Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
Vaikean epilepsian hoidossa käytettävä syväaivostimulaatiohoito (DBS) on epilepsialääkärin ja neurokirurgin yhteistyötä, jossa millimetrit ratkaisevat hoitotuloksen.
– Syväaivostimulaatiossa pyritään pysäyttämään epileptisiä kohtauksia vaikuttamalla aivojen sähköiseen toimintaan. Tämä on millimetripeliä, jossa tarvitaan vahvaa ymmärrystä myös fysiologiasta ja matemaattisesta mallintamisesta. Asiantuntijuus täytyy saada toimimaan yhteen, ja siinä me olemme Taysissa onnistuneet, sanoo neurologian ylilääkäri, professori Jukka Peltola.
Suomen Akatemia valitsi tutkimuksen lippulaivaohjelmaan tänä syksynä neljä uutta tutkimuskokonaisuutta. Peltolan johtama epilepsiatutkimus valittiin matemaattisen mallinnuksen, havainnoinnin ja kuvantamisen lippulaivaan, jossa on Taysin ja Tampereen yliopiston lisäksi mukana kuusi muuta yliopistoa ja Ilmatieteen laitos.
– Edustamme tutkimuskokonaisuudessa lääketiedettä, muut tutkimukset ja tutkijaryhmät ovat muilta aloilta. Tämä on meille hieno mahdollisuus ottaa seuraava askel kohti entistä yksilöllisempiä ja tarkempia hoitoja. Edistynyt matemaattinen mallinnus ja fysiikka auttavat löytämään uusia keinoja potilaiden auttamiseksi. Opimme, ketkä hoidosta hyötyvät eniten ja miten sen voisi vielä paremmin toteuttaa, Peltola sanoo.
Rahoitusta, kumppanuutta ja tohtorikoulutuspaikkoja
Peltola, neurokirurgi Kai Lehtimäki ja fyysikko Herkko Mattila ovat moniammatillisen työryhmänsä kanssa kehittäneet neuromodulaatiohoitoja Taysissa toistakymmentä vuotta. Samalla Taysista on syntynyt epilepsiahoidon osaamiskeskus, josta lääkärit ympäri maailmaa hakevat uutta oppia.
Peltolan lisäksi lippulaivaohjelmaan valitussa tutkimuskokonaisuudessa ovat mukana matematiikan professori Sampsa Pursiainen ja lääketieteellisen tekniikan professori Jari Hyttinen Tampereen yliopistosta.
Pääsy ohjelmaan tarjoaa tutkimukselle lisää resursseja, rahoitusta ja yhteistyömahdollisuuksia sekä tohtorikoulutuspaikkoja. Suomen Akatemia rahoittaa neljää uutta lippulaivaa kokonaisuudessaan lähes 90 miljoonalla eurolla kahdessa neljän vuoden jaksossa. Lisäksi taustaorganisaatiot ja yhteistyökumppanit osallistuvat tutkimuskokonaisuuksien rahoittamiseen merkittävästi.
– Tutkimusrahoitus on tärkeää ja vähintään yhtä arvokasta on se, mitä muuta saamme. Pääsy tähän ohjelmaan tarkoittaa, että olemme niiden osaamiskeskittymien joukossa, mihin Suomessa halutaan satsata. Esimerkiksi tohtorikoulutuspaikat ovat tutkimuksen ja kliinisen työn edistämisen kannalta hyvin arvokkaita, Peltola sanoo.
Mikä lippulaivaohjelma?
- Suomen Akatemian lippulaivat ovat laajoja osaamiskeskittymiä, joissa yhdistyvät korkealaatuinen tutkimus ja monipuolinen tieteellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä vahva yhteistyö yritysten ja yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa.
- Vuonna 2018 alkaneessa ohjelmassa on ennestään kymmenen osaamiskeskittymää, joiden tutkimusalat vaihtelevat tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan mallin rakentamisesta uusien biologisten lääkkeiden, biomarkkereiden ja diagnostiikan innovaatioiden kehittämiseen.
- Vuoden 2023 syksyllä ohjelmaan valittiin neljä uutta lippulaivaa 17 hakijan joukosta. Valituilta edellytetään vahvaa kansainvälistä tutkimusosaamista ja edelläkävijyyttä omalla alallaan sekä tutkimuksen monipuolista vaikuttavuutta yhteiskunnan eri osa-alueilla.
Uudet lippulaivat:
- Matemaattisen mallinnuksen, havainnoinnin ja kuvantamisen lippulaiva (Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto, LUT yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Aalto-yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Ilmatieteen laitos), johtaja: Tanja Tarvainen
- Digitaaliset vedet -lippulaiva (Oulun yliopisto, Paikkatietokeskus, Ilmatieteen laitos, Aalto-yliopisto, Suomen Ympäristökeskus, Turun yliopisto), johtaja: Bjørn Kløve
- Koulutus tulevaisuutta varten (Jyväskylän yliopisto, Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Turun yliopisto), johtaja: Marja-Kristiina Lerkkanen
- Suomen kvanttilippulaiva (Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, CSC, Jyväskylän yliopisto, Tampereen yliopisto, Oulun yliopisto, VTT), johtaja: Peter Liljeroth
Lisätietoja:
Neurologian ylilääkäri, professori Jukka Peltola, Tays, jukka.peltola@tuni.fi, jukka.peltola@pirha.fi, p. 040 196 5006
Teksti: Anne Kohtala