Kliininen lääketutkimus on ainoa tapa tuoda käyttöön uusia lääkkeitä. Samalla moni potilas saa jo matkan varrella hyötyä lääkkeestä, joka on tulevaisuuden hoitoa.
– Riemun hetkiä ovat ne, kun kokeiltava lääke antaa potilaan elämälle uuden käänteen. Jos vaikka saa kohdata teini-ikäisten lasten äidin, jonka syöpä onnistuttiin lääketutkimuksen ansiosta nujertamaan kymmenen vuotta sitten, kuvaa osastonylilääkäri Minna Tanner lääketutkimuskeskus FONKista.
Tanner on rintasyövän spesialisti ja syöpätutkija, jolla on tällä hetkellä meneillään puolisen tusinaa lääketutkimusta, joihin otetaan uusia levinnyttä rintasyöpää sairastavia potilaita. Lisäksi hän on mukana kansallisessa tutkijalähtöisessä FINPROVE-tutkimuksessa, jossa etsitään täsmälääkkeitä eri syöpien kiinteisiin kasvaimiin.
FINPROVE on kohdistettu potilaille, joilla ei nykyisen tiedon valossa ole enää olemassa hoitomahdollisuutta ja joiden kanssa on siirrytty palliatiiviseen hoitoon.
– Analysoimme kasvaimia ja selvitämme, millaisia geneettisiä muutoksia niissä on. Tämän tiedon avulla voimme löytää uusia täsmälääkkeitä. Mahdollisesti ihan uusia tai sellaisia, joita käytetään jo jonkin toisen syövän hoidossa, Tanner sanoo.
Useita uusia täsmälääkkeitä
FINPROVE-tutkimuksessa on mukana useita kansainvälisiä lääkeyrityksiä ja se on saanut muun muassa Syöpäjärjestöjen suurapurahan. Päätutkijana koko hankkeessa toimii Katriina Peltola HUSista, ja siinä ovat Taysin lisäksi mukana Turun ja Kuopion yliopistolliset sairaalat.
Tutkijaryhmä tapaa joka viikko yhteisessä kokouksessa, jossa on mukana laaja joukko asiantuntijoita syöpälääkäreistä genetiikan ja patologian asiantuntijoihin. Lisäksi Euroopassa on meneillään vastaavan kaltaisia tutkimuksia, joiden kanssa on tarkoitus lyödä tiedot yhteen tulevaisuudessa.
– Uskon, että tämän tutkimuksen avulla löytyy useampia uusia täsmälääkkeitä, joille saadaan Euroopan lääkeviraston (EMA) hyväksyntä. Uuden lääkkeen markkinoille saaminen on helposti kymmenen vuoden mittainen tie, mutta hienoa tässä on, että jo kehitystyön aikana moni potilas hyötyy lääkkeestä.
Lääketutkimusta jokaiselle potilasryhmälle
Syöpälääketutkimuskeskus FONK perustettiin vuonna 2015, jotta Tays Syöpäkeskus pystyisi vastaamaan paremmin kilpailuun kansainvälisistä lääketutkimuksista. Tällä hetkellä FONKissa on avoimena liki 40 potilaita rekrytoivaa kansainvälistä syöpälääketutkimusta, joissa tutkitaan eri syöpiä.
Ei ole itsestään selvää, että lääketutkimuksia saadaan Suomeen ja Tampereelle. Tannerin tavoitteena kyllä on, että FONK pystyisi tarjoamaan jokaiselle potilasryhmälle mahdollisuuden osallistua lääketutkimukseen.
– Maine ja kontaktit kansainvälisissä tutkijaverkostoissa kertyvät vuosien ja vuosikymmenien aikana. Pitää olla näyttöä tutkimusosaamisesta ja fasiliteetit kunnossa – ja niin meillä onkin. Kun Itä-Eurooppa kilpailee hinnalla ja Keski-Eurooppa väestömassalla, me kilpailemme laadulla ja luotettavalla tekemisellä.
– Meillä on hyvät julkiset rekisterit, jotka kertovat potilaan kohtalon senkin jälkeen, kun hän ei ole enää meillä hoidossa. Kaikissa maissa ei ole tietoa esimerkiksi kokonaiselossaoloajasta, jolloin tulokset ovat epäluotettavia ja vajaita.
Samoin tutkimuksen dokumentointi on tärkeä laadun mittapuu. Siinä on vaatimustaso kymmenessä vuodessa kasvanut Tannerin mukaan aivan uusiin sfääreihin.
– Lääketutkimuksissa dokumentoinnin vaatimus on todella tiukkaa, melkeinpä jokainen sylkäisy on kirjattava muistiin. Meillä tämä osataan tehdä protokollan mukaisesti ja siihen myös maailmalla luotetaan.
Laman ansiosta tutkijaksi
Tanner on tehnyt syöpälääketutkimusta toistakymmentä vuotta ja oli kantavana voimana, kun FONK perustettiin Tays Syöpäkeskukseen. Tutkijanuransa hän aloitti kuitenkin jo noin 30 vuotta sitten.
– 90-luvun lama oli sikäli erikoista aikaa, että lääkärin töitä oli heikosti tarjolla, mutta hallitus satsasi tutkimukseen. Sitä kautta minäkin ajauduin äitiyslomaltani tekemään perustutkimusta syövän mekanismeista. Sain tehdä väitöstutkimuksen huippuohjaajien kanssa ja siitä tuli tikettini loppuelämän tutkijanuralle.
Alun perin Tanner halusi gynekologiksi mutta päätyi erikoistumaan onkologiksi. Sitä ennen hän oli opiskellut myös solu- ja molekyylibiologiaa.
– Päädyin tekemään translationaalista tutkimusta eli tutkimusta, jossa pyritään viemään löydöksiä mahdollisimman ketterästi laboratoriosta potilaalle ja takaisin laboratorioon. Se antoi hyvät pohjat myös kliiniselle tutkimukselle ja lääketutkimukselle.
Solubiologiaan pohjautuu myös saavutus, jonka Tanner mainitsee yhdeksi merkittävimmistä löydöksistään uransa varrelta.
– Kehitimme yhteistyössä syöpäbiologian professori Jorma Isolan kanssa solulinjamallin, joka on käytössä yli sadassa tutkimuslaboratoriossa ympäri maailman. Sen avulla on pystytty kehittämään aggressiivisen rintasyöpään useita uusia HER-2-täsmälääkehoitoja, jotka ovat pelastaneet potilaiden henkiä.