Filosofian tohtori Kati Kristiansson on muutosjohtaja, jonka uran juuret ovat syvällä genetiikan tutkimuksessa. Edelliset 20 vuotta hän on rakentanut kotipesää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL).
− Aloitin kesätyöläisenä ja jäin tekemään väitöskirjaa genetiikan aiheesta. Sen jälkeen käväisin post doc -tutkijana Cambridgessa Englannissa Wellcome Trust Sanger Instituutissa ja palasin THL:ään tekemään tutkimusta kansantautien genetiikasta.
Vähitellen Kristiansson ajautui johtamistehtäviin ja genetiikka asettui omaan lokeroonsa, yhdeksi osaksi tutkimuskentän kiehtovaa monimuotoisuutta. Lähdön hetkellä hänen kansantautien tutkimuksen tiimissään oli liki 40 tutkijaa ja asiantuntijaa sekä noin sata vierailevaa tutkijaa.
− Nautin, kun sain olla monenlaisten tutkimusaiheiden ja erilaisten hankkeiden kanssa tekemisissä. En osaisi valita yhtä omaa mielenkiinnon kohdetta. Siksi myös Pirhan tutkimus- ja kehitysjohtajan paikka tuntui omalta ja kiinnostavalta.
Muita paikkoja Kristiansson ei ollut THL-uransa aikana edes hakenut. Nyt oma tiimi alkoi kuitenkin tuntua valmiilta ja muutosjohtajan mieli kaihosi eteenpäin.
− Tasainen työ ei taida olla minun juttuni. Jos on asioita, jotka pitäisi saada tehtyä uudella tavalla tai paremmin, niin olen sellaisessa ollut aina mielelläni mukana.
− Tässä tehdään yhteistyötä monenlaisten toimijoiden kanssa ja tuetaan ihmisten hyvinvointia, kestävää yhteiskuntaa ja terveyttä. On mielekästä nähdä se, että työllä on ihmisiä auttava vaikutus.
Hoppu aloittaa laajat hankkeet
Hyvinvointialueelle siirryttäessä organisaatioon syntyi uusi TKIO-vastuualue, joka niputtaa yhteen tutkimuksen, kehittämisen, innovaatiot ja osaamisen. Kristiansson pitää yhdistelmää vahvana ja järkevänä kokonaisuutena: kaikki neljä kirjainta kytkeytyvät luontevasti toisiinsa.
− Tays Tutkimuspalvelut on tutkijoita hyvin palveleva kokonaisuus, joka siirtyi Pirhaan eniten sellaisenaan. Jatkossa tarkoitus on, että tutkijat koko hyvinvointialueen laajuudelta pääsevät hyödyntämään näitä palveluja ja teemme laajasti yhteistyötä esimerkiksi Sisä-Suomen yhteistyöalueella.
− Kehittämiseen hyvinvointialueella halutaan priorisoida hyvin vahvasti. Tarkoitus on, että isot konsernitason hankkeet tulevat jatkossa hallinnoitaviksi TKIO-vastuualueelle. Niistä ensimmäinen eli laaja kehittämishanke Hoppu onkin juuri käynnistynyt.
− Kirjaimista I on meillä eniten alussa, varsinaisia innovaatiohankkeita ei ole vielä menossa. Tavoitteena on luoda innovaatiotoiminnasta mielentilaa ja kulttuuria: ilmapiiriä, jossa tekijät haluavat kehittää omaa työtään ja potilaiden palveluja. Kun kokeilemme, uudistumme ja olemme rohkeita, alkaa innovaatioitakin syntyä.
− Osaamisen kirjain taas sisältää ennen kaikkea hyvän opetus- ja harjoitteluverkoston luomista, jossa yliopisto, ammattikorkeakoulu, toisen asteen koulutus ja muu sote-alan koulutus tekevät yhteistyötä sekä toimivat tehokkaasti ja kaikkia edesauttavasti.
Peruspalveluista uusia avauksia
TKIO-toimialueen nelikko yhteensä on Kristianssonin silmissä suuri mahdollisuus.
− Kun avaudumme myös peruspalvelujen puolelle, saamme erilaisia näkökulmia ja uusia lähtöjä niin tutkimukseen kuin kehittämiseen. On myös kiinnostavaa nähdä, millaista yhteistyötä syntyy hyvinvointialueiden välille. Tavoitteena on luoda rakenteet, jotka antavat kaikille toimijoille mahdollisuuden tulla paremmiksi.
Kun muutoksessa elää, se Kristianssonin mukaan tarjoaa aina myös onnistumisen tunteita.
− Epävarmuus on sellainen tunne, jota en hyvin itsekään siedä. Muutoksen keskellä tärkeintä on saada riittävästi tietoa siitä, mitä on meneillään. Toivon kaikille tässä kentällä uteliaisuutta ja avoimuutta. Yhteinen hyvä meininki kannattelee meidät muutoksen yli.