ADHD-oireiden alku- ja taustatietokartoitus

Jos huolta tai havaintoja on syntynyt lapsen/nuoren aktiivisuuden ja tarkkaavuuden, toiminnanohjauksen tai impulsiivisuuden haasteista, nämä kirjataan aina hyvinvointialueen ohjeen mukaisesti asiakas- ja potilastietojärjestelmiin. Lisäksi kirjataan selkeästi, missä asiaa seurataan, ottaako perhe tarvittaessa yhteyttä uudelleen esim. neuvolaan tai opiskeluhuoltoon vai kyseleekö ammattilainen kuulumisia tietyn ajan kuluttua.

Jos riittävän pitkäkestoisista asianmukaisista tukitoimista huolimatta lapsen tai nuoren aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteet haittaavat elämää merkittävästi, voidaan arvioida, tarvitseeko hän tarkempaa oireidensa erotusdiagnostiikkaa tai lääkehoitoa.

Pienen lapsen ylivilkkaus ja impulsiivisuus: ADHD vai jotakin muuta? (Terveysportti)
ADHD:n oireet lapsilla (Käypä hoito)
ADHD:n oireet nuoruusikäisellä (Käypä hoito)
ADHD:n tunnistaminen ja diagnosointi ennen kouluikää (Käypä hoito)

ADHD-oireiden alkukartoituksen tarkoituksena on selvittää, johtuuko oirekuva muista tekijöistä kuin ADHD:sta tai ilmeneekö muuta oirekuvaa tai kuormitustekijää, joka on hoidettava ensin. ADHD-oireiden alkukartoitus toteutetaan neuvolassa tai opiskeluhuollossa.

Kartoituksessa selvitetään tieto nykyisestä ja aiemmasta toimintakyvystä, milloin oireet ovat alkaneet, oireiden esiintymisestä erilaisissa tilanteissa, oireiden vakavuusasteesta, oireiden kestosta ja esiintymistiheydestä sekä oireisiin ja toimintakykyyn vaikuttavista muista asioista kuten elämäntilanteesta tai elintavoista. ADHD:n diagnostiseen arviointiin tarvitaan laajasti tietoa oireiden esiintymisestä ja toimintakyvystä eri tilanteissa.

Ensisijaista on kartoittaa, minkälaisia vaikeudet ovat, missä ympäristöissä ne näkyvät, sekä miten ne haittaavat merkittävästi lapsen/nuoren toimintakykyä ja selviytymistä arjessa.

Kartoituksessa käydään läpi koko elämänkaari ja ajankohtainen elämäntilanne sekä fyysinen ja psyykkinen terveydentila. Selvittely saattaa edellyttää useita vastaanottokäyntejä. ADHD:n viittaavat oireet voivat selittyä myös muilla tekijöillä, kuten psyykkisillä tai elämäntilanteeseen liittyvillä tekijöillä (riittämätön uni, päihteet, energiajuomat, epäsäännöllinen ruokailu), minkä vuoksi erotusdiagnostiikka ja riittävä tiedonkeruu on tärkeää.

ADHD-oireiden kartoituksen riittävä sisältö

Somaattinen arviointi: huolen herätessä lapsen keskittymisen ja tarkkaavuuden oireista, tulee aina tutkia näkö ja kuulo
Perusselvityksiin kuuluvat lapsen tai nuoren elintapojen huolellinen kartoitus sekä kasvun ja kehityksenarviointi.
Lisäksi selvitetään lapsen/nuoren ja perheen arjen, kuormitustekijöiden ja voimavarojen tilanne sekä mahdollisten tukipalveluiden palvelutarpeen arvio.
Kodin ja oppimisympäristöjen tukitoimien arviointi ja suunnittelu sisältyvät alkukartoitukseen.
Alkukartoitus/taustatietokartoituskäyntiä varten vanhempia tai nuorta pyydetään täyttämään esitietolomake: Esitietolomake keskittymisen- ja tarkkaavuuden selvittelyyn (vain Pirkanmaan hyvinvointialueen henkilöstölle)
Kerättyjä tietoja täydennetään vanhempien ja/tai nuoren haastattelulla
Käypä Hoito suosituksen muistilista: Lasten ja nuorten ADHD-epäily: taustatietokartoitus (Käypä hoito)

Tukitoimien ja seurannan merkitys ADHD-oireiden alkukartoituksessa

Tarvittavat neuropsykiatriset tukitoimet tulee systemaattisesti aloittaa heti oireilun ilmaannuttua, riippumatta siitä, täyttyvätkö varsinaisen ADHD:n diagnostiset kriteerit vai eivät. Arjen tukitoimien vaikutusta lapsen tai nuoren tilanteeseen niin kotona kuin oppimisympäristöissä tulee toteuttaa ja seurata riittävän pitkään. Suositeltu tilanteen seurannan aikajänne on 4-6kk. Mikäli tämän aikajakson jälkeen huoli jatkuu, aloitetaan tarkemmat selvittelyt, joihin sisältyvät myös ADHD-oireiden lomakekartoitukset.

Oireiden vaikeusaste ja niiden aiheuttama haitta lapsen/nuoren toimintakykyyn vaikuttaa siihen, kuinka kauan voidaan tilannetta seurata.

Mikäli perheen voimavarat ovat hyvät ja tuen avulla lapsi/nuori selviytyy kohtalaisen hyvin arjesta, voidaan seurata vuosienkin ajan tilannetta ilman etenemistä varsinaiseen diagnostiseen arvioon.
Jos oireet ovat vaikeat ja tukitoimista huolimatta lapsen/nuoren selviytyminen arjessa on uhattuna, diagnostiseen arvioon voi olla aiheellista siirtyä ripeästi. Aktiivisuuden- ja tarkkaavuuden häiriön aiheuttamat vaikeudet voivat joskus nopeastikin ylittää häiriön kynnyksen arjen vaatimusten lisääntyessä tai tuen vähentyessä, esimerkiksi aloitettaessa perusopetusta tai siirryttäessä jatko-opintoihin.
On hyvä huomioida, että tukitoimia voidaan tarjota monissa palveluissa. ADHD-epäilyn tullessa esimerkiksi opiskeluhuoltoon arvioitavaksi taustalla voi olla esimerkiksi vahvaa lapsen tai nuoren tukea jo vuosien ajan, vaikka siitä ei olisi selkeitä kirjauksia.

Tukitoimien ja palveluohjauksen suunnittelussa apuna voidaan käyttää asiakassegmentointia:

Lapsella tai nuorella lieviä oireita + hyvät perheen voimavarat
- Oppimisympäristön tuki, sähköiset palvelut, perusterveydenhuollon tukikäynnit ja psykoedukaatio, Kolmannen sektorin palvelut.
Lapsella tai nuorella vakavia oireita + hyvät perheen voimavarat
- Oppimisympäristön tuki, sähköiset palvelut, suunnitelmalliset perusterveydenhuollon tukikäynnit ja psykoedukaatio sekä tarvittaessa tarkemmat selvittelyt tai tutkimukset. Hoidon suunnittelu ja toteutus. Jalkautuvat palvelut esim. Nopea perheohjaus, Kolmannen sektorin palvelut
Lapsella tai nuorella lieviä oireita + heikot perheen voimavarat
- Oppimisympäristön tuki, palvelutarpeen mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten vastaanotot, perheen tai vanhempien ohjaaminen tarvittaessa erityispalveluiden piiriin, perhepalveluiden palvelutarpeen arviointi, tarvittaessa lastensuojelun tarpeen selvittäminen
Lapsella tai nuorella on vakavia oireita + heikot perheen voimavarat
- Oppimisympäristön tuki, lapsen tai nuoren psyykkisen voinnin ja avuntarpeen huolellinen ja nopea arviointi, seurantakäynnit, hoidon yksilö- ja ryhmäkäynnit, monialainen verkostotapaaminen eri toimijoiden kesken