Viime viikolla vietettiin Vanhustenviikkoa, jonka teema "Onni kasvaa yhteisössä" muistuttaa siitä, kuinka kulttuuri voi vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tuoda iloa ikäihmisten arkeen.
Kulttuuri kuuluu kaikille
Kaikissa hyvinvointialueen ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä asukkaille järjestetään monipuolista harraste- ja kulttuuritoimintaa, joka toteutuu asukkaiden toiveiden ja yksiköiden omien vahvuuksien mukaisesti.
Kulttuurihyvinvoinnin ydinajatus on, että jokainen voi toteuttaa itselleen mieluista tapaa nauttia kulttuurista ja taiteesta. Kulttuuriin liittyvät kiinteästi myös yhteisöllisyys ja yhdessäolo: Se on hyvä syy tulla koolle ja tavata muita ihmisiä.
Kulttuurihyvinvointi ei ole vain mahdollisuus, vaan se on jokaisen oikeus.
– Meille on tärkeää, että ikäihmisten kulttuuriset oikeudet toteutuvat. Meillä on mahdollisuus tehdä sitä monin eri tavoin, kertoo ikäihmisten asumispalveluiden palvelujohtaja Minna Nummi.
Kulttuurin tulisi tavoittaa myös ne, jotka eivät itse pääse sen äärelle. Kulttuuri on olennainen osa kokonaisvaltaista hyvinvointia, ja sen vaikutukset ulottuvat sekä asukkaiden että henkilöstön arkeen – tuoden iloa, yhteisöllisyyttä ja uusia näkökulmia.
Juuri tällainen yhteisöllisyyden vahvistaminen oli keskiössä Vanhustenviikon teemassa "Onni kasvaa yhteisössä". Teeman voi ajatella muistuttavan myös siitä, kuinka kulttuuri voi rakentaa merkityksellisiä kohtaamisia ja yhteenkuuluvuuden tunnetta hoivaympäristöissä. Taide ja kulttuuri tarjoavat välineitä vuorovaikutukseen, muistojen jakamiseen ja yhteisten kokemusten syntymiseen. Taiteen ja kulttuurin kautta yhteisöllisyys voi kasvaa ja vahvistua, kun kulttuurihyvinvointi otetaan osaksi hoivayhteisön arkea ja siihen sitoudutaan yhdessä.
– Kulttuurihyvinvoinnin edistäminen syntyy yhteisestä tahdosta ja arjen teoista. Kun koko työyhteisö sitoutuu kulttuurin tuomiseen osaksi hoivatyötä, syntyy tilaa kohtaamisille, oivalluksille ja merkityksellisyyden vahvistumiselle. Kulttuuriohjaaja sytyttää kipinän ja toimii suunnannäyttäjänä, mutta koko työyhteisö pitää liekin elossa, kulttuurihyvinvoinnin suunnittelija Hanna Korhonen tiivistää.
– Esimerkiksi Helsingissä ikäihmisten palveluiden koko henkilöstö käy lyhyen valmennuksen kulttuurisesta vanhustyöstä. Olemme pohtineet, voisiko sama onnistua Pirkanmaallakin, Kangasalan ja Pälkäneen alueella toimiva kulttuuriohjaaja Elina Salmi sanoo.
Salmi ja Korhonen olivat tutustumassa Helsingissä soten kulttuurihyvinvoinnin toimintaan. Helsingissä kulttuurinen vanhustyö on juurtunut henkilöstön työhön jo syvällisemmin, sillä se on oleellinen osa henkilöstön työskentelytapaa, ja se on esimerkiksi mukana hyvinvointisuunnitelmassa.
Salmi ja Korhonen korostavat, että usein kulttuurihetkiin osallistuminen on työhyvinvointia lisäävä ja hyvää mieltä tuova kokemus hoitohenkilöstöllekin.
– Yhdessä koettu kulttuurihetki voi avata oven uudenlaiseen vuorovaikutukseen. Kulttuurihetket ovat mahdollisuus nähdä asukkaista aivan uusia puolia. Se voi tuoda mielekkyyttä koko työhön, Salmi ja Korhonen toteavat.
Kulttuurinen vanhustyö lähtee liikkeelle henkilökohtaisista tarpeista ja mielenkiinnoista
– Ajattelen, että kulttuurinen vanhustyö tarkoittaa kohtaavaa asennetta. Siinä huomioidaan jokaisen asukkaan henkilökohtaiset kulttuuriset tarpeet ja pyritään vastaamaan niihin, sanoo Salmi. Salmi on ollut mukana kokoamassa ikäihmisten parissa työskenteleviä kulttuurisen vanhustyön äärelle.
Hän saa toisinaan selventää, mitä kulttuurilla tarkoitetaan. Ihmisillä voi olla omat käsityksensä kulttuurista, mutta kulttuurisen vanhustyön keskiössä on ikäihmisten omat toiveet ja tarpeet.
– Selvitämme, mikä on kullekin ikäihmiselle tärkeää ja mielekästä, Salmi tähdentää.
Monille ikäihmisille tanssiminen ja tanssit ovat tärkeitä. Vaikka ikäihmisten liikkuminen olisi rajoittunutta, heille silti järjestetään mahdollisuus tanssia esimerkiksi tuolilla istuen tai sängyssä, jos tanssi on asukkaan sydäntä lähellä.
– Otamme selvää, minkälaisesta musiikista asukkaamme tykkäävät ja etsimme mieluisaa kuunneltavaa eri kanavista, Salmi selittää.
Salmi pitää viikoittaisia taidepajoja asukkaille. Ne voivat sisältää musiikkia, kuvataidetta, tanssia, muistelua, teatteria tai luontokokemuksia.
Lisäksi kulttuuriohjaajan perustyöhön kuuluvat yksilölliset kohtaamiset, joissa voidaan vaikkapa lukea, kuunnella musiikkia tai soittaa itsekin.
– Muistisairaan ihmisen kanssa kohtaamiset voivat olla kosketusta ja läsnäoloa, ikään kuin keskustelua ilman sanoja, Salmi kuvailee.
Silloin tällöin lähdetään myös retkille asukkaiden toivomiin kohteisiin.
– Viime kesänä kävimme Sara Hildénin taidemuseossa Tampereella, jossa nautimme myös terassikahvit.
Kangasalta kohti koko Pirkanmaata
Pirkanmaan alueella etenkin Kangasalla ja Pälkäneellä on jo pidempään panostettu erityisesti kulttuurihyvinvointiin, ja Kangasalan mallia ollaan nyt juurruttamassa laajemmin hyvinvointialueelle. Myös esimerkiksi Tampereen Koukkuniemessä kulttuurisella vanhustyöllä on pitkät perinteet ja omat sisäiset verkostonsa.
Kulttuuriohjaajat Marianne Nurmi, Elina Salmi ja Sini Muranen ovat kulttuurisen vanhustyön ryhmän perustajajäseniä.
Ikäihmisten kulttuurista kiinnostuneiden ryhmä keskittyy alkuvaiheessa ympärivuorokautisen palveluasumisen kulttuuriseen vanhustyöhön.
– Suunnitelmana on vahvistaa kulttuurista yhteistyötä muihinkin ikäihmisten palveluihin, kertoo Nummi.
Ryhmän toimintaan on haettu ideoita ja oppia pääkaupunkiseudulta, jossa vastaava ryhmä on toiminut jo pitkään.
– Ryhmä on tärkeä yhteistyöfoorumi kulttuuri- ja virikeohjaajille, jotka toimivat usein yksin omassa työyksikössään, kertoo Korhonen.
Ryhmä avaa mahdollisuuksia vaihtaa ajatuksia ja jakaa osaamista kollegoiden kanssa.
”Kehossa tuntuu hyvältä, kipeissäkin kohdissa.”
Asukas tanssillisen tuokion jälkeen.
“Enpä minä tällaista osannut odottaa. Tämä oli ihan mahtava asia.”
Asukas kulttuuriohjaajan pitämän yksilökohtaamisen jälkeen.
“Sykähdyttävää. Kyllä oikeen tosiaan se tuntui tuolla elimissä.”
Asukas kulttuuriohjaajien avoimien harjoitusten jälkeen.
Tämä on viimeinen osa juttusarjaa, joka käsittelee Vanhustenviikkoa ja tämän vuoden teemaa Pirkanmaan hyvinvointialueella. Vanhustenviikon teema ”Onni kasvaa yhteisössä” näkyy meillä monella tavalla. Haluamme varmistaa, että ikääntyneet eivät tunne oloaan yksinäisiksi, vaan saavat onnea elämäänsä yhteisön keskellä – olivatpa he sitten sairaalassa, lähitoreilla tai ikääntyneiden palveluissa.
Lue juttusarjan aiemmat artikkelit:
Onni kasvaa yhteisössä - lähitorit tuovat ihmiset yhteen
Onni kasvaa yhteisössä - etäyhteydet tuovat läheiset lähelle
Onni kasvaa yhteisössä - sairaalan potilaanakin on mahdollista kokea yhteisöllisyyden tunnetta