ADHD-lääkityksen seuranta

ADHD-lääkityksen seuranta

• ADHD-lääkityksen toivottuja vaikutuksia, mahdollisia haittoja, verenpainetta, sykettä ja painon sekä pituuden kehitystä seurataan muutosten ja poikkeamien havaitsemiseksi. Mittauksia toteutuu lääkehoidon alkuvaiheessa ja lääkityksen annosta muutettaessa aluksi tiheämmin (ks. alla oleva Pirkanmaan hyvinvointialueen ADHD-lääkityksen seurannan ohje).
• Tasaisen hoitovasteen saavuttamisen jälkeen lääkityksen vastetta, haittoja ja edellä kuvattuja mittaustuloksia seurataan vähintään kerran vuodessa.
• Lääkehoidon seurannasta vastaa lääkityksen aloittanut taho. Kun lääkitys on saatu tasapainoon, seuranta siirtyy perusterveydenhuoltoon tai jatkuu perusterveydenhuollossa.
• Tavanomaista tiiviimpää seurantaa voidaan joskus tarvita erikoissairaanhoidossa hoidettujen lasten ja nuorten kohdalla, jolloin hoitokontaktin loppulausunnossa annetaan suositus tiiviimmän seurannan toteuttamisesta. Seuranta toteutuu tällöin potilaan hoidon tarpeen mukaisella palveluportaalla.
• Opiskeluhuolto seuraa lapsia ja nuoria, joiden ADHD-lääkityksenä on metyylifenidaatti, lisdeksamfetamiini tai atomoksetiini monoterapiana. Jos potilaalle aloitetaan opiskeluhuollossa lisdeksamfetamiini tai atomoksetiini, tällöin B-lausuntoa ja rajattua peruskorvattavuutta varten konsultoidaan mielenterveyspalveluiden lastenpsykiatria tai nuorisopsykiatria paperikonsultaationa.
• Guanfasiinin sekä kahden ADHD-lääkkeen yhdistelmälääkehoito kuuluu lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden seurattavaksi.

ADHD-lääkityksen seurantaohje kaikille palvelutasoille

• Ensimmäiset seurantakäynnit ADHD-lääkityksen aloituksen jälkeen tapahtuvat pääsääntöisesti neuvola-/koulu-/opiskeluterveydenhoitajan vastaanotolla. Vanhempien tulee itse huolehtia ajanvarauksesta.
• Seurantakäynneillä mitataan verenpaine ja pulssi, sekä tarpeen mukaan paino ja pituus.
• Terveydenhoitaja viestii seurantakäynnin tuloksista lääkärille, joka arvioi jatkoseurantojen toteuttamisen tiiviyden ja menetelmät esim. puhelin-/etäyhteys (th/lääkäri), terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotot.

ADHD-lääkityksen aloitus ja annoksen nosto

• Metyylifenidaatin, atomoksetiinin tai lisdeksamfetamiinilääkityksen aloittamisen jälkeen toteutuu 1-2 verenpaineen ja pulssin mittausta terveydenhoitajan vastaanotolla ensimmäisen käyttökuukauden aikana. Guanfasiinia aloitettaessa toteutetaan 2-4 mittausta ensimmäisen käyttökuukauden aikana.
• Kasvun mittaus toteutuu terveydenhoitajan vastaanotolla viimeistään 1 kk kohdalla lääkityksen aloittamisen jälkeen, tarvittaessa jo aiemmin.
• Jos merkittäviä poikkeamia tai huolenaiheita hoitoon liittyen tulee, konsultoidaan lääkäriä.
• Lääkärin tai sairaanhoitajan soittoaika tarjotaan 2–4 vk lääkityksen aloituksen jälkeen ja 2–4 vk annosnoston jälkeen.
• Vaihtoehtoisesti voidaan puhelinkontaktin lisäksi tai sijaan tarjota lääkärin vastaanottokäynti 1-2 kk lääkityksen aloituksen jälkeen, mikäli potilaan vointiin ja tilanteeseen liittyy poikkeamia tai huolta.
• Lääkäri voi ohjeistaa tästä ohjeesta poikkeavan seurantakäytännön, mikäli kliinisesti arvioiden tarpeen.
• Terveydenhuollon ammattilaisen tulee huomioida seurannan mahdolliset yksilölliset tarpeet ja reagoida poikkeamiin mittaustuloksissa.

Seuranta ADHD-lääkityksen annoksen vakiintumisen jälkeen

• ADHD-lääkityksen annoksen vakiintumisen jälkeen seurantakäynnit toteutetaan terveydenhoitajan vastaanotolla 6 kk-12 kk välein, yleensä tavanomaisen opiskeluhuollon määräaikaisseurannan yhteydessä. Tällöin lääkityksen vaikutuksen ja haittojen läpikäyminen. Usein on hyödyllistä lähestyä oireistoa systemaattisesti esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueen ADHD hoidonseurantalomakkeella ja ADHD-RS-lomakkeella (linkki alla). Lisäksi verenpaineen ja pulssin mittaus, pituus ja paino. Tarvittaessa lääkärin konsultaatio tuloksista tai muista haasteista.
• On hyödyllistä saada vanhempien pyytämänä koulun palaute ADHD-lääkityksen vaikutuksen arvioimiseksi. Tähän voidaan hyödyntää esimerkiksi ADHD- RS-oirekyselyä (Käypä hoito) Tämän lomakkeen voivat täyttää vanhemmat, opetushenkilöstö ja oppilas itse.
• ADHD-lääkityksen annoksen vakiintumisen jälkeen seurantakontakti toteutuu lääkärille 1 v välein joko puhelimitse tai vastaanotolla, jolloin lääkäri tarkistaa mittaustulokset, arvioi lääkityksen hyödyt ja haitat, ja lääkemääräys uusitaan tarpeen mukaan. Vanhempien/nuoren tulee ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan viimeistään 2kk ennen reseptin uusinnan tarvetta.
• Stimulanttilääkehoidon tarpeen ja vaikutuksen arvioimiseksi, tai haittojen vaikutusten vähentämiseksi tai perheen toiveesta lääkityksestä voidaan pitää sovittuja taukoja. Esimerkiksi koulujen loma-aikoihin on mahdollista sopia pidettäväksi lääkitystauko.
• Atomoksetiinin tai guanfasiinin mahdollisen tauottamisen hoitava lääkäri suunnittelee erikseen, koska nämä lääkkeet puretaan asteittain päivien tai viikkojen aikana.
• Nuorten ADHD-oireet voivat lieventyä oleellisesti kypsymisen myötä. Jos nuori toivoo, lääkehoidon voi purkaa oireiden lievennyttyä. Jos ilmenee ristiriitaa alaikäisen nuoren, huoltajien ja esimerkiksi koulun näkemysten välillä, voidaan lääkehoito tauottaa ja ottaa käyttöön strukturoidut ADHD-oiremittarit sen todentamiseksi, alkavatko oireet uudelleen haitata toimintakykyä, ja tarvittaessa palauttaa lääkehoito.
• ADHD:n diagnostiikka ja hoidon aloitus voidaan tehdä myös yksityisessä terveydenhuollossa. Tällöinkin diagnoosi tulee tehdä asianmukaisesti diagnostisia kriteereitä noudattaen. Hoidon suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa, mukaan lukien lääkitys, käytetään hoitotahosta riippumatta Käypä hoito-suosituksen ohjeistusta. Yksityisessä terveydenhuollossa alkaneen hoidon seuranta jatkuu pääsääntöisesti yksityisten terveyspalvelujen puolella. Perheen toivoessa hoidon ja seurannan siirtämistä julkiseen perusterveydenhuoltoon, arvioidaan ajankohtainen hoidon tarve sekä tarkistetaan tai päivitetään hoitosuunnitelma.

Lasten verenpaineen kotimittausohjeet

• 5.luokkalaisista ylöspäin verenpaineen seuranta voi osittaisesti toteutua myös kotona. Ennen kotiseurannan aloitusta, on hyvä tarkistaa verenpainemittarin ja -mansetin soveltuvuus lapsille.
• Ennen mittausta
  • Mittaus on suoritettava aina samalla tavalla, samasta kädestä ja samassa asennossa.
  • Puoli tuntia ennen mittausta on vältettävä rasitusta, tupakkaa, kofeiinia ja energiajuomia.
  • Riittävä (5–15 minuutin) lepo ennen mittausta.
• Mittaus
  • Mittaus suoritetaan tuolilla istuen, rennossa ja ryhdikkäässä asennossa, jalat vierekkäin ja maassa.
  • Mansetti kiedotaan oikeaan olkavarteen niin, että sen keskikohta on kyynärtaipeen keskiviivassa ja mansetin alareuna on 2–3 cm kyynärtaipeen yläpuolella.
  • Varmistetaan, että mansetti on kiedottu tiiviisti olkavarteen, alle ei saa jäädä vaatteita.
  • Mittauksen aikana käsi pidetään rentona 90 asteen kulmassa. Käsivarsi tulisi olla sydämen korkeudella, ei roikkua maata kohden.
  • Mitattavan tulee olla puhumatta ja liikkumatta mittauksen aikana.
  • Mittaukset suoritetaan 1–2 minuutin välein 3 kertaa.
• Mittausten taajuudesta sovitaan yksilöllisesti.
• Tulokset toimitetaan koulu- tai opiskeluterveydenhoitajalle

Reagointi poikkeaviin verenpainelöydöksiin

Verenpainearvot nousevat lapsilla iän ja kasvun myötä. Imeväisen verenpaine on n. 100/55–58 mmHg tai alle. Kouluikäisen verenpaine on 105–115/68–75 mmHg tai alle. Murrosiässä verenpaineet nousevat aikuistasolle 120/80 mmHg. Verenpaine on kohonnut, jos se toistetusti ylittää taulukossa esitetyt arvot.

Lievä pulssin nopeutuminen ja verenpaineen kohoaminen ovat stimulantti- ja atomoksetiinihoidon aikana tavallisia haittavaikutuksia. Guanfasiini puolestaan voi laskea verenpainetta ja pulssia.

Pienillä syketason tai verenpaineen muutoksilla ei yleensä ole merkitystä sydän- ja verenkiertoelimiltään terveiden lasten ja nuorten hoidossa. Sydänsairaille nämä voivat aiheuttaa riskin, kuten muutkin pulssia ja verenpainetta nostavat lääkkeet (esim. avaavat astmalääkkeet. ADHD-lääkityksen yhteydessä ilmenevästä verenpaineen tai sykkeen selvästä noususta tulee kuitenkin konsultoida lääkäriä, joka suunnittelee tarvittavat toimet (esimerkiksi RR-mittaukset eri aikoihin päivässa).

Jos lapsen tai nuoren verenpaine nousee merkittävästi ADHD-lääkityksen käytön aikana tai leposyke on lääkityksen aikana selvästi koholla ja aiheuttaa oireita, lääkäri voi vähentää lääkityksen annosta tai suositella valmisteen vaihtoa.

Hypertensiosta eli kohonneesta verenpaineesta on kyse, jos lapsen verenpaine ylittää alla olevassa taulukossa esitetyt arvot toistetusti 12 mmHg:lla. Yli 13-vuotiailla löydös vastaa verenpainearvoa ≥ 130/80 mmHg. Viimeistään tällöin lapsi on lähetettävä erikoislääkärin tutkimuksiin.