Vaikuttavuus asiakkaiden arjessa
SULAVA-hankkeen tutkijat Katrina Nyman, Sanni Lindroos ja Venla Haapaniemi analysoivat Sisä-Suomen hyvinvointialueiden sosiaalihuollon peruspalveluiden asiakkailta kerättyä haastatteluaineistoa. He tarkastelevat sosiaalihuollon vaikuttavuuden taustalla olevia tekijöitä sekä mekanismeja, jotka edistävät asiakkaan elämäntilanteen muutosta.
– Sosiaalihuollon peruspalveluiden vaikuttavuutta rajoittavat erityisesti rakenteelliset ja taloudelliset esteet, kuten palvelujen saatavuuden ongelmat, kertoo Nyman.
Vaikuttavuutta sen sijaan tukevat arjen perusasioiden vakauttaminen, kuten asumisen ja talouden turvaaminen sekä mielekkäiden rutiinien rakentaminen. Tutkimus osoittaa, että onnistunut muutos syntyy asiakkaiden omien voimavarojen ja ammattilaisten tuen vuorovaikutuksesta.
Laadukkaan sosiaalihuollon edellytykset työntekijöiden näkökulmasta
Tutkija Sanni Lindroos selvittää, millaista sosiaalihuoltoa Sisä-Suomen hyvinvointialueiden työntekijät pitävät laadukkaana ja miten he voivat oman näkemyksensä mukaan toteuttaa sitä hyvinvointialueilla.
– Tutkimushaastattelut paljastivat, että työntekijöille laadukkaan työn edellytyksenä ovat riittävät resurssit sekä ammatillisen osaamisen hyödyntäminen asiakaslähtöisesti, kertoo Lindroos.
– Laadukkaan sosiaalihuollon toteuttaminen on ajoittain haastavaa taloudellisten reunaehtojen sekä palvelujen keskittämisen ja yhdenmukaistamisen vuoksi. Muutokset ovat lisänneet työn kuormittavuutta, Lindroos jatkaa.
SULAVA-tutkimushanke
Tietoa hankkeen aikana julkaistuista tuloksista päivitetään Innokylään: (SULAVA) Sosiaalihuollon laatu ja vaikuttavuus Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla | Innokylä
SULAVA-tutkimushanke tutkii sosiaalihuollon laatua ja vaikuttavuutta Sisä-Suomen yhteistyöalueella vuosina 2024–2025.
SULAVA on osa Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -hanketta, ja siihen osallistuvat Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueet.
Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanketta toteutetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmassa (RRP), joka on rahoitettu Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.