Tiukasta rahoitusraamista huolimatta pirkanmaalaisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut on pystytty turvaamaan lakisääteisellä tasolla.
Tammi-kesäkuun aikana perusterveydenhuollossa hoitoon pääsi 91 prosenttia alle 23-vuotiaista kahden viikon määräajassa ja kaikki yli 23-vuotiaat kolmessa kuukaudessa. Hyvinvointialue on asettanut itselleen myös tiukemman oman tavoitteen, jonka mukaan kaikkien tulisi päästä perusterveydenhuollossa hoitoon kahdessa viikossa. Nyt 85 prosenttia yli 23-vuotiaista asiakkaista pääsi hoitoon kahden viikon sisällä. Erikoissairaanhoidossa 96 prosenttia potilaista sai hoitoa hoitotakuun mukaisesti.
Suun terveydenhuollossa 79 prosenttia alle 23-vuotiasta pääsi hoitoon kolmessa kuukaudessa ja yli 23-vuotiaista 92 prosenttia puolen vuoden kuluessa.
Ikäihmisten ympärivuorokautisissa asumispalveluissa paikan sai 96 prosenttia asiakkaista alle kolmessa kuukaudessa. Pidempään paikkaa joutuu odottamaan vain, jos tavoitteena on paikka jostakin erityisestä yksiköstä, jossa ei sillä hetkellä vapaita paikkoja.
Digitaalisten palvelujen käyttö on edelleen lisääntynyt. Eniten kasvua oli OmaTays-palvelun käytössä, sillä sen käyttö kasvoi 25 prosenttia edellisvuodesta. Reilu vuosi sitten käyttöön otetun Digiklinikan käyttö kasvoi 12 prosenttia. Digiklinikalla käydään kuukausittain liki 20 000 hoitoon liittyvää keskustelua.
Pelastustoiminnan toimintavalmiusaikaa koskevien tavoitteiden ja ensihoidon tavoittamisaikaa koskevien tavoitteiden saavuttamisessa on edelleen kehitettävää. Kesäkuussa hyvinvointialueella aloitti myös sote-tilannekeskus, jolla pyritään vähentämään muun muassa tarpeettomia käyntejä päivystyksessä ja kiirevastaanotolla sekä potilaskuljetuksia.
— Kasvaviin palvelutarpeisiin vastaaminen nykyisessä taloustilanteessa ja olosuhteissa haastaa meitä edelleen. Tämänhetkisen tilanteen valossa näyttäisi kuitenkin siltä, että sekä palveluiden saatavuus että talous toteutuvat tänä vuonna varsin hyvin. Onnistuminen vaatii myös loppuvuodelta tarkkaa työtä, sanoo hyvinvointialuejohtaja Juhani Sand.
Henkilöstö aiempaa tyytyväisempää
Hyvinvointialueen henkilöstön tyytyväisyys on kevään aikana kasvanut. Suositteluindeksi oli kesällä ensimmäistä kertaa positiivinen (+1). Sairauspoissaolojen määrä ei ole kuitenkaan vähentynyt suunnitellusti.
Vakinaisen henkilöstön määrä on alkuvuoden aikana kasvanut ja määräaikaisen henkilöstön määrä vähentynyt henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Vastaavasti vuokratyön kustannukset ovat vähentyneet 44 prosenttia eli seitsemän miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta.
Tulosennuste hieman yli talousarvion
Hyvinvointialueen ylijäämäksi ennustetaan noin 100 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa, että talousarvion ylijäämätavoite ylitettäisiin lopulta muutamalla miljoonalla eurolla. Ennusteen mukaan hyvinvointialue on onnistunut ostopalveluiden hallinnassa ja ne toteutuisivat talousarvion mukaisesti. Myös henkilöstökulut toteutunevat suunnitellusti, vaikka nousu edellisestä vuodesta on suuri. Uusien palkkaratkaisujen lisäksi vuokratyövoimaa ja ostopalveluita on pystytty korvaamaan omaa palvelutoimintaa lisäämällä.