
  • eritteiden siivoamisen jälkeen
  • oltuaan kontaktissa sairastuneen lapsen kanssa
  • pöytien pyyhkimisen jälkeen
  • lapsen WC-toimien ja vaipanvaihdon jälkeen
  • yskimisen, niistämisen ja aivastamisen jälkeen, jos käsissä on eritettä
  • lasten riisumisen jälkeen/ ulkoilusta tullessa

Aikuinen opettaa lapsille oikean tavan pestä kädet ja vastaa lasten käsihygienian toteutumisesta.

Lasten käsien pesu vedellä ja pesunesteellä aina

  • päiväkotiin tullessa, lähtiessä ja kotiin saavuttaessa huoltajien valvomana
  • ulkoilusta sisään tullessa
  • ennen ruokailua
  • vaipanvaihdon ja WC:ssä käynnin jälkeen
  • yskimisen, niistämisen ja aivastamisen jälkeen
  • kun käsissä on näkyvää likaa
  • jos lapsi on leikkinyt sairastuneen ja kotiin lähetetyn lapsen kanssa.

Käsien desinfektio käsihuuhteella

Käytetään vähintään 70% etanolikäsihuuhdetta. Käsihuuhde tulee olla helposti saatavilla. Aikuisen käsiin laitetaan huuhdetta riittävästi (vähintään 3-5 ml) lapsen käteen riittää 1 painallus.

Aikuinen annostelee lapsille käsihuuhteen.

Aikuisten käsien desinfektio

  • Päiväkotiin tullessa ja sieltä lähdettäessä
  • Ennen ruuan jakoa ja ruokailua
  • Ennen suojakäsineiden pukemista ja niiden riisumisen jälkeen
  • Vaipanvaihdon jälkeen ja kun on avustanut lapsia WC:ssä
  • Eritteiden poistamisen jälkeen, kun suojakäsineet on riisuttu
  • Oksennus- ja ripulieritteiden käsittelyn jälkeen suojakäsineiden riisuminen, käsien pesu ja käsien desinfektio 
  • Yskimisen, niistämisen ja aivastamisen jälkeen, ellei käsissä ole eritettä 
  • Käsien pesun jälkeen epidemian (esim. influenssa tai RSV) aikana 
  • Kun ei ole käsien pesumahdollisuutta

Lasten käsien desinfektio

  • Käsihuuhdetta pitää käyttää influenssa-, oksennus- ja ripuliepidemia-aikoina käsien pesun ja huolellisen kuivauksen jälkeen
  • Lisäksi käsihuuhteen käyttöä suositellaan käsien pesun jälkeen ainakin ennen ruokailua ja WC:ssä käynnin jälkeen
  • Henkilökunta annostelee käsihuuhteen (1 painallus) lasten käsiin, esim. pumppupullosta ja auttaa huuhteen levittämisessä

Kertakäyttöiset tehdaspuhtaat suojakäsineet

  • Lapsen vaipan vaihdossa ja pyllyn pesussa
  • Oksennus-, ripuli- ja muita eritteitä poistettaessa
  • Kun ollaan kosketuksissa vereen tai näkyvästi verisiin eritteisiin
  • Suojakäsineet ovat tehtävä- ja lapsikohtaiset
  • Käsien desinfektio ennen suojakäsineiden pukemista ja niiden riisumisen jälkeen
  • Suojakäsineitä ei pestä eikä desinfioida

2.2 Suojaesiliinan käyttö

Työntekijä käyttää suojaesiliinaa

  • Kun on oman työasun likaantumisen vaara
  • Epidemiatilanteissa WC- ja siivoustoimissa, vuodevaatteiden vaihdossa

2.3 Ruoan jakaminen

  • Yksi aikuinen jakaa ruuan. Hän ei osallistu samalla lasten hoitamiseen
  • Ruoan jakaja huolehtii hyvästä käsihygieniasta
  • Lapset eivät osallistu ruoan jakamiseen, he voivat osallistua astioiden keräämiseen
  • Omatoimisuutta opettelevat lapset voivat ottaa itse ruokansa aikuisen valvoessa hygieenisyyden säilymistä
  • Lapset pesevät kädet pesunesteellä ja kuivaavat kätensä huolellisesti ennen ja jälkeen apulaistehtävien

2.4 Hampaiden pesu

  • Hampaita pestään vain lapsen yöpyessä hoitopaikassa. Hampaiden pesu suoritetaan aikuisen valvonnassa
  • Varhaiskasvatuksessa voi käyttää ksylitolipurukumia tai -pastilleja

2.5 Tuttihuolto

  • Vanhemmat nimeävät lapsen tutit ja huolehtivat niiden puhtaudesta 
  • Tutit säilytetään kannellisissa rasioissa lapsen lokerossa

2.6 Vaipan vaihto

  • Vaipat vaihdetaan WC:ssä tai erillisessä siihen tarkoitukseen varatussa tilassa, josta saa oven kiinni muuhun tilaan. WC:ssä vain muutama lapsi kerrallaan. WC-tilaan ei tuoda lasten leluja tai kirjoja
  • Peppu pestään juoksevan veden alla ja kuivataan kertakäyttöpyyhkeeseen
  • Vaipanvaihtoalustan on oltava helposti puhdistettava, kosteutta imemätön ja kosteaa pyyhkimistä kestävä. Alustan suojana on kertakäyttöpaperi, joka vaihdetaan joka kerta. Mikäli alusta tahriintuu eritteistä, se pyyhitään eritteille sopivalla desinfektioaineella
  • Jos vaipat vaihdetaan sylissä, käytetään muovista kertakäyttöesiliinaa suojana
  • Lapsilla, joilla käytetään kestovaippoja, päiväkotiin tuodaan puhtaat kestovaipat ja ne pestään kotona

2.7 Pottatoimet

  • Tehdään aina WC:ssä, korkeintaan muutama lapsi kerrallaan
  • Potta tyhjennetään WC-pyttyyn ja potta huuhdellaan vain tähän tarkoitukseen varatussa altaassa
  • Lapsilla mielellään oma nimetty potta
  • Lapsen kädet pestään pesunesteellä ja kuivataan huolellisesti
  • Henkilökunta pesee kädet pesunesteellä ja kuivaa huolellisesti ja käyttää käsihuuhdetta
  • Epidemiatilanteissa päiväkodin henkilökunta pesee potat jokaisen käytön jälkeen desinfektioaineella. WC-istuimen rengas pyyhitään käytön jälkeen desinfektioaineella.

2.8 WC-pönttöä käyttävät lapset

  • Tarvittaessa aikuinen pyyhkii pepun/tarkistaa lapsen pyyhkimisen 
  • Aikuinen valvoo yksin WC:ssä käyvien lasten toimia 
  • WC-vedetään kansi alhaalla, tarkistetaan istuimen puhtaus ja tarvittaessa eritteet poistetaan 
  • Aikuinen vastaa lasten käsihygienian toteutumisesta

2.9 Eritetahrojen poisto

  • Eritteet (oksennus, uloste, veri, virtsa jne.) poistetaan välittömästi eritetahradesinfektioaineella (eritetahrapakki)
  • Eritteiden poistossa desinfektioaineella käytetään aina suojakäsineitä
  • Välineet säilytetään yhteisesti sovitussa paikassa, lasten ulottumattomissa
  • Viimeisin käyttäjä tai sovittu henkilö huolehtii siitä, että eritetahrapakkiin jää kaikki tarvittava välineet seuraavaa käyttäjää varten

2.10 Eritepyykki

  • Eritteiset liinavaatteet pestään yksikössä ja kuivataan puhtaana tai lähetetään pesulaan, mikäli pesula noutaa pyykin muutaman päivän kuluessa. Pyykki pakataan pesulan ohjeiden mukaan

2.11 Lelujen puhdistus

  • Lelujen valinnassa kiinnitetään huomiota mm. niiden puhdistettavuuteen
  • Pienten lasten suuhun menevät lelut pestään päivittäin
  • Paljon käytetyt lelut pestään viikoittain, kuitenkin aina heti lelujen likaannuttua
  • Vesipesua kestävät lelut voi pestä pesupussissa pesukoneessa muutaman pyyhkeen kanssa
  • Epidemiatilanteissa lelujen puhdistukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota
  • Kannattaa laittaa osa leluista pois käytöstä välillä

2.12 Roolivaatteet

  • Pestään tarvittaessa, vähintään kerran vuodessa. Päätäitartunta-aikaan vältetään päähineiden käyttöä

2.13 Päivittäinen kosketuspintojen puhdistus

  • WC-istuimet ja potat
  • WC:n kosketuspinnat ja vesihanat
  • Ovenkahvat
  • Lelut
  • Pöydät, tuolit, matalalla olevat hyllyt, kahvat, kaikki muut kosketuspinnat
  • Lattiat
  • Puhdistus tehdään yleispuhdistusaineella
  • Huolehditaan siitä, että jokaisella lapsella on henkilökohtaiset vuodevaatteet

3. Suositus varhaiskasvatuksen poissaolon ajoista eri infektiosairauksien yhteydessä

Alla on aakkosjärjestyksessä luettelo poissaolosuosituksista eri infektiosairauksissa.

Enterovirukset, enterorokko

  • Hoitoon voi tulla, kun on kuumeeton ja yleistila sen sallii

Hengitysteiden virusinfektiot (yskä, nuha, nuhakuume)

  • Hoitoon voi tulla, kun on kuumeeton ja yleistila sen sallii

Hepatiitti A

  • Hoitoon voi palata 1 viikko keltaisuuden alusta tai 14 vrk oireiden alusta, ellei keltaisuutta ilmene

Hinkuyskä

  • 5 vrk antibioottihoidon alkamisesta. Jos oireita on ollut yli 21 vrk diagnosointihetkellä, hoitoon voi palata

Kihomadot

  • Ei aiheuta poissaolon tarvetta

Kuume

  • Lasta ei viedä varhaiskasvatukseen kuumeisena. Muuten poissaolon tarve riippuu taudista

MRSA-kantajuus

  • Ei aiheuta poissaolon tarvetta

Mykoplasma

  • Hoitoon voi tulla, kun on kuumeeton ja yleistila sen sallii

Märkärupi

  • 24 tuntia suun kautta otettavan tai 48 tuntia paikallisen antibioottihoidon aloittamisesta

Ontelo- ja muut syylät

  • Ei aiheuta poissaolon tarvetta

Parvorokko

  • Hoitoon voi tulla, kun on kuumeeton ja yleistila sen sallii

Päätäi

  • Kunnes hoidettu

Sidekalvotulehdus (silmätulehdus)

  • Kotiin jääminen suositeltavaa voimakkaimman rähmimisen ajan; ei kuitenkaan ehdotonta tarvetta poissaoloon

Streptokokki A ja tulirokko

Suolistoinfektiot/ripuli/oksentelu (virukset, bakteerit)

  • Hoitoon voi tulla, kun lapsi on ollut 2 vrk oireeton.
  • Erityistapauksissa (salmonella, shigella ja EHEC) toimitaan terveydenhuollon antamien ohjeiden mukaan.

Syyhy

Oireinen lapsi:

  • Ivermektiivitabletteja käytettäessä hoitoon voi tulla 12 tunnin kuluttua tabletin ottamisesta
  • Permetriinivoidetta käytettäessä hoitoon voi tulla, kun voide on vaikuttanut iholla 12 tuntia
  • Rikkivaseliiinia käytettäessä hoitoon voi tulla, kun kolmen vuorokauden hoito on toteutettu loppuun

Altistunut, mutta oireeton:

  • Hoidossa voi käydä tavalliseen tapaan

Vauvarokko

  • Hoitoon voi tulla, kun on kuumeeton ja yleistila sen sallii

Vesirokko ja vyöruusu

  • Rokottamaton lapsi: hoitoon voi tulla, kun ruvet ovat kuivuneet: n. 5 vrk ihottuman alusta.
  • Rokotettu lapsi: hoitoon voi tulla, kun uusia näppyjä ei enää tule.
  • Vyöruusu: hoitoon voi tulla, jos ihomuutokset saadaan pidettyä peitettynä

Välikorvatulehdus

  • Hoitoon voi tulla, kun on kuumeeton ja yleistila sen sallii