Pirkanmaan hyvinvointialueella sopimuspalokunnat ovat tärkeässä roolissa pelastustoimen hälytystehtävillä. Myös maakunnan kokonaisturvallisuuden rakentumista tarkasteltaessa sopimuspalokuntatoiminta on merkittävä tekijä.
Sopimuspalokunta tarkoittaa sitä, kun hyvinvointialue tekee alueella toimivan tahon kanssa sopimuksen pelastustehtävien hoitamisesta. Yleisimmin tämä taho on VPK-yhdistys, mutta sopimus voidaan tehdä myös esimerkiksi tehdaspalokunnan kanssa. Pirkanmaalla toimii kaikkiaan 54 sopimuspalokuntaa, ja näistä seitsemän on joko teollisuus- tai sotilaspalokuntia ja loput ovat eri puolella maakuntaa toimivia VPK-yhdistyksiä. Pirkanmaalla yhdenkään sopimuspalokunnan lakkauttamista ei ole suunniteltu.
Hyvinvointialue on sitoutunut kehittämiseen
Pirkanmaan hyvinvointialueen vs. pelastusjohtaja Teemu-Taavetti Toivonen kertoo, että sopimuspalokuntatoimintaan panostetaan, koska se on korvaamaton osa toimintaa.
– Sopimuspalokunnat ovat keskeinen osa alueen turvallisuusverkostoa – niin pelastustoiminnassa kuin hätätilapotilaan ensivaiheen hoidossa. Toiminta on arvokasta, ja sen kehittäminen sekä ylläpito ovat meille hyvinvointialueella tärkeä ja kunnianhimoinen tehtävä, Toivonen mainitsee.
Toivosen mukaan etenkin maakunnan reuna-alueilla sopimushenkilöstön rooli korostuu. Pirkanmaan hyvinvointialue on sitoutunut toiminnan kehittämistyöhön pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti.
– Kehittämistyömme pohjautuu vaikuttavuuteen, ja tarkastelemme sopimuspalokuntatoimintaa samoilla perusteilla kuin kaikkea muutakin hyvinvointialueen palvelutuotantoa. Näin varmistamme, että rajallisilla resursseilla saadaan paras mahdollinen hyöty koko Pirkanmaan asukkaille.
Yhteistyö vahvaa
Pirkanmaan hyvinvointialueella säästötoimia ei sinällään ole kohdistettu sopimuspalokuntatoimintaan, vaan yhteistyö on jatkunut vahvasti nyt hyvinvointialueiden aikanakin. Toivonen kertoo, että joitakin hälytysvastemuutoksia on tehty osana vasteiden kokonaistarkastelua.
– Hälytysvasteita tarkastellaan jatkuvasti toiminnan tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta. Yhteistyö sopimuspalokuntien kanssa jatkuu kuitenkin vahvana ja sitä kehitetään edelleen – tavoitteena on vahva, toimiva ja tasa-arvoinen pelastus- ja ensihoitojärjestelmä koko alueella, Toivonen painottaa.