Kun mahdollisuus työskennellä Seri-tukikeskuksessa avautui, ilmoitti Heli Kalliomäki heti halukkuudestaan työskennellä siinä. Työ seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden parissa on ollut haastavaa mutta palkitsevaa ja ammattitaitoa vahvistavaa. Nyt hän on jo yli neljän vuoden ajan työskennellyt seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden parissa ja auttanut heitä toipumisessa traumaattisesta kriisistä yhdessä kahden muun kriisityöntekijänä toimivan kätilön kanssa.
– Olemme saaneet kehittää Seri-tukikeskuksen hoitopolkua ja erityisesti kriisityötä ja olemmekin huippuhyvä tiimi yhdessä, Kalliomäki kertoo.
Seri-tukikeskus toimii naistentauti- ja raskauspäivystyksen yhteydessä. Ensikäynnillä asiakkaan kohtaavat päivystyksen kätilö ja lääkäri. Käynnillä otetaan oikeuslääketieteelliset näytteet ja sukupuolitautitestit, ja asiakas saa tarvittaessa jälkiehkäisyn sekä rokotteen B-hepatiittia vastaan. Asiakkaan turvallinen kotiutuminen varmistetaan ja hänelle varataan jatkokäynti muutaman päivän sisään. Jatkokäynneistä huolehtivat kriisityöntekijät.
Työ Seri-tukikeskuksessa koostuu oikeuslääketieteellisten ja lääketieteellisten tutkimusten lisäksi psykososiaalisen tuen antamisesta, vakauttamisesta ja jatkohoidon koordinoimisesta. Työ on moniammatillista ja yli sektorirajojen menevää. Tärkeää on asiakkaan elämäntilanteen ja tuen tarpeen kartoittaminen ja oikeanlaisen jatkohoidon järjestäminen, sillä Seri-tukikeskus ei tarjoa pidempiaikaista psykososiaalista tukea.
– Tutustun asiakkaaseen, hänen elämäntilanteeseensa ja tuen tarpeeseen käyntien aikana. Annan tukea ja tietoa akuutissa kriisin vaiheessa. Keskustelemme tapahtuman aiheuttamista mielen ja kehon reaktioista, normalisoimme tunteita, joita tilanteeseen liittyy ja annamme työkaluja jatkoa varten. Muistutamme siitä, että seksuaaliväkivalta ei ole koskaan uhrin syytä, vaikka edelleen se kantaakin häpeän ja syyllisyyden leimaa yhteiskunnassamme.
Seri-tukikeskus auttaa sukupuoleen katsomatta
Seri-tukikeskuksen asiakkaita ovat seksuaaliväkivaltaa kokeneet yli 16-vuotiaat, kun tapahtuneesta on alle kuukausi. Paikalle voi hakeutua itsenäisesti, lähetteellä tai viranomaisen kuten poliisin avustamana.
Vuodessa ensikäyntejä on noin 180. Heistä suurin osa on naisia, mutta asiakkaaksi voi hakeutua sukupuolesta riippumatta. Asiakkuus Seri-tukikeskuksessa kestää vuoden.
– Miehillä on usein isompi kynnys tulla hoidon ja tuen piiriin. Häpeän leima seksuaalirikoksissa on edelleen iso.
Kalliomäen vastuulla ovat erityisesti 16–17-vuotiaat nuoret. Hän kokee tämän ikäryhmän erityisen tärkeäksi, sillä kasvun ja kehityksen vaiheessa on vielä tietynlaista haavoittuvuutta. Nuorten kanssa työskentely on mielekästä myös siksi, että heidän kanssaan työskentely on palkitsevaa ja yhteistyötä tehdään myös koulun ja vanhempien kanssa.
Työ on monipuolista
Kaikki kriisityöntekijöinä toimivat kätilöt tekevät työvuoroja myös naistentauti- ja raskauspäivystyksessä sekä raskaana olevien osastolla. Päivät vaihtelevat paljon, riippuen siitä, millainen vuoro päivälle osuu. Kalliomäelle on karttunut kokemusta kätilön työstä jo kahdenkymmenen vuoden ajan Taysissa.
– Meillä on näitä seri-päiviä ja sitten muuten työ on normaalia kolmivuorotyötä, jolloin ei ole seri-työtä, ellei joku tule ensikäynnille päivystykseen. Pidän työn monipuolisuudesta ja vaihtelevuudesta.
Opiskelu laajentaa ammattitaitoa
Kouluttautuminen on Kalliomäelle tärkeää. Hän sai valmiiksi keväällä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja on nyt hyvinvoinnin asiantuntija. Tutkinnon opinnäytetyö linkittyi nykyiseen työhön, sillä aiheena oli seksuaaliväkivallan tunnistus, sen puheeksi otto ja näiden merkitys seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisyyn.
Tämän lisäksi Kalliomäeltä löytyy lyhytterapeuttisia valmiuksia, sillä hän on ratkaisukeskeinen nuorisoterapeutti. Juuri nyt uusia koulutuksia ei ole meneillään, mutta väkivallan vastainen työ, sen kehittäminen ja erityisesti nuorten parissa työskentely kiinnostavat ja ovatkin teemoja, joiden parissa hän haluaisi tulevaisuudessakin työskennellä.
– Nautin tänä vuonna kesälomasta aivan eri tavalla, kun opinnäytetyötä ei tarvinnut kirjoittaa eikä edistää mitään opintoja. Sai lomailla ihan kunnolla.
Kehittäminen on tärkeä osa työtä
Kalliomäki on tyytyväinen Seri-tukikeskuksien toimintaan, sillä aikaisemmin yhteneviä käytänteitä ei ole ollut, ja seksuaaliväkivallan uhrit hoidettiin yhteispäivystyksissä, joissa hoito sekä osaaminen on vaihdellut ja psykososiaalisen tuen saaminen saattoi jäädä uhrin järjestettäväksi.
Valtakunnallisesti toimivat Seri-tukikeskukset kehittävät hoitokäytäntöjään sekä kouluttavat ammattilaisia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimana. Tavoitteena on parantaa ja yhdenvertaistaa palvelujen laatua toimimalla monialaisesti yhteistyöllä yli sektorirajojen. Tulevaisuudessa toivotaan myös sukupuolivähemmistöjen, poikien ja maahanmuuttajataustaisten löytävän paremmin avun piiriin.
– Omassa yksikössämme koulutamme meidän omaa porukkaamme. Koulutuksiin kuuluu esimerkiksi lääkärin ja kätilön toiminta työparina tai vaikka näytteenottaminen. Myös esimerkiksi nuorten kohtaamisten erityispiirteet ja puhelinneuvonta ovat olleet aiheina koulutuksissa. Tärkeintä on jakaa tietoa, sillä erityisesti ensikohtaamisella on tutkitusti suuri merkitys seksuaaliväkivaltaa kohdanneelle, kertoo Kalliomäki.
Opinnäytetyötä tehdessä Kalliomäelle konkretisoitui seksuaaliväkivallan tunnistamisen ja puheeksi oton tärkeys terveydenhuollossa. Henkilökunnan tulisi paremmin tunnistaa seksuaaliväkivalta ja uskaltaa ottaa se puheeksi asiakkaiden kanssa. Aihe on niin arka ja henkilökohtainen että aloitteen tekeminen on ammattilaisen tehtävä. Opinnäytetyön kautta kiinnostuin näistä teemoista entistä enemmän ja seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisy esimerkiksi seksuaalikasvatuksen keinoin kiinnostaa.
– Ihmisillä on iso kynnys ottaa tällaista puheeksi. On meidän tehtävämme ikään kuin antaa lupa puhua. Se tulee ajan kanssa helpommaksi. Kun ammattilaiset uskaltavat ottaa vaikeatkin aiheet puheeksi, rohkaistaan myös asiakkaita puhumaan ja tunnistamaan tilanteita omalla kohdalla. Asiakkaat saattavat kertoa, että ovat aikaisemmin kokeneet seksuaaliväkivaltaa, mutta eivät ole uskaltaneet puhua siitä. Usein käsittelemättömät asiat nousevat pintaan esimerkiksi synnyttämään tullessa tai muun henkilökohtaisen kriisin kohdatessa. Monelta haasteelta vältyttäisiin, jos asiasta uskallettaisiin puhua silloin kun sen kohtaa.
Ajatukset karisevat juostessa
Kalliomäki jättää työt ja niihin liittyvät ajatukset työpaikalle. Ajatukset karisevat viimeistään työmatkaa juostessa. Erityisesti Heli nauttii pitkien polkujuoksukisojen juoksemisesta, kuten kesälomalla 100 kilometrin kisasta Ylläksellä.
– Usein töissä kysytään, että tulitko juosten vai hiihtäen.
Myös saliharrastus ja salibandy sekä kolme teinityttöä pitää kiireisenä.
– Elän kai jotain ruuhkavuosia, mutta liikunta tasapainottaa työtä ja arkea ja nollaa päätä.
Raskaus- ja päivystysyksikkö saa kehuja hyvästä yhteishengestä ja yhteisestä tekemisestä. Työkavereita piristetään suunnittelemalla jotain yhteistä työviikkoon. Esimerkiksi erilaiset teemaviikot ovat suosittuja ja niitä ideoidaan innolla yhdessä.
– Suunnittelimme viime ystävänpäivälle teemapäivää, mutta jotta jokainen kolmivuorotyötä tekevä työkaveri pääsisi mukaan, venyi se lopulta viikon mittaiseksi.
– Meitä on täällä moniammatillinen porukka, jossa korostuu vahva osaaminen naistentautien ja raskaana olevien hoitamisessa. Kuitenkin puheensorina kahvihuoneessa kertoo, että olemme kaikki yhtä täällä. Huumoria riittää ja on hyvä tekemisen meininki.