Readspeaker

Vaikuttavuustyö kaipaa yhteistä tekemistä ja tutkimustietoa – Vaikuttavuusvirittäjät auttavat hyvinvointialueita tiedon etsimisessä

Vähähyötyisistä hoidoista, palveluista ja prosesseista on perustellusti lupa luopua, kun käytössä on vertailukelpoista tietoa ja päteviä mittareita. Sosiaali- ja terveysalan vaikuttavuuskeskuksen vaikuttavuusvirittäjät etsivät tietoa hyvinvointialueiden vaikuttavuustyön edistämisen tueksi.

Uutinen
Penkillä istuu kolme hymyilevää henkilöä.

Vaikuttavuuskeskuksen valmistelua tekevät projektipäällikkö Riikka Ovaskainen, sosiaalihuollon projektisuunnittelija Katariina Similä ja uutena vahvistuksena tietojohtamisen asiantuntija Antti Pelto-Huikko. Työryhmän johtajana toimii vaikuttavuusylilääkäri Suvi Liimatainen.

Vaikuttavuusvirittäjät-palvelu etsii ja kokoaa tietoa

Valmisteilla oleva vaikuttavuuskeskus käynnisti helmikuussa Vaikuttavuusvirittäjät-palvelun tukemaan hyvinvointialueiden ammattilaisia keräämällä heille tietoa vaikuttaviksi todetuista mittareista, menetelmistä ja toimintamalleista, menetelmien juurruttamisesta ja itse vaikuttavista hoidoista. Vertailukelpoinen tieto on hyvinvointialueille tarpeellista, jotta parhaat menetelmät potilaan auttamiseksi löydetään ja samalla vähähyötyisistä tehottomista käytännöistä voidaan luopua.

Palvelu on saanut positiivista vastaanottoa ja tuottanut runsaasti pyyntöjä hyvinvointialueilta eri puolilta Suomea.

– Vaikuttavuusvirittäjien toiminnalle on selvästi ollut tarvetta. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla on halu kehittää työnsä vaikuttavuutta ja autamme heitä tässä työssä. Saimme heti kampanjan aloitettua lähes neljäkymmentä pyyntöä, kertoo Vaikuttavuuskeskuksen projektipäällikkö Riikka Ovaskainen.  

Kerätyt tiedot lähetetään tiedon pyytäjälle ja lisätään Vaikuttavuuskeskuksen sivuille. Tietojen etsinnässä keskitytään pääosin suomenkieliseen ja Suomessa tehtyyn tutkimustietoon.

Vaikuttavuusvirittäjät-palvelun toiminta jatkuu ja alkuruuhkan jälkeen toivotaan yhteydenottoja myös niiltä hyvinvointialueilta, joita ei ole saatu vielä mukaan.  

Kutsu vaikuttavuusvirittäjät alueellenne (vaikuttavuuskeskus.fi)

Yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa

Vaikuttavuuskeskus aloitti tämän vuoden alussa aktiivisen yhteistyön hyvinvointialueiden kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueille (YTA-alueille) järjestetään tapaamisia neljä kertaa vuodessa. Tapaamiset on jaettu eri aihepiireihin. Alkuvuodesta keskityttiin kokemuksiin vaikuttavista palveluista ja menetelmistä ikääntyneiden ja lapsiperheiden palveluissa. Tapaamisissa luodaan hyvinvointialueille koko maan kattavia yhteistyöverkostoja.

– YTA-tapaamiset ovat saaneet innostuneen vastaanoton ja tapaamisissa on jo sovittu yhteydenotoista alueiden välillä, kertoo projektisuunnittelija Katariina Similä.

Vaikuttavuuskeskuksen kuukausittaiset teemat 

Vaikuttavuuskeskuksen verkkosivuilla maaliskuussa käynnistetyt kuukausittaiset teemat tarjoavat mahdollisuuden syventyä eri sosiaali- ja terveydenhuollon alojen vaikuttavuuskysymyksiin. Maaliskuun teemana oli vähähyötyiset hoidot ja palvelut. Kevään aikana kerrotaan hoitotyön ja fysioterapian vaikuttavuudesta. 

Lue lisää: https://vaikuttavuuskeskus.fi/

Vaikuttavuuskeskus

Sosiaali- ja terveysalan vaikuttavuuskeskus on osa STM:n johtamaa vaikuttavuuden edistämisen kansallista kokonaisuutta. Vaikuttavuuskeskusta valmistellaan EU:n Kestävän kasvun ohjelman RRP-rahoitteisessa HOPPU-hankkeessa Pirkanmaan hyvinvointialueen koordinoimana yhteistyössä Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän kanssa. Vaikuttavuuskeskuksen päämääränä on koota yhteen tietoa kansallisesta vaikuttavuudesta ja osaamisesta. Olennaista on tuoda potilaiden ja asiakkaiden elämänlaatua ja palveluiden kustannustehokkuutta parantava vaikuttavuusajattelu kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.

Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP) Pirkanmaan HOPPU-hanke on rahoitettu Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. 

Euroopan unionin lippu. Euroopan unionin rahoittama NextGenerationEU.