Pirkanmaan väestöstä yli 80-vuotiaiden osuus kasvaa suhteellisesti eniten seuraavien vuosien aikana. Se vastaa keskimäärin muiden hyvinvointialueiden kehitystä. Samalla kasvaa erityisesti hoivahenkilöstön tarve.
- Pirkanmaalla on muihin hyvinvointialueisiin verrattuna edelleen melko raskas palvelurakenne. Laitoshoidossa hoidetaan enemmän ihmisiä kuin maassa keskimäärin. Kustannusten kasvun hillitsemiseksi ja tulevaisuuden palvelujen turvaamiseksi tavoitteenamme on kehittää sellaisia palveluja, jotka tukevat itsenäistä asumista ja kevyempää palvelurakennetta sekä ikäihmisten, vammaisten että mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palveluissa, sanoo ikäihmisten ja vammaisten palvelujen palvelulinjajohtaja Päivi Tryyki.
Ilman merkittäviä rakenteellisia toimia kustannusten ennustetaan lähes tuplaantuvan vuoteen 2035 mennessä. Painopisteen siirtämisen kevyempiin asumispalveluihin arvioidaan hidastavan kustannusten kasvua merkittävästi. Tulevaisuudessa asiakkaita pyritäänkin ohjaamaan enenevässä määrin yhteisölliseen asumiseen ja perhehoidon piiriin laitosmaisen asumisen sijaan. Laitos tai sairaalan osasto ei ole ihmisen koti, tavoitteena on myös inhimillisten näkökohtien entistä parempi huomioiminen.
- Omaishoidon osuutta on tarpeen lisätä, mutta se edellyttää myös omaishoitajien tuen lisäämistä koska monet omaishoitajat ovat itsekin ikääntyneitä. Myös säännöllisen kotihoidon piirissä olevien määrään pyritään vaikuttamaan uusilla asumisen ratkaisuilla.
Pirkanmaalla vahvistettaisiin esityksen mukaisesti erityisesti ikäihmisten neuvonta- ja ohjauspalveluja sekä ennaltaehkäiseviä palveluja. Myös vammaisten ja ikäihmisten kotona asumista tukevia palveluja esitetään vahvistettavaksi. Teknologiaan pohjautuvia tuen muotoja kehitetään ja otetaan käyttöön kaikissa kokonaisuuksissa.
Kuntien ja järjestöjen rooli korostuisi palveluiden järjestäjänä ja tuottajana nykyistä enemmän sekä sosiaaliseen että terveyden hyvinvointiin painottuvien palvelujen kokonaisuudessa.
Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palveluissa yhteisöllistä asumista esitetään lisättäväksi huomattavasti, laitoshoidossa asumisesta siirryttäisiin kodinomaisempiin ja kuntouttaviin palveluihin. Mielenterveys- ja päihdeasumisen kokonaisuus on sirpaleinen ja se vaatii merkittävää kehittämistä ja kohdentamista jatkossa.
- Mielenterveys- ja päihdepalveluissa tarvitaan jatkossa lisää matalan kynnyksen ja kotiin tuotettavia palveluja. Kuntien palvelut ovat olleet keskenään erilaisia - hyvinvointialue korostaa asukkaiden yhdenvertaisuuden periaatetta, sanoo sosiaalityön johtaja Elina Anttila työikäisten sosiaalipalveluista.
Ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelmaa (IKI2035) täydennetään myöhemmin tänä syksynä palvelujen verkostolla sekä tuotantotapa-analyysillä. Myös erityisryhmien asumispalvelujen selvitystä jatketaan muun muassa laajemmalla vammaispalvelujen analyysillä, kuten esimerkiksi päivätoiminnan ja asumispalvelujen yhteisellä tarkastelulla.
Aluehallitukselle esitetään, että se maanantaina 18.9. lähettäisi kehittämisehdotukset laajalle kuulemis- ja keskustelukierrokselle muun muassa eri toimielimiin. Aluehallitus päättää palvelujen verkostosta loppuvuodesta.