Lähisuhdeväkivalta on Suomessa valitettavan yleistä eikä siltä suojaa varallisuus tai yhteiskunnallinen asema. Nykyisen tai entisen parisuhdekumppanin taholta fyysistä väkivaltaa, väkivallan uhkaa tai seksuaaliväkivaltaa on kokenut 34 prosenttia naisista ja 18 prosenttia miehistä. Etenkin naiset kohtaavat väkivallan kierrettä, jossa henkinen ja fyysinen väkivalta on monimuotoista ja toistuvaa. Väkivallan kierre on usein ylisukupolvinen. Lapsuudessa sekä itse koettu että todistettu vanhempien tekemä väkivalta lisää todennäköisyyttä kokea myöhemmin elämässä parisuhdeväkivaltaa. (Tilastokeskus 2023.)
Lähisuhdeväkivalta on ilmiönä vaiettu, vaikka sen yleisyys ja yhteiskunnallinen merkittävyys tekevät siitä keskeisen, rakenteellisen ongelman. Väkivalta on Suomessakin sukupuolittunutta eikä sitä ole pystytty merkittävästi vähentämään. Pelkästään naisiin kohdistuneesta fyysisestä parisuhdeväkivallasta aiheutuu 150 miljoonan euron terveydenhuollon lisäkustannukset vuodessa. Yhteiskunnallisesti kokonaiskustannukset ovat tätä vieläkin suuremmat. Lähisuhdeväkivaltaa kokevat ihmiset käyttävät sosiaali- ja terveyspalveluja jopa kaksinkertaisesti enemmän kuin ei-lähisuhdeväkivaltaa kokeneet. Merkittävästä käytöstä huolimatta lähisuhdeväkivallan uhreja ei tunnisteta palveluissa, mikä on yksi syy siihen, ettei väkivallan ilmentyminen vaikuta vähenevän.
Sosiaalinen raportti rakensi monialaista yhteisymmärrystä ja yhteistyötä
Laadimme lähisuhdeväkivallan ilmentymisestä ja kehittämistoimista sosiaalisen raportin, joka valmistui helmikuussa 2025. Idea yhteisen sosiaalisen raportin laatimisesta syntyi jo keväällä 2024. Sosiaalisen raportin toteutukseen osallistui laaja joukko sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia hyvinvointialueen eri yksiköistä sekä Tampereen Kaukajärven ja Hämeenkadun turvakotien henkilöstöä. THL:n vuosittain keräämät turvakotityön tilastot vuodelta 2023 viittasivat siihen, että Pirkanmaalla turvakotijaksot olivat pitkiä verrattuna kansalliseen keskiarvoon (Nipuli & Mielikäinen 2024). Vuonna 2024 asiakkaita oli lähes 200 enemmän kuin edellisenä vuonna. Turvakotijaksojen pitkittyminen ei aiheuta ongelmia ainoastaan turvakodissa oleville asiakkaille, vaan myös turvakotipalvelua tarvitseville asiakkaille. Lähisuhdeväkivalta nousi erityisen julmalla tavalla esiin yhteiskunnallisena ongelmana Pirkanmaalla vuonna 2024. Huolenilmausten ja juhlapuheiden sijaan ongelman ratkaisemiseksi vaaditaan tekoja.
Sosiaalisessa raportissa tarkastelimme henkilöstölle suunnattujen kyselyjen ja tiedonkeruun avulla henkilöstön osaamisen nykytilaa sekä kehittämistarpeita yhteistyön ja osaamisen osalta. Aineistojen, kansainvälisten suositusten ja kansallisen lainsäädännön pohjalta laadimme toimenpide-ehdotuksia Pirkanmaan hyvinvointialueelle osaamisen vahvistamiseksi, organisaation monialaisen työn ja palveluintegraation vahvistamiseksi sekä johtamisen osalta erityisen vaativien tilanteiden tukirakenteiden luomiseksi. Toimenpide-ehdotukset ovat hyvin konkreettisia ja pohjautuvat aineistoista ja ohjaavista asiakirjoista nouseviin tavoitteisiin. Aineistoissa tunnistettiin ja tunnustettiin väkivallan tunnistamisen, riskinarvion ja -hallinnan sekä palvelujen järjestämisen haasteet ja puutteet. Tuki- ja konsultaatiorakenteiden tulee olla toimivia ja olemassa olevia näyttöön perustuvia työmalleja tulee hyödyntää systemaattisemmin.
Väkivaltatyön orientaation läpileikkaavuus kaikissa hyvinvointialueen palveluissa ei ole vain ihanne, vaan välttämättömyys, jotta yksikään väkivallan uhri ei jää tunnistamatta tai auttamatta. Aineistojemme ja ohjaavien asiakirjojen perusteella olemme muodostaneet viisi tavoitetta Pirkanmaan hyvinvointialueen väkivaltatyölle. Ne ovat: THL:n lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake on systemaattisesti käytössä Pirkanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluissa; Moniammatillisen MARAK -riskinarviointimenetelmän jatkokehittäminen ja implementointi.; Ammattilaisten osaamisen ja näyttöön perustuvan menetelmäosaamisen vahvistaminen Pirkanmaan hyvinvointialueen peruspalveluissa; Henkilöstön tuki- ja konsultaatiorakenteen kehittäminen ja implementointi väkivaltakysymyksissä; Monialaisen palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelmien kehittäminen.
Sosiaalisen raportin toimenpide-ehdotuksia on jo lähdetty konkreettisesti edistämään Pirkanmaan hyvinvointialueella. Esimerkiksi perehdytykseen viedään systemaattisesti lähisuhdeväkivallan teemoja. Työmenetelmien kehittäminen alkaa erityisen intensiivisesti syyskuussa, kun ESR+-rahoitteinen Polulle-hanke käynnistyy. Keväällä 2025 käynnistyy myös Pispalaan naiserityinen asumispalveluyksikkö, jonka yhteyteen saamme turvakotipalveluja.
Lähteet:
- Nipuli, S. & Mielikäinen, L. (2024) Turvakotipalvelut 2023 Turvakotien asumispäivien määrä kasvussa 2023. THL Tilastoraportti 26/2024.
- Tilastokeskus (2023) Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-244-717-3