Taide leikkaussalin ympäristössä voi vähentää potilaiden jännitystä ja ahdistuneisuutta. Musiikki voi toimia kivunhoidon tukena tai rauhoittaa levotonta potilasta. Kulttuurin keinoin voidaan tukea henkilökunnan hyvinvointia.
Sairaalapalvelujen kulttuurihyvinvointisuunnitelma kokoaa yhteen tavoitteita ja menetelmiä, joiden avulla kulttuurin keinot voitaisiin ottaa entistä paremmin käyttöön sairaalan arjessa ja potilaiden hoidossa.
Suunnitelman kirjoittaja ja työryhmän vetäjänä toiminut terveyden edistämisen koordinaattori Sini Laukkanen sairaalapalveluista korostaa, että lukuisat tutkimukset kertovat taiteen tekemisen ja kokemisen hoitavasta vaikutuksesta.
− Taide ja kulttuuri voi tukea selviytymistä erilaisten akuuttien ja kroonisten sairauksien kanssa. Sitä ei aina muisteta, miten tutkituista menetelmistä tässä on kyse.
Taidetta mieltymysten mukaan
Taide ja muu kulttuuri ovat näkyneet sairaalaympäristössä monin tavoin tähänkin asti. Mittava Raimo Anttilan taidekokoelma on levittäytynyt sairaaloiden tiloihin, sairaalaklovnit viihdyttävät pikkupotilaita sekä erilaisia taide- ja kulttuuritapahtumia on järjestetty.
− Potilaiden hoidossa melko vakiintuneesti tarjotaan potilaille musiikkia magneettitutkimuksen aikana. Musiikin avulla voidaan myös vähentää esimerkiksi vahvojen kipulääkkeiden tarvetta, edistää toipumista toimenpiteen jälkeen tai auttaa käsittelemään tunteita ja sairauden hyväksymistä.
Psykiatrisessa hoidossa taiteen keinoja käytetään jo hyvinkin laajasti. Sama olisi Laukkasen mukaan tervetullutta myös somaattiselle puolelle. Potilaan rooli voi tuntua välillä hyvinkin kurjalta. Taide voi tuoda siihen lohtua.
− On olennaista tunnistaa potilaat, jotka hyötyvät taiteesta ja huomioida kulttuurilliset tarpeet hoidon suunnittelussa. On myös hyvä huomioida, että kulttuurin ja taiteen kokemus on aina yksilöllistä. Kaikki eivät pidä sairaalaklovneista tai Beethovenista.
Tarvitaan sitoutumista kaikilta
Kulttuurihyvinvointisuunnitelman päätavoite on, että tietoisuus ja osaaminen taiteen ja kulttuurin menetelmistä lisääntyy ja menetelmiä hyödynnetään jatkossa entistä enemmän. Suunnitelmassa on kuvattu keskeiset tavoitteet vuosille 2023–2025. Tavoitteille on kuvattu toimenpide-ehdotuksia aikatauluineen sekä vastuu- ja yhteistyötahoineen.
Suunnitelma on toteutettu osana Kulttuurihyvoinvoinnin palveluohjaus Pirkanmaalla -hanketta, joka on saanut sosiaali- ja terveysministeriöltä valtionavustusta terveyden edistämisen määrärahasta.
Suunnitelmaa on ohjannut myös Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma, johon kirjatut tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset on sairaalapalvelujen omassa suunnitelmassa sovellettu sairaalaympäristöön.
− Suunnitelma toimii myös päätöksenteon tukena, jotta sairaalapalveluissa tehtäisiin kulttuurihyvinvointia tukevia päätöksiä. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää vahvaa sitoutumista kaikilta.
Tutustu suunnitelmaan ja lue lisää tavoitteista ja vastuutahoista:
Taiteella ja kulttuurilla lisää hyvinvointia -kulttuurihyvinvointisuunnitelma sairaalapalveluihin (2023–2025)
Kulttuurihyvinvointisuunnitelman työryhmä:
Sini Laukkanen, terveyden edistämisen koordinaattori
Heidi Leppänen, koordinointipäällikkö
Anita Niemelä, hallintokoordinaattori
Sari Haapalahti, palveluesimies
Marianne Suurkari, hoitotyön kliininen asiantuntija,
Kirsi Inget, ohjaaja
Anni Nylund, suunnittelija