Lapsi- ja aikuispotilaiden seuranta

Lapsipotilaan seuranta

Kaikkien diabetesta sairastavien lasten ja nuorten seuranta Pirkanmaalla toteutetaan noin 15-vuotiaaksi saakka Taysin lasten avohoitoyksikössä diabetespoliklinikalla. Käyntiväli on pääsääntöisesti 3 - 4 kuukautta; ensimmäisinä diabeteksen toteamisen jälkeisinä kuukausina tiheämpi. Yksilöllisen tarpeen mukaan käyntiväliä voidaan jatkossa harventaa tai tihentää (hoito-ongelmissa etäkontaktit tai välikäynnit diabeteshoitajalla). Jokaisella diabetespoliklinikkakäynnillä lapsi ja perhe tapaavat ensin diabeteshoitajan ja sen jälkeen lääkärin. Käyntiin kannattaa varata aikaa noin 1,5 tuntia. Tarvittaessa voidaan järjestää käyntejä myös ravitsemusterapeutilla tai psykologilla. Lisäksi diabetestyöryhmään kuuluvat sosiaalityöntekijä ja kuntoutusohjaaja, joka vastaa esim. yhteydenpidosta kouluihin.

Jos lapsella on käytössään laite (insuliinipumppu tai glukoosisensori), jonka tiedot eivät automaattisesti siirry pilvipalveluun, laite tulee purkaa sinne ennen poliklinikkakäyntiä. Pistoshoitoa käyttävien toivotaan kirjaavan laitteeseen myös aterioilla nautitut hiilihydraattimäärät käyntiä edeltäviltä päiviltä. Jokaisella käynnillä otetaan mitat (pituus ja paino) ja mitataan HbA1c sormenpäästä vierilaitteella. Kerran vuodessa (syntymäpäivää lähinnä oleva käynti) pidetään ns. vuosikäynti, johon sisältyy tarkempi status ja noin joka toinen vuosi ns. vuosinäytteet, jotka otetaan yleensä ennen poliklinikkakäyntiä.

Seurantakäyntien tarkempi sisältö on kuvattu Lastentautien diabeteskäsikirjassa.

Aikuispotilaan seuranta

Diabetesta sairastavalla tulee olla pysyvä hoitosuhde sekä lääkärin että diabeteshoitajan kanssa. Seurantatiheys määräytyy yksilöllisen tarpeen mukaan. Kun insuliininpuutosdiabetesta sairastava tulee vastaanottokäynnille kontrolliin, siihen tulee varata riittävän pitkä aika, 45-60 minuuttia.

Diabetesteknologia voi mahdollistaa niin hyvän omahoidon, että diabetes pysyy tavoitehoitotasapainossa. Hoitopaikka vastaa laitehoidosta, ja pilvipalveluyhteyden hoitopaikkaan tulee olla toimivan. Usein videovastaanotto, hoitopuhelu sekä digitaalinen etäseuranta ovat mahdollisia. Käyntikontrolleista hoitopaikassa paikan päällä tulee kuitenkin huolehtia. Hyvässä tasapainossa pysyvillä niitä ei tarvittane vuosittain.

Kontaktikanava hoitopaikkaan (OmaTays, OmaPirha, puhelinyhteys) tarvitaan, jotta tarvittaessa voidaan järjestää erillinen kontakti. Potilaan tulisi myös ilmoittaa diabeteshoitopaikkaan, jos esimerkiksi suunnitellaan leikkaushoitoa tai raskautta, tai on sairastunut tai loukkaantunut vakavasti. Hoitopaikasta tulee aina voida viestiä potilaalle merkittävät laitteisiin ja tarvikkeisiin liittyvät häiriö- ja poikkeamatilanteet.

Yleisesti noudatetaan Käypä hoitoa sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen seurantasuositusta, jonka ohjeistus löytyy Hoituesta. Diabetesta sairastavalle tehdään terveys- ja hoitosuunnitelma.

Vastaanottokäyntikontrollin yleissisältö:

• Omahoidon mahdollisuudet, voimavarat ja hoidossa jaksaminen
• Yleislinjat ja hoidolliset tavoitteet, glukoosiseuranta ja insuliinitiedot
• Ruokavalioon ja elintapoihin liittyvät ja muut hoitotiedot
• Perusmittaustiedot (BMI, verenpaine) ja muu status, kuten jalkastatus
• Liitännäis- ja lisäsairauksiin liittyvät asiat
• Laboratorioseuranta

Perehdy tarkempaan koosteeseen seurannasta Terveysportin artikkelissa Tyypin 1 diabeteksen seuranta