Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) diabetesrekisterin mukaan tyypin 1 diabetesta sairastavien hoitotasapaino oli vuonna 2022 Pirkanmaalla selvästi heikompi kuin Suomessa keskimäärin. Tyypin 1 diabetes valittiin vaikuttavuusraportin kehittämispilotiksi, jotta glukoositasapainon parantamiseen tähtäävien uudistusten vaikutuksia voidaan seurata.
Vaikuttavuusraportti on tiedolla johtamisen ja päätöksenteon väline
Tietojohtamisen suunnittelija Susanna Yliaho aloitti kehitystyön yhdessä endokrinologian ylilääkäri Saara Metson kanssa kartoittamalla nykytilan, tarpeet ja tavoitteet.
Työtä ohjasi tarve vahvistaa vaikuttavuusperustaista johtamista ja tuottaa ajantasaista, luotettavaa tietoa hoidon laadusta ammattilaisille. Eri lähteistä koottu visuaalisesti selkeä tieto tukee päätöksentekoa ja ohjaa vaikuttavuusperustaisten hoitoprosessien johtamista. Kehittämistyössä vietiin eteenpäin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) aikana aloitetun vaikuttavuusnäkymän kehittämistä.
Vaikuttavuusraportin tietopohja rakentui neljän keskeisen näkökulman varaan: toiminta, talous, henkilöstö sekä laatu ja vaikuttavuus. Näiden pohjalta määriteltiin mittaristo, johon sisältyvät asiakaskokemus (NPS), työntekijäkokemus (eNPS), elämänlaatu (15D), kliininen mittari (TIR) sekä kustannustiedot. Vaikuttavuusraportin teknisestä toteutuksesta vastasi data-analyytikko Eetu Harala.
Vaikuttavuus kasvaa, kun data ja prosessit kohtaavat
Hankkeessa yhdistettiin ensimmäistä kertaa vastaanotolla Endo-järjestelmään tuotettua ja potilaan diabeteslaitteen tuottamaa dataa.
– Potilaan arjessa käyttämän diabeteslaitteen tuottama verensokeritasapainotieto lisää datan määrää ja ajantasaisuutta, Yliaho toteaa.
Raportin kehittämisessä testattiin myös SPC-menetelmää (Statistical Process Control) hoitoprosessien hallintaan ja laadun seurantaan. Menetelmä auttaa tunnistamaan poikkeamat hoitoprosessissa ja ohjaa vaikuttaviin toimenpiteisiin oikea-aikaisesti. Tämä parantaa hoidon laatua, turvallisuutta ja resurssien käyttöä.
SPC toimii erityisesti silloin, kun dataa kertyy tiheästi, kuten tyypin 1 diabeteksen hoidossa.
Yliaho kertoo, että vaikuttavuusraportti on tulossa vasta tuotantoon ja sen tietosisältö ja tietolähteet vaativat vielä jatkokehittämistä. Sitä voidaan hyödyntää tyypin 1 diabetespotilaan hoidossa ja hoitoprosessin kehittämisessä aluksi erikoissairaanhoidossa ja myöhemmin myös perusterveydenhuollossa potilastietojärjestelmien yhtenäistymisen myötä.
– Kehitetty vaikuttavuusnäkymän malli voidaan skaalata myös muihin sairausryhmiin, kuten uniapneaan.
Vaikuttavuusnäkymää kehitetään Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP) Hoitoon pikaisesti Pirkanmaalla uusilla toimintavoilla (HOPPU) -hankkeessa. Hanke saa rahoituksensa Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGenerationEU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.