Sairaanhoitajat Miko Ruohonen ja Siru Heikkilä ovat olleet uuden lasten- ja nuorisopsykiatrian rakennuksen suunnittelussa mukana jo vuosia.
Lastenpsykiatrian avohoidon yksikön sairaanhoitaja Siru Heikkilällä on kokemusta suunnittelutyöstä jo nykyisen Q-rakennuksen saneerauksen ajalta. Vanhan rakennuksen saneeraus asetti tuolloin omat rajansa suunnittelulle – nyt vaihtoehtoja oli käytössä enemmän.
–Suunnitteluvaihe eteni alussa todella vauhdikkaasti ja moni asia piti lyödä lukkoon jo varhaisessa vaiheessa. Seinien paikat, huoneiden sijoittelu ja värimaailma ovat suunnitelmissa jo valmiina, Heikkilä kertoo.
Lasten ja nuorten psykiatrian parissa työskentelevä henkilöstö on päässyt suunnittelun aikana vaikuttamaan tulevien tilojensa pohjaratkaisuihin: siihen, mihin mikäkin huone sijoittuu, missä kohdassa yhteiset tilat sijaitsevat ja missä henkilökunnan tilat ovat.
–Ulkoseinät oli lyöty arkkitehtisuunnitelmissa lukkoon, mutta sisätiloja voitiin vapaammin muokata, Heikkilä tiivistää.
Samalla on käyty läpi yksiköiden arkisia prosesseja ja pohdittu, miten tilaratkaisuilla voitaisiin niitä tehostaa.
–Esimerkiksi henkilöstön taukotilojen suhteen on yritetty ottaa huomioon niiden käytännöllisyys suhteessa useisiin käyttäjiin, Heikkilä sanoo.
Koska uudessa Y-rakennuksessa hoidettavat potilaat ovat lapsia ja nuoria, ovat heidän perheensä usein tiivisti hoidossa mukana.
–Pikkulapsiyksikössä on esimerkiksi mietitty, missä vanhempi voi luontevasti imettää mukana olevaa pienempää sisarusta. Joskus taas potilaan tilanne vaatii omaisen joustavampaa läsnäoloa, joka tilojen on mahdollistettava, Heikkilä sanoo.
Myös lasten ja nuorten mielipiteitä on kysytty matkan varrella.
– Lasten ääni on tullut kuuluviin lastenraadeissa ja yksilökäynneillä tapaamisissa kyseltynä. Heidän kanssaan on käyty esimerkiksi yksiköiden väripalettia läpi, Heikkilä kertoo.
Turvallisuus edellä
Nuorisopsykiatrian osaston sairaanhoitaja Miko Ruohonen korostaa, että käytännöllisyys ja turvallisuus on huomioitava erityisen hyvin, kun suunnitellaan tiloja psyykkisesti sairaille potilaille. Myös lainsäädäntö asettaa omat vaateensa.
–Käytännöllisyys ja turvallisuus ovat tärkeitä näkökulmia, ja nyt myös nykyisten Q- ja L-rakennusten kokemuksia voidaan ottaa huomioon. Myös EU:n ja Suomen lainsäädännölliset vaateet ovat vuosien aikana muuttuneet. Lainsäädäntö esimerkiksi velvoittaa, että jokaisessa huoneessa on oltava oma wc ja suihku. Meidän on suunniteltava tilat sellaisiksi, että itsetuhoisenkin nuoren kanssa tämä toteutuu turvallisesti. Meidän on esimerkiksi tärkeää tietää, milloin vessaan on menty.
–Ajassa elämällä voidaan myös vastata palvelutarpeen muutoksiin. Uudessa rakennuksessa nuorisopsykiatrian kokovuorokausiosaston potilaspaikkamäärä nousee kolmestatoista kuuteentoista paikkaan, Ruohonen jatkaa.
Myös potilaiden kulkureitit on otettu huomioon jo pohjaratkaisuja suunnitellessa. Potilaiden yksityisyyden säilymiseen on kiinnitetty erityistä huomiota ja äänieristykseen odotetaan parannuksia nykyisiin rakennuksiin verrattuna.
–Esimerkiksi suljetulle psykiatriselle osastolle saavutaan arviointitilan kautta. Siellä nuori tapaa lääkärin ja hoitajan. Tilan on oltava sellainen, ettei nuori pääse näkemään keitä osastolla on, eikä osastolta päästä näkemään, kuka osastolle olisi mahdollisesti tulossa. Tämän tilan toteuttaminen oikealla tavalla on toiminnan kannalta välttämätöntä, Ruohonen kertoo.
Henkilöstö odottaa uudelta rakennukselta sisätilojen lisäksi parempia ulkoilumahdollisuuksia. Uuden Y-rakennuksen ympäristöön on tulossa useita aidoilla suojattuja pihoja, minkä lisäksi rakennuksen sijainti Kaupin ulkoilumaastojen tuntumassa luo otolliset mahdollisuudet ulkoilulle.
–Jatkossa meillä on mahdollisuus käydä enemmän luonnossa. Pääsemme rauhallisempaan ympäristöön nopeammin, eikä heti tarvitse ylittää ratikkareittiä, Ruohonen kertoo.
–Hyvistä ulkoilumahdollisuuksista on hyötyä myös sairaalakoulun välitunneilla, joilla myös ulkoillaan, Heikkilä lisää.
Oppia ammennetaan aiemmista muutoista
Lasten- ja nuorisopsykiatrian suunnitteluyhteyshenkilöt ovat hyödyntäneet suunnittelutyössään oppeja aiemmista muutoista. Selvää on esimerkiksi se, että uudet tilat ja niihin sisältyvä teknologia vaativat myös koulutusta, jotta henkilöstö osaa hyödyntää niitä oikein.
Suunnitteluyhteyshenkilöt kävivät tutustumassa myös aikuispsykiatrian vuonna 2024 valmistuneeseen T-rakennukseen silloin, kun se oli vielä rakenteilla. Lasten- ja nuorisopsykiatrian työntekijät kiinnittivät rakennuksessa huomiota erityisesti hyvin suunniteltuun sisustukseen, valoisuuteen, hyvin sijoiteltuihin erityistiloihin sekä kestäviin ikkunarakenteisiin. Arkkitehtuurissa on huomioitu turvallisuusnäkökulmasta myös se, ettei potentiaalisia piilopaikkoja muodostu.
Valtakunnallisesti keskitettyä hoitoa tarjoavassa erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten psykiatrisessa tutkimus- ja hoitoyksikkö EVA:ssa työskentelevällä mielenterveyshoitaja Aku Jokiniityllä on myös takanaan jo yksi osaston muutto. EVA-yksikkö muutti vuonna 2019 Nokian Pitkäniemestä Tays Keskussairaalan kampukselle.
–Muutto Pitkäniemestä hoitui hyvin. Kaikille hoitajille jaettiin hieman työtehtäviä – yksi toimi esimerkiksi huonekaluvastaavana. Potilaiden muutto hoidettiin Taysin autolla parissa osassa ja se sujui hyvin. EVA-yksikön hoitojaksot ovat pitkiä, kuukausista jopa vuosiin venyviä. Nuoret kotiutuivat hyvin uusiin tiloihin. Tuleva muutto on helpompi, koska olemme jo valmiiksi samalla kampuksella.
Mielenterveyshoitaja Aku Jokiniityllä on takanaan jo yksi EVA-osaston muutto. Silloin toiminta siirrettiin Pitkäniemestä Tays Keskussairaalan kampukselle.
Suunnittelun loppuvaihe on käynnistymässä
Suunnittelun seuraavassa vaiheessa keskitytään keräämään tilannekuvaa – mitä toiminnallisia muutoksia yksiköissä on jo tehty ja mitä on vielä tarpeen tehdä.
–Tehtävämme on varmistaa, että tilat ja toiminta kohtaavat muuton koittaessa. Myös lasten, nuorten ja perheiden kanssa käydään vielä keskustelua ennen muuttoa, toiminnallinen projektipäällikkö Kirsi Arvonen sanoo.
–Suunnittelurintamalla on ollut hetken hiljaisempaa, mutta käynnissä ollut välivaihe on päättymässä. Uusi ohjausryhmämme aloitti kokoontumisen nyt kesäkuussa ja pian otamme yksiköiden yhteyshenkilöt mukaan tarkistamaan tilannetta. Samalla yksiköt saavat isot pohjakuvatulosteet seinilleen muistia virkistämään, Arvonen kertoo.
Vaikka vuonna 2028 koittavaan muuttoon on vielä aikaa, on senkin osalta aloitettava käytännön suunnittelu ajoissa, vähintään vuotta aikaisemmin.
–Lyömme hyvissä ajoin lukkoon muuttojärjestyksen, jaamme työtehtäviä ja käymme läpi, millaista tukea mihinkin yksikköön tarvitaan, Arvonen summaa.
–Kun seiniä valmistuu, pääsee henkilökunta tutustumaan uuteen rakennukseen. Kaikki pääsevät vierailemaan vähintään kerran.
Havainnekuva (© Työyhteenliittymä ManU) näyttää, miltä uusi lasten- ja nuorisopsykiatrian Y-rakennus tulee näyttämään. Taustalla aikuispsykiatrian T-rakennuksen hahmo.
Lasten- ja nuorisopsykiatrian uudisrakennus
- Rakentaminen alkoi tammikuussa 2025 vanhan Y-talon purulla. Keväällä 2025 työmaalla tehtiin louhinta- ja maanrakennustöitä. Kesällä 2025 aloitellaan myös perustustöitä.
- Rakennuksen on arvioitu valmistuvan alkuvuodesta 2028.
- Sijoittuu Tays Keskussairaalan aikuispsykiatrian (T-rakennus) lähelle.
- Kustannusarvio 67,27 miljoonaa euroa (sisältää vanhan Y-rakennuksen lunastuksen).