Henkilökuvassa Suvi Liimatainen ja Riikka Ovaskainen istuvat penkillä
Artikkeli
Sosiaali- ja terveysalan vaikuttavuuskeskus kokoaa yhteen eri puolilla Suomea karttuvan vaikuttavuustiedon ja -osaamisen. Olennaista on tuoda potilaiden elämänlaatua ja palveluiden kustannustehokkuutta parantava vaikuttavuusajattelu nyt myös peruspalveluihin.

Artikkeli | 5.5.2023

Kansallisen vaikuttavuuskeskuksen valmistelu jatkuu Pirkanmaan hyvinvointialueella: Vaikuttavuustyö karsii hukan pois palveluista

Henkilökuvassa Suvi Liimatainen ja Riikka Ovaskainen istuvat penkillä

Suvi Liimatainen ja Riikka Ovaskainen odottavat vaikuttavuuskeskuksen valmistelutiimiin vahvistusta. Parhaillaan haettavana on projektisuunnittelijan paikka.

Sosiaali- ja terveysalan vaikuttavuuskeskus kokoaa yhteen eri puolilla Suomea karttuvan vaikuttavuustiedon ja -osaamisen. Olennaista on tuoda potilaiden elämänlaatua ja palveluiden kustannustehokkuutta parantava vaikuttavuusajattelu nyt myös peruspalveluihin.

Pirkanmaan hyvinvointialueella on aloitettu työ kansallisen vaikuttavuuskeskuksen rakentamiseksi. Tavoitteena on löytää vastauksia ja mittareita siihen, miten hyvinvointialueet saavat parannettua asiakkaiden elämänlaatua ja arjessa pärjäämistä mahdollisimman yhdenvertaisesti ja kustannusvaikuttavasti.

Keskuksen valmistelua johtava hallintoylilääkäri Suvi Liimatainen kertoo, että ensimmäinen tavoite on koota yhteen eri puolilla Suomea tehty vaikuttavuustyö ja vaikuttavuustiedon tarpeet.

− On olennaista miettiä, millaisilla palveluilla pystymme tarjoamaan asiakkaille parhaat hyödyt. Kaikki sote-ammattilaiset priorisoivat työssään joka päivä, mutta sen työn tueksi tarvitaan myös kansalliset linjaukset. 

− Erityisesti meidän pitää tuoda vaikuttavuusajattelu perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden arkeen, erikoissairaanhoidossa se on jo hieman pidemmällä, hän sanoo.

Elämänlaatumittarit yhteen

Vaikuttavuuskeskuksen valmistelua johtaa Pirkanmaan hyvinvointialue, jossa hankkeelle rekrytoidaan parhaillaan projektisuunnittelijaa. Projektipäällikkönä huhtikuussa aloittanut Riikka Ovaskainen korostaa, että eri puolilla Suomea tehdystä vaikuttavuustyöstä on jo nyt paljon ammennettavaa.

Toiminta yliopistollisten hyvinvointialueiden, HUSin, Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon, sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa on jo käynnistynyt. 

− Keskeistä on luoda yhteen puhaltava asiantuntijaverkosto. Tämän vuoden aikana vahvistamme yhteistyötä myös niiden hyvinvointialueiden kanssa, joissa ei ole yliopistollista sairaalaa, Ovaskainen kertoo.

Valmistelu toteutetaan EU:n Kestävän kasvun ohjelman (RRP) rahoituksella vuosina 2023−2025. Tämän jälkeen tarkoitus on, että vaikuttavuuskeskuksesta tulee pysyvä verkosto.

Käynnistymässä on muun muassa kansallinen kartoitus vaikuttavuusmittareiden käytöstä. Tällaisia ovat esimerkiksi potilaskyselyihin perustuvat asiakaskokemusta ja elämänlaatua mittaavat NPS- ja 15D-mittarit.

− On tärkeää tuoda eri puolilla Suomea kertyneet parhaat käytännöt, asiakaskyselyt, mittarit ja tutkimustulokset yhteen sekä jalostaa ne huippuunsa yhdessä. Olisi tuhlausta tehdä tätä työtä kaikkialla erikseen ja olla hyödyntämättä alueiden erityisosaamista.

Lue Lääkärilehden artikkelista lisää vaikuttavuuskeskuksen valmistelusta

Hae kansallisen vaikuttavuuskeskuksen projektisuunnittelijaksi 18.5. mennessä

 

Lisätietoja

Hallintoylilääkäri Suvi Liimatainen, sairaalapalvelut, Pirkanmaan hyvinvointialue, p. 0400 581 871, suvi.liimatainen@pirha.fi

Projektipäällikkö Riikka Ovaskainen, RRP-hanke, kansallinen vaikuttavuuskeskuspilotti, Pirkanmaan hyvinvointialue, p. 358 44 4739 708, riikka.ovaskainen@pirha.fi


Teksti: Anne Kohtala

Kuva: Anu Plym



Lue kaikki