Lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjan johtaja Titta Pelttari toteaa viime vuoden avohuollon ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän laskun osoittavan, että lapsille ja perheille on onnistuttu tarjoamaan apua oikeaan aikaan. Pirkanmaan hyvinvointialueella on tehty määrätietoisesti työtä, jotta lapset ja perheet saisivat apua oikea-aikaisesti ja tarpeensa mukaisella tavalla. Mukaan työhön on otettu koko lasten ja perheiden kanssa työskentelevä toimijaverkosto. Toimijaverkostoon kuuluvat erityisesti lasten ja perheiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa työskentelevät ammattilaiset sekä kuntien, järjestöjen, seurankuntien, Kelan ja oppilaitosten edustajat.
Palvelulinjajohtaja Pelttari korostaa, että perheiden tukemisessa kyse on kokonaisuudesta, jossa on mukana monia tekijöitä. Pirkanmaan hyvinvointialueella on meneillään tällä hetkellä iso uudistustyö lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä sosiaalihuollon palvelujen kokonaisuudessa.
- On kuitenkin hyvä muistaa, että lasten ja perheiden näkökulmasta hyvinvointia edistetään perheiden läheisverkostoissa, kuntien ja hyvinvointialueen tuottamissa kaikille tarjolla olevissa palveluissa, järjestöissä sekä seurakunnissa. Lasten kehityksen ja kasvatuksen tukeminen on meidän kaikkien yhteinen tehtävä, Pelttari huomauttaa.
Ero hyvinvoivien ja apua tarvitsevien lasten ja perheiden välillä kasvaa. Lastensuojeluilmoitusten määrien kasvussa näkyvät laajemmat yhteiskunnalliset lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Vaikka valtaosa lapsista ja perheistä voi hyvin, osalle perheistä kasautuu useita eri kuormittavia tekijöitä, jotka vaikuttavat koko perheen hyvinvointiin. Vanhempien ja lasten mielenterveys- ja päihdeongelmat, perheväkivalta, lapsen aggressiivisuus ja perheen sisäiset ristiriidat näkyvät korostuneesti ilmoitussyissä.
Haastavaan sosiaalihuollon tilanteeseen rakennetaan uusia ratkaisuja
Pirkanmaan hyvinvointialueella on lähdetty uudistamaan sosiaalihuollon palveluja asiakaslähtöisempään suuntaan. Tarkoituksena on yksinkertaistaa avun saantia ja vähentää ammattilaiselta toiselle pompottelua tilanteissa, joissa perheillä on avun tarve.
Asiakas voi olla yhteydessä sosiaalihuoltoon vuorokauden ympäri sähköisen Pyydä apua -lomakkeen kautta. Perhepalveluiden vastuualuejohtaja Terhi Huttunen kertoo, että sähköisen yhteydenoton tai asiakasohjaukseen tehdyn puhelinsoiton jälkeen perheeseen otetaan yhteyttä viimeistään kolmantena arkipäivänä yhteydenotosta. Kokenut ammattilainen lähtee yhdessä perheen kanssa miettimään, millaisesta avusta perhe hyötyisi, ja saattaa perheen oikean avun piiriin.
Myös lastensuojeluilmoitusta seuraavaa palvelutarpeen arviointia kehitetään. Palvelutarpeen arviointityön kehittäminen ja laadun lisääminen on tällä hetkellä merkittävä kehittämiskohde Huttusen johtamassa Perhepalvelujen kokonaisuudessa.
- Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa palvelutarpeen arviointityön jälkeen sosiaalityön palveluja tarvitsee merkittävästi pienempi määrä asiakkaita kuin tällä hetkellä, Huttunen toteaa.
Tänä vuonna on vahvistettu lapsiperheiden kotipalvelua, joka tarjoaa konkreettista apua perheiden kotiin. Myös sosiaali- ja perhetyön työntekijöiden tehtäviin on tehty merkittävä muutos. Uudessa toimintamallissa perhe- tai sosiaalityön tehtävissä työskentelevä ammattilainen jatkaa perheen kanssa työskentelyä, vaikka perheen tilanteessa tapahtuisi muutos. Näin perheen tai perheen kanssa työskentelevien yhteistyökumppaneiden ei tarvitse tutustua tilanteen muuttuessa uusiin työntekijöihin ja aloittaa työskentelyä alusta.
- Tavoitteenamme on tarjota perheille näiden tarvitsemaa apua ja tukea oikea-aikaisemmin ja räätälöidymmin, kertoo kotiin vietävien palvelujen kokonaisuudesta vastaava kehittämispäällikkö Marja Olli.
Asiakkuuden aikaisen työskentelyn yhdistäminen samalle työntekijälle auttaa myös työntekijää arvioimaan laadukkaammin tarjottavan avun vaikutusta.
- Tulevaisuudessa asiakkaiden vaihtuvuuden väheneminen lisää työntekijän hallinnan ja hyvinvoinnin tunnetta, vaikka osalle työntekijöistä tehtävänkuvan muutos tällä hetkellä saattaakin aiheuttaa uusien työtehtävien haltuunottoa, kertoo lapsiperheiden sosiaalityön vastuualuejohtaja Hanna Lähteenmäki.
Viime vuonna kodin ulkopuolelle sijoitettuina olleista lapsista aiempaa useampi sijoittui perhehoitoon laitoshoidon sijaan. Suomessa ja myös Pirkanmaalla perhehoitoon sijoitettujen lasten määrä on muita Pohjoismaita merkittävästi pienemmällä tasolla. Perhehoidon osuutta ja perhehoidon vaikuttavuutta pyritään vahvistamaan Pirkanmaalle myönnetyllä merkittävällä hankerahoituksella.
- Pyrimme kehittämään seuraavan kahden vuoden aikana perhehoitoa niin, että myös mielenterveys- ja päihdeoireilevat lapset ja nuoret sekä heitä hoitavat perhehoitajat ja perheen lähiverkosto saisivat kokonaisvaltaisemman sijoituksen aikaisen avun ja tuen, kertoo lastensuojelun sijaishuollon vastuualuejohtaja Hanna Harju-Virtanen.