Tiia pahoittelee pientä myöhästymistä, kun puhelumme alkaa. Hänen työvuoronsa päivystyksessä on viimein taputeltu.
Kun pyydän Tiiaa kertomaan itsestään, hän hiljenee hetkeksi ennen kuin naurahtaa.
– Mitähän minä kertoisin? Olen 45-vuotias lempääläläinen akuuttilääketieteeseen erikoistuva lääkäri. Minulla on kaksi tyttöä, toinen on alakoulussa ja toinen eskarissa. He ovat kanssani vuoroviikoin. Oikeastaan siinä se on. Käyn töissä, opiskelen ja olen tyttöjeni kanssa, hän sanoo.
Yliopiston kirjoilla Tiia on ollut 21 vuotta. Hän valmistui geriatriksi vuonna 2017 ja työskenteli Tampereen kaupungin kotihoidossa. Geriatrian erikoislääkärinä Tiian päiviin kuuluivat esimerkiksi vuosikontrollit, akuuttikäynnit sekä laboratoriolähetteiden, lausuntojen ja reseptien tekeminen.
Ajan saatossa hän alkoi pohtimaan, miten ikäihmisten akuuttihoitoa voisi kehittää parempaan suuntaan. Tiia päätti hakea töihin Tays Acutaan vuonna 2018 ja sai paikan.
– Totesin, että kannattaa lähteä erikoistumaan, niin saan kunnon opetusta. Viimeiset seitsemän vuotta olenkin erikoistunut akuuttilääketieteeseen ja valmistun toivottavasti tänä vuonna, Tiia kertoo.
Erikoistuminen on nykyään mielekkäämpää – kiitos luottohoitajien ja kehittyneen koulutusohjelman
Yllätyn, kun Tiia kertoo akuuttityön olevan jollain tapaa helpompaa kuin kotihoito.
– Hoitosuhteet olivat pidempiä aiemmassa työssäni. On eri asia menettää potilas, jota olen hoitanut 3 vuotta kuin potilas, jota hoidan yhden päivän. Kyllähän akuuttityössä näkee kaikenlaista, myös ihmiskohtaloita, jotka varmasti jäävät mieleen.
– Nopea tempo kuitenkin helpottaa työn rajaamista ja siitä irtautumista. Kotihoidossa tiesin, että vapaalle tai lomalle lähtiessäni työt odottivat palatessani ja siksi lähtö tuntui raskaammalta. Acutassa tilanteet muuttuvat äkkiä.
Miten ammatillinen yhteistyö sujuu kiireisessä työympäristössä? Tiian mielestä yhteen hiileen puhaltaminen toimii isolta osin, ja hän nostaakin hattua erityisesti kokeneille hoitajille.
– Hoitajia pitää osata arvostaa ja kunnioittaa, varsinkin kun aloittaa työssä nuorena lääkärinä. Meillä on muutamia hoitajia, jotka ovat olleet töissä pitkään ja tuntevat prosessit. He pyörittävät koko rumbaa ja auttavat nuorempia tulokkaita pääsemään töihin käsiksi. Olemme saaneet myös enemmän psykiatrisia sairaanhoitajia avuksi, mikä on hyvä juttu, Tiia kertoo.
– Työntekijämäärämme on muutenkin vahvistunut vuosien varrella. Nyt kaikkia halukkaita ei voida edes palkata. Kun aloitin 2018, akuuttilääkäreitä ei ollut tarpeeksi. Akuuttilääketieteen koulutusohjelma on mennyt onneksi eteenpäin, erikoistumisesta on tehty mielekkäämpää ja työnkuva vastaa paremmin erikoisalaa, hän summaa.
Juttelemme, mistä asioista Tiia saa iloa työhönsä ja toisaalta, missä hän haluaisi vielä kehittyä lääkärinä. Vastaus molempiin on sama – potilaskohtaamiset.
– Siitä tulee hyvä mieli, jos on onnistunut kohtaamaan potilaan. Ei vain se, että bongaan sairauden ja saan hoidon aloitettua, vaan myös palaute siitä, että kohtelin potilasta hyvin. Se on iso osa, miksi teen tätä työtä, Tiia sanoo.
– Tässä työssä henki ja elämä menee kaiken edelle ja joskus unohdetaan se kohtaaminen. Potilaan kohtaaminen ei vaadi liikaa ja on tärkeä osa akuuttihoitoa, hän painottaa.
”Kannattaa tiedostaa, kun patterit alkavat olemaan lopussa”
Yksi tapa nollautua työstä on some. Tiia avasi TikTok- ja Instagram-tilit korona-aikana, joille hän jakaa tyypillisesti sisältöä omasta arjestaan ja työasioistaan. Some on Tiian mielestä hyvä alusta vuorovaikutukselle, mutta hän tekee sisältöä omilla ehdoillaan.
– Sitten kun ei enää tunnu hyvältä, en tee. Tällöin pyrin tekemään jotain muuta, esimerkiksi metsäpyöräilyä, ampumaradalla ampumista tai muuta vähän vauhdikkaampaa. Neulomistakin olen kokeillut, mutta se ei auta, hän sanoo huvittuneesti.
Opiskelun, vanhemmuuden ja kiireisen työn lisäksi Tiia haki keväällä 2025 mukaan politiikkaan, koska kokee sen hyvänä keinona vaikuttaa ikäihmisten asioihin.
Ikäihmisten asioiden edistäminen on Tiialle tärkeää, sillä hän on seurannut tilannetta näköalapaikalta ja tekemistä vielä riittää. Kevään aluevaaleissa hän pääsi varasijalle ja sai sitä kautta paikan Pirhan Ikääntyneiden ja vammaisten valiokunnassa.
Tässä on paljon puuhaa yhdelle ihmiselle, totean. Kun kysyn Tiialta, miten hän jaksaa, saan rehellisen vastauksen.
– Nyt on tosi paljon rinnalla. Tällä hetkellä minulla on paljon meneillään henkilökohtaisessa elämässä.
– Kiirettä pitää osata käsitellä, ettei anna sille liikaa valtaa. Kannattaa kuitenkin tiedostaa, kun patterit alkavat olemaan lopussa.
Ihailen Tiian avoimuutta ja lempeää tyyliä pohtia vaikeaa asiaa. Varmistan lopuksi, että jotain kevennystä on tiedossa.
– Kyllä, kesäloma on ihan nurkan takana ja tentitkin pian tehty, Tiia vakuuttaa.