Kaikenikäiset ovat löytäneet digiklinikan: erityisen suosittu ruuhkavuosia elävien keskuudessa

Vuoden käytössä ollut Pirkanmaan hyvinvointialueen digiklinikka on saavuttanut suuren suosion Pirkanmaalla, ja 25 % alueen väestöstä on rekisteröitynyt palvelun käyttäjäksi. Suomen suurin julkisen terveydenhuollon digiklinikka on erityisesti 20–40-vuotiaiden suosiossa, mutta myös yli 60-vuotiaat ovat löytäneet palvelun. Poikkeuksellinen flunssatalvi näkyi myös digiklinikalla.

Uutinen

Infograafi: Digiklinikka täyttää 2.5. vuoden: 135 000 rekisteröitynyttä käyttäjää, 217 000 yhteydenotto digiklinikalle.
 

Vappuna vuoden käytössä ollut digiklinikka on löytänyt tiensä monen pirkanmaalaisen taskuun ja työpöydälle. Toukokuun alussa rekisteröityneitä käyttäjiä oli yli 135 000, eli noin 25 % pirkanmaalaisista. Ensimmäisenä toimintavuonna asiointeja digiklinikalla kertyi yli 217 000. 

– Digiklinikan ensimmäinen vuosi on osoittanut, että pirkanmaalaiset haluavat ja osaavat käyttää digipalveluja. Digiklinikka on yksi ensimmäisistä digipalveluistamme, joka palvelee yhdenvertaisesti kaikkia pirkanmaalaisia ja sille on ollut selkeästi tarvetta, sosiaali- ja terveysjohtaja Taru Kuosmanen Pirkanmaan hyvinvointialueelta kertoo.

Pirkanmaan hyvinvointialueen digiklinikka ja sen palvelut tuotetaan yhteistyössä hyvinvointialueen ja Mehiläisen kanssa.

– Digiklinikka on koko kansan palvelu ja olemme iloisia, että kaikenikäiset osaavat hakea apua digiklinikalta. Vuoden aikana palveluun rekisteröityneistä noin 20 % on ollut 60-vuotiaita ja sitä vanhempia. Eniten digiklinikkaa käyttävät 20–40-vuotiaat, mikä on ymmärrettävää, sillä he elävät usein ruuhkavuosia ja arvostavat nopeaa ja kätevää tapaa hoitaa omia tai lastensa terveysasioita. Keskimäärin olemmekin pystyneet vastaamaan yhteydenottoihin alle 13 minuutissa, Mehiläisen Etälääketieteen keskuksen johtava lääkäri Taavi Kaartinen kertoo.

Videolla digiklinikan hyvinvointialueen vastaava lääkäri Anna Ånäs kertoo digiklinikan ensimmäisestä vuodesta. Videon kuvauksen jälkeen ensimmäisen vuoden rekisteröityneiden käyttäjien määräksi on tarkentunut yli 135 000 ja yhteydenottojen määräksi yli 217 000.

Poikkeuksellinen flunssatalvi näkyi myös digiklinikalla

Pirkanmaalaiset ottavat digiklinikalle yhteyttä eniten akuuteissa vaivoissa, kuten erilaisissa silmä- ja iho-oireissa, flunssassa sekä esimerkiksi virtsatieoireiluun liittyen.

– Flunssaa sairastettiin kuluneen vuoden aikana paljon. Viime elokuusta alkaen noin kolmannes yhteydenotoista, joissa potilas on täyttänyt oirekyselyn, on koskenut ylähengitystieinfektioita. Akuutteihin vaivoihin saadaan hyvin apua digiklinikalta, sillä kaiken kaikkiaan noin 65 prosenttia tapauksista ratkaistaan suoraan ensimmäisessä chat-kontaktissa, mikä keventää muiden palveluiden kuormitusta, Kaartinen kertoo.

Pirkanmaan digiklinikan erityisyys on se, että keskitetyn palvelun lisäksi sosiaali- ja terveysasemien ammattilaiset ovat mukana digiklinikan toiminnassa. 

– Jos asiaa ei voida ratkaista keskitetyllä digiklinikalla, chat-keskustelu ohjataan asiakkaan omalle sosiaali- ja terveysasemalle, jossa on parempi tieto esimerkiksi asiakkaan pitkäaikaissairauksista. Oman sote-aseman ammattilainen näkee käydyn keskustelun ja asia hoidetaan loppuun chatissa, ellei erityistä syytä läsnäkäynnille ole, kertoo digitalisaation hankepäällikkö Taru Manner Pirkanmaan hyvinvointialueelta.

Palkittu palvelu

Pirkanmaan hyvinvointialueen digiklinikka on saanut tunnustusta myös palkintoraadeilta. Digiklinikka voitti Vuoden 2024 vaikuttavin digiteko hyvinvointialueella -kilpailun sekä julkisen sektorin Amazon Web Services Finland Elevate -palkinnon. Lisäksi Vaikuttavuusseura ry huomioi digiklinikalla kehitetyn raskaudenkeskeytyksen asiakasystävällisen prosessin Vuoden vaikuttavuusteko 2024 -kilpailun 3. sijalla.  Raadeilta digiklinikka on saanut muun muassa kiitosta siitä, miten ratkaisu on parantanut julkisten palvelujen saatavuutta, yhdenvertaisuutta ja laatua. 

Aktiivinen kehitystyö jatkuu

Digiklinikoiden on tuoreessa tutkimuksessa* todettu hoitavan yleisimmät vaivat tehokkaasti ja laadukkaasti, samalla säästäen kustannuksia noin 23 % verrattuna perinteiseen kiirevastaanottoon tai puhelimitse alkaneeseen hoitojaksoon.

– Teemme aktiivista tutkimustyötä myös Pirkanmaalla, sillä alueen laaja väestöpohja ja digipalveluiden saama suosio mahdollistavat useita mielenkiintoisia tutkimusasetelmia, joiden avulla palveluiden hyötyjä ja vaikuttavuutta voidaan arvioida. Parhaillaan tutkimme Pirkanmaan asiantuntijoiden johdolla, miten potilaiden omaa kokemusta digipalveluissa kannattaa mitata ja arvioida. Tutkimustuloksia tullaan hyödyntämään osana kehitystyötä, jotta digiklinikka ja siihen nivoutuvat palvelut auttaisivat vielä entistäkin paremmin kaikkia pirkanmaalaisia, Taavi Kaartinen Mehiläiseltä toteaa. 

Digiklinikka otettiin käyttöön 2.5.2024. Digiklinikkaa voi käyttää lataamalla OmaPirha Digiklinikka -sovelluksen tai kirjautumalla hyvinvointialueen pirha.fi-verkkosivuilla OmaPirhaan-palveluun.

* Cost Minimization Analysis of Digital-first Healthcare Pathways in Primary Care, Alexandra Dahlberg. Vertaisarvioitavaksi lähetetty tutkimus on luettavissa preprint-versiona MedRvix palvelussa https://doi.org/10.1101/2025.04.04.25324363