Kehittämistyöpajoihin osallistui innokkaasti asukkaita. Osallistujamäärä kasvoi jokaisella kerralla. Viimeisimpään pajaan Kurussa osallistui jo sata asukasta.
Avopalvelujen toimialuejohtaja Sari Mäkinen esitteli aluksi liikkuvien lähipalveluiden kokeilun perusajatuksen, millaista palvelua se voi kattaa ja miten sitä on suunniteltu toteutettavaksi. Liikkuva palvelu ei tarkoita ajoneuvoa, joka kulkee kodista kotiin. Liikkuvia tulevat olemaan pääasiassa hyvinvointialueen työntekijät, ja itse palvelut tarjotaan näin aluksi edelleen terveysasemien tiloissa. Jatkossa kokeilun jälkeen paikkana voi olla myös joku muu tila, johon asukkaiden on helppo kulkea.
Kehittämistyöpajoissa pohdittiin tärkeimpien palveluiden saatavuutta
Työpajan alussa kysyttiin, mitä mahdollisuuksia ja huolia asukkaat näkevät muutoksessa. Huoliseinä täyttyi punaisilla lapuilla, mutta myös mahdollisuuksia tunnistettiin. Asiakaskokemuspäällikkö Marika Järvinen luki lapuista kaikki huolet ja mahdollisuudet ääneen, jotta asukkaat saivat kokonaiskäsityksen kaikkien asukkaiden ajatuksista.
Pajassa asukkailta kysyttiin, mistä hyvä asiakaskokemus syntyy, mitä palveluita alueen asukkaille on tärkeintä saada liikkuvina lähipalveluina ja kenelle ne tulisi suunnata. Koska muutoksesta tiedottaminen on tärkeää, asukkailta tiedusteltiin myös, millä tavoin he haluavat saada tietoa kokeilun aikana.
Punkalaitumen asukastyöpajan kuulumiset
Punkalaitumella koko ikänsä asunut Pekka Karppanen on huolissaan, saavatko asukkaat kansanomaista ymmärrettävää tiedotusta suurista muutoksista.
– No tämähän on valtavan hienoa, että kuntalaisia kuullaan ja kuntalaiset saavat sanoa mielipiteensä. Toivottavasti ne otetaan sitten huomioon, kun hyvinvointialue tekee näitä suunnitelmia ja päätöksiä, kommentoi Pirkanmaan hyvinvointialueen vanhusneuvoston ja Punkalaitumen vanhus- ja vammaisneuvoston jäsen Pekka Karppanen.
Punkalaitumella toivotaan, että terveyspalvelut säilyisivät edes jonkin tasoisina. Liikkuvia lähipalveluita pidettiin hyvinä ja toivottiin, että niillä turvattaisiin palvelunsaantia ainakin vähän paremmin nykyiseen tasoon verrattuna.
Asukkaiden kehittämistyöpajaa pidettiin hyvänä tapana kuulla asukkaita.
– Lämmittää, että meitä halutaan kuulla. Kunhan kuuleminen näkyy myös toteutettavassa toiminnassa. Uusi on myös mahdollisuus, kun sitä vuorovaikutuksessa kehitetään, kirjoitti yksi asukkaista palautelappuun illan päätteeksi.
Luopioisten asukastyöpajan kuulumiset
Luopioisten seurakuntakeskukseen oli kerääntynyt tiistai-iltana noin 80 asukasta jakamaan ajatuksiaan.
Luopiolainen paluumuuttaja Aini Pajunen on tehnyt elämäntyönsä Länsi-Suomen sairaaloissa ja on tulevasta muutoksesta positiivisella mielellä.
– Jos tämä kaikki toimii sillä tavalla, mikä mielikuva täältä työpajasta on noussut, niin ihan hienosti lähtee menemään. Ajatus on kyllä positiivinen, mietti luopiolainen Aini Pajunen.
Luopioisten kehittämistyöpajassa nousi esille useita asukkaiden huolestuneita puheenvuoroja. Sitä kiiteltiin, että asukkaita kuunnellaan palvelujen muuttuessa.
Osa oli epäilevällä kannalla ja mietti, että illan aikana epätietoisuus asioista vain lisääntyi ja lopullinen tavoite ei tullut oikein selväksi. Myös mahdollisuuksia nähtiin ja kehittämispajan tapa saada asukkailta kerättyä ajatuksia koettiin positiiviseksi.
– Uusi jännittää! Mutta ”pajassa” tuli hienosti esille, miten ihmiset olivat pohtineet asioita, joka hyvä merkki muutokselle. Eli illan konsepti hyvä, kirjoitti yksi osallistuja illan palautteeksi.
Kurun kuulumiset
Kurun asukkaille suunnattu kehittämistyöpaja oli pilottikunnista viimeinen ja pidettiin 7.2. Kurun Seurataloon oli kerääntynyt sata asukasta, eniten kaikista työpajoista. Tälle taputettiin yhdessä iloisesti.
Tutkimustyötä kuntaliitoksien aikana tehneelle Pentti Meklinille palvelurakennemuutokset ovat tuttuja.
– Jäin odottamaan sitä, että miten nämä liikkuvat palvelut muuttuisivat nykyisestä palveluista ja se jäi vielä vähän epäselväksi. Ilmeisesti hyvinvointialueellakin on vielä epäselvää, että mitä tämä tarkasti ottaen on. On hyvä saada kuntalaiset mukaan, koska palveluissa yleensä on elintärkeää kuuleminen, se että kuullaan ja kuunnellaan, pidetään mukana ja tiedotetaan etenemisestä, kommentoi Pentti Meklin.
Asukkaiden kehittämistyöpajaa pidettiin hyvänä tapana kuulla asukkaita. Työpaja arvioitiin lopussa ja sanallisia palautteita kirjoitettiin lappujen taakse paljon. Muutos selvästi pelottaa, mutta varovasti uskallettiin olla myös optimisia.
– Terveysaseman sulkeminen pelottaa. Annoitte kuitenkin suuria toiveita. Kiitos, kirjoitti yksi asukkaista palautelappuun.
– On mahdollisuuksia kehittää, sillä liikkuvia palveluja on koululla jo nyt paljon. Tehkää koulunmäelle omat monipuoliset tilat ja kylille lisää. Pitäkää huolta heikosti voivista vanhuksista, toivoi toinen.
Asukkaat valikoivat tärkeimmät lähelle tuotavat palvelut
Tärkeimmiksi palveluiksi miellettiin laboratoriopalvelut, lääkärin, hammashoidon, terveydenhoitajan, hammaslääkärin, fysioterapeutin, lastenneuvolan ja diabeteshoitajan palvelut sekä mielenterveyspalvelut ja sosiaalipalvelut.
Kehittämistyöpajojen osallistujat valikoivat liikkuvien lähipalvelujen tärkeimmiksi kohderyhmiksi henkilöt, jotka eivät osaa käyttää digitaalisia palveluita, iäkkäät, autottomat, liikuntarajoitteiset, päihde- ja mielenterveysongelmaiset ja esimerkiksi lapsiperheet, joissa puoliso käy perheen ainoalla autolla muualla töissä.
Liikkuvat palvelut -pilottia tuetaan Suomen kestävän kasvun ohjelman RRP-rahoituksella. Hoitoon pikaisesti Pirkanmaalla uusilla toimintamalleilla (HOPPU) -hanke on rahoitettu Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.